Viikonkuva 50/2016

Geocache GC6JWHX – Moottoritien Pauhu #2

http://coord.info/GC6JWHX

Tuhansii tuntei, tai päivii, viikkoi tai ehkä jopa kuukausii käveltii pitkin metsii.’
Ei ollu katuu ei asvalttii ei ees jalkakäytävää kun me mentii pitkin mettii.
Mentii ettii, geokätköö pitkin puskii mentii ettii geokätköö

Sit me löydettii jolukuusi jossa kätkö, hymynkare naamal löytäjän, pieni ilo keskel mettää ja me eksyttii.

Itsenäisyyspäivän uinti

Käytii Jaanan kans itsenäisyyspäivän uinnilla.
Tää oli meidän monivuotisen perinteen ensimmäinen kerta. Eikä tänäkäänvuonna ilmassa ollut moittimista 😉

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille oudoille ihmisille.

Voi näitä vastoinkäymisiä

Koska ilma oli kaunis ja mieli iloinen, niin päätin lähtä prätkäajelulle.
Jonkunaikaa ajeltuani aattelin et käyn jossain jätskillä, sekun kuuluu mukavasti yhteen tän prätkäilyn kanssa.
Mitä vielä! Mistää ei löytyny auki olevaa jätskikioskia ;(
Vähä rupes ottaa pattii ni päätin et nythä mä lähenkin kokeilee tot golffaamist ku jengi sitä kehuu. No ei onnistunu ei. Väittivät et kentät on suljettu ku siel o lunta?
Kattelin ympärilleni enkä nähny lunta hyvinpitkälti missää.

Jassoo ajattelin et jos kerta on lunta ni lähen laskettelee. Ei onnistunu sekää kun vuokraamo oli kii. Olis pitäny olla omat sukset, mutku mul ei ole bemaris suksitelineitä ni en voinu omia suksia kustaka ;(

Aatteli et olkoo perskele kaikki urheilu, minä lähen kotii. Päätin kuitenki matkal et käyn syviksel uimas, mut sinne pukukoppii on tullu tällanen lappu. En sit voinu mennä uimaakaa ku se oli multa nyt tavallaa kielletty.

Pitäkää tunkkinne!

Kenttätestit

Päätin aloittaa kenttätestit uudella retkikeittimellä.
Koska ulkona oli todella kaunis aurinkoinen ilma pikku pakkasella, niin päätin että menen tekemään testit aina keittiöön asti.

Pikku liraus polttonestettä keittimen esilämmityskuppiin ja eikun rohkeasti tulitikku perään.
Ja Jestas!!!
Pelotti ihan perkeleesti ne metriset liekit tuossa keskellä keittiönpöytää, mutta sain kasattua itseni ja pysyin vessassa piilossa niinkauan kunnes liekit sammuivat.
Rohkeasti kuitenkin päätin aloittaa testit ja vapisevin käsin työnsin tulitikun keittimeen samalla avaten varovasti keittimen säätöhanaa.

Tups! ja keitin syttyi nätisti ja rupesi huutamaan kuin hornetti. Ei tällä kýllä näin kotioloissa pysty salaa kaffeja pirauttamaan.
Eikun pannu liekin päälle ja pienen odottelun jälkeen pannu rupesikin ropsottamaan iloisesti ja lopulta kuului se mutteripannuista tuttu popsotus kun kaffe oli valmista nautittavaksi.
Täytyy myöntää että keitin ylitti odotukset ja toimii vallan mainiosti.
Tuulikaan ei haitannut vaan liekki paloi iloisesti. Tämä tietysti saattaa osin johtua myös siitä että olin keittiössä sisällä eikä täällä tuule juuri lainkaan.

Keittiön täyttää vastavalmistetun kahvin vieno tuoksu terästettynä palaneen petroolin kitkerällä katkulla. koittaa hienovaraisesti vihjailla että X¤# ##¤&%¤# kelen urpo voisitko #¤##¤# mennä pihalle polttamaa tuota ¤#¤#tun vehjettä.
Tästä huolimatta voisin pitää kenttätestiä oikein onnistuneena.
Mutta koska olen ilmeisesti juuri menossa pihalle lopetan testit tältäerää tähän….

Viikonkuva 49/2016

Jurmo 2016

Jokavuotinen pako saaristoon on nyt suoritettu. Loppu päätelmänä voisin todeta että tekisi mieli kääntyä takas ja joko syrjäytyä tai erakoitua jollekkin saarelle.
Sillä on todella mahtaavaa ja vapauttavaa olla paikassa jossa ei ole yhtään mitään, näin nykymittapuun mukaan.

Mikä muu voisi kruunata marraskuun tuon kaikista kuukausista mahtavimman kuin viettää se kivikkoisella saarella.
Marraskuu todellakin on kuukausista paras ja mahtavin, sillä kenenkään ei tarvitse teeskennellä pirteää ja energistä. Marraskuussa kaikilla on oikeus olla rehellisisti suomalaisia, ei tarvitse tervehtiä vastaatulijoita eikä tarvitse väkinäisesti jutella säästä. Ei tarvitse ottaa katsekontaktia kanssaihmisiin, vaan voi rauhassa käpertyä itseensä ja pysyä sohvannurkassa.

Tämän upean kuukauden kruunaa retki saaristoon jossa on kylmä ja tuulee, kanssaihmisten kanssa ei tarvitse kommunikoida sillä peittää alleen kaikki äänet!

En hehkuta tämän enenpää tuota hienoa kokemusta, jonka vain vanha saaristolaiskakara voi ymmärtää. Mutta ohessa muutama kuva tuolta reissulta

Ja nyt varaamaan ensitalven retkeä 😉

Munkringar

Suomalais-sukuisten kansojen suurin saavutus ikinä, on ollut kun on saatu laitettua kiviä rinkiin.
Alumperin suomalais-sukuiset kansat asustelivatkin pienissä pyöreissä kivikehissä onnellista elämäänsä.
Samaan aikaan muualla maailmassa rakenneltiin pyramiideja, siltoja, pilvenpiirtäjiä ja autoja.

Kaikki kuitenkin muuttui kun aikoinaan etelästä eräs Virolainen soutaja eksyi suomenmaalle ja rupesi hän sivistämään suomensukuisia.

Rakentakaa kivistä iso neliö jonka sisään teette pienemmän neliön niin voitte sitten asustella siinä pienemmässä neliössä ja lapset ja lampaat voivat leikkiä ja lisääntyä siinä ulommassa neliössä.
Näin tehtiinkin ja tämän seurauksena Suomeen syntyi ensimmäiset Turkkilaiset pakolaiset, jotka siis eivät olleet Turkkilaisia ensinkään vaan …

Tästä kuitenkin juontuu suomensukuisten kansojen mieltymys pyöreisiin muuotoihin vielä nykyäänkin. Sillä onhan suomalainen mies omimmillaan juurikin kun saa maata sikiöasennossa jotain pyöreää hyppysissään, esimerkiksi jaloviina pullo on tähän tarkoitukseen oiva väline.

Tästäpä sainkin oivan aasinsillan, kun tapasin laivalla sukulaissielun. Elikkäs huomasimme että meillä oli jotakin yhteistä joka on periytynyt suoraan esi-isien pyöreistä kiviringeistä.

Tässä Pekan ottama kaverikuva meistä

Nyt on uitu Jurmossa

En muute ole ikinä aikasemmin uinu Jurmossa, mut nyt on sekin kokeiltu.
Tosin oli niin saakelin pimeetä et piti mennä otsalampun kanssa uimaan, muute ei olis osannu takas ja olisin uinu vahingos Utööseen.

Niin täs toises kuvas selviää et kävin oikee vedes asti uimas.

Molemmat kuvat: Mikko Vihervaara

Jurmossa

Saavuttiin tuuliselle Jurmon saarelle. Vaikka meille luvattiiin , räntä ja muita sateita niin toistaiseksi ei ole satanut mitään.
Mukana mulla ja Pekalla on pieni turkulainen höpöttäjä jonka puheesta ei kukaan saa mitään tolkkua, mut ei anneta sen häiritä 😉
Nyt lähetään saunan lämmitykseen ja uimaan. Kyllä meidän kelpaa…

Merelle vahva

Aikoinaan eräs puolustushaara lanseerasi sanonnan että merelle vahva. Nyt meinaan paljastaa mihin tuo koko väite perustui.
Se toki on salaisuus ja sitä ei saa kertoa kenellekkään. Nimittäin koko merellisen puolustukse/hyökkäyksen salaisuus makaa vahvasti maalla olevissa tukitoiminnoissa.
Niimpä merivoimat on jo vuosia satsannut salaiseen hankkeeseen jolla juurikin nuo tukitoiminnot saataisiin entistäkin vahvemmiksi. Tässä kuvassa nyt on näkyvissä koko meripuolustuksen selkäranka nimittäin tuo taustalla näkyvä ydinkäyttöinen laiturinostin eli kraana niinku meillä ammattipiireissä kutsutaan.

Tämän kehittely on aloitettu jo vuosia sitten ja ainut syy miksi se ei vielä ole valmis on se että suomen posti on hukannut sen ranskasta tilatun ytimen mikä tuohon nosturiin piti asentaa. Tosin posti väittää ettei he ole saaneet mitään ydintä edes kuljetettavakseen. Kun asiaa tiedusteltiin Ranskasta sanoivat he että kyllä se ydin on aivan pian valmis eiku…. kyllä me se lähetettiin ajoissa…ihan varmasti!

No meripojat ovat aivan syystä ylpeitä hienosta kraanastaan. Kraanalla kuulemma pystyy lastaamaan sotalaivaan viikoneväät neljälle meritaistelijalle nopeammin kuin mitä kestää kun varuskunnan vanhin (vuonna 98 syntynyt) pursimies tarkistaa iiphonella säätiedoituksen, että uskaltaako simme merelle lähteä ensinkään.

No nythän tätä on päästy simuloimaan sillä kraanaan on asennettu kampi jolla sen saa toimimaan kun kolme riskiä miestä sitä veivaa. Testien tulokset ovat olleet lupaavia sillä eväät on saatu lastattua ennekuin maito on kerennyt happanemaan.

Viikonkuva 48/2016

Geocache GC3GQB7 – Aurinkopolku

http://coord.info/GC3GQB7

Tämä todellakin oli aurinkopolku, sillä vastoin kaikkia odotuksia aurinko näyttäytyi kesken marraskuisen harmauden.
Toki lähestyttiin tätä kätköä väärästa suunnasta ja jouduttiin kipuamaan jyrkkä ja liukas ylös, kun toisellapuolen kalliota oli näköjään ja portaat.
Toisaalta miksi mennä helpoimman kautta kun on vaihtoehtojakin 😉

Veittijärven sauna

Päätinpäs sit katsastaa tämänkin saunan, noin niinku aikanikuluks. Koska tänne oli lyhyt matka ja olin valmiiksi melkein vieressä. No ei!
Tänne oli pirun pitkä matka ja piti ajaa jopa sen maailman pisimmän Tamperelaisen tunnelin läpi jotta tänne pääsi.

Tänne todellakin kannatti tulla sillä oli mitä mainioin, väkeä oli juuri sopivasti saunan kokoon suhteutettuna, eli kaikki mahtuivat lauteille. Lauteilla vallitsi mukava tunnelma ja paikalliset olivat selvästi ylpeitä saunastaan, eivätkä turhaan olleetkaan.
Saunassa oli erikoisuutena kaksi kiuasta. Joista toinen oli jatkuvalämmitteinen ja tietenkin puukiuas, toinen kiuas olikin sitten kertalämmitteinen. Tietenkin molemmat kiukaat oli lämpiminä ja alkuun hieman ihmettelinkin miksi vettä välillä heitettiin myös toisen kiukaan luukusta sisään. Löylyt oli mukavan pehmeät ja täällä istuskeli mielellään pidempiäkin aikoja.

Pesuhuoneesta pääsi suraan saunan terassille josta lähti avantoon. oli mukavan lähellä varsinaista saunaa, joten täällä pystyisi mukavasti käymään avannossa jopa hieman tuulisemmallakin säällä. Saunan terassi vaikutti myös oikein suojaisalta paikalta.

Lisäksi täällä on myös savusauna joka lämmitetään aina perjantaisin ja viikonloppuisin. Minä en tosin sitä näin maanantai-iltana päässyt kokeilemaan.

Saunaa ylläpitää Ylöjärven avantouimarit ry. Tähän mahtavaan saunaan pääseen tutustumaan kuudeneuron saunamaksua vastaan.

Saattaa olla ja hyvin luultavasti verailen tällä saunalla talvenmittaan vielä uudelleen

Viikonkuva 47/2016

Joulukadun avajaiset

Lähettii Pikku-Aa:n kans ettii geokätköjä. Päätettiin kiertää samal -koivulan luontopolku. Eiku se tais ollakki pelkkä -koivulan polku, no yhtäkaikki meillä olis siis edessä valtava vaellus pitkin tiettömiä korpimaita villin luonnon sekä villieläinten armoilla.
Ei mikään pikkujuttu, mut meidän kaltaisille eräjäärille ihan jokapäiväistä kauraa.

Eikun siis matkaan, auto parkkiin sivistyksen laidalle parkkipaikalle ja tästä alkaisi loppumaton korpimetsä jossa voitaisiin olla yhtä luonnon kanssa.

Vaellettiin aivan hirvittävä matka vuorenrinnettä ylöspäin kunnes alkoi sataa kaatamalla vettä. Vuorenrinne rupesi sortumaan vesimassojen alla, mutta me jatkettiin vaellusta eteenpäin. Kunnes alkoi päiväkin hiipumaan iltaakohden ja kulkeminen kävi suorastaan vaaralliseksi, kun jouduttiin vaeltamaan pimeässä metsässä susien ja karhujen keskellä.

Oli neuvonpidon aika. Meillä ei ollut teltta mukana, joten se olisi tilapäisen laavun rakentaminen edessä.
Päätettiin kuitenkin että palataan takaisin autolle. Vielä olisi senverra valoa jäljellä, että pystyimme kulkemaan sen kolmensadanmetrin matkan joka meillä oli autolle. Ja onni tietysti oli että auto oli näkyvissä kokoajan ettei päästy eksymään.

Jos ois eksytty ni sit meitä olis etsitty koiravalkakoilla ja helikoptereilla. Inuiitit, eskimot ja armeija olis kutsuttu meitä etsimään, olis se ollu noloa.

Kotimatkalla päätettii käydä katsomassa Someron joulukadun avajaisia, oli hyvä olla jälleen miljoonakaupungin ihmisvilinässä tuollaisen erämaakokemuksen jälkeen.

Syviksellä oli kesäistä

Kaupinojan sauna

Superkuu-uintia Kaupin saunalla!
No tuosta minä kyllä pikkasen myöhästyin, sillä kuu painui ikävästi metsäntaakse juuri kun minä saunalle pääsin. Toki ensimmäisellä uintikerralla uidessa kuu oli näkyvissä ja melko hieno kuu olikin. Kyllä nyt kelpasi polskutella.

Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä et kaupin on liian kuuma tällaiselle herkkähipiäiselle nuorelle kuin minä, mutta ilmeisesti olen ollut väärään aikaan saunalla.

Nyt tulin tänne myöhempään kuin yleensä ja ilmeisesti ne paksunahkaisimmat löylynviskojat olivat jo käyneet sillä nythän täällä pystyi jo löylyhuoneenpuolellakin istuskelemaan.

Avantouinnin kannalta tämä on kyllä paikka vailla vertaa, en oikein keksi miten tätä vois uimarin kannalta parantaa. Paitsi tietysti noi portaat tuonne veteen vois olla liukuportaat ettei tartteis ite kävellä 😉

Tunnelma täällä on mukava ja kävijöitä on aivan laidasta laitaan ja tällainen ujo hiljainen matkamieskin löytää täältä juttuseuraa. Grilli on kuumana jos rupeaa tekemään mieli käristettyä makkaraa ja helposti tulee mielitekoja sillä on se makkara niin hyvän tuoksuista kun se siellä grillissä kypsyy.

Kaupinojan saunaa ylläpitää Tampereen talviuimarit ja sauna on kuulemma kokenut muutamia muodonmuutoksia, mikä varmaankin tarkoittaa että se on välillä palanut ja rakennettu uudelleen.

Hyvä sauna eikun kaikki tänne saunomaaa

Stadin pärtsäreiden rompetori

Oikein hyvää isäinpäivää kaikille isukeille!
Mekin lähettii Pikku-Aa:n kans viettää yhdessä laatuaikaa isäinpäivän kunniaks ja mikä olisikaan ollut parempi paikka tuohon kuin Stadin Pärtsäreiden järjestämä Lohjalla.

Vaikka tultiinkin takas tyhjin käsin niin mukava oli katsella hienoja aarteita sekä tapailla tuttuja.
Olisihan siellä ollut tarjolla vaikka mitä aarteita, kuten super siisti :nen ja viereisellä tiskillä siihen sopiva Rickmanin kate ja ja ja ….
Tokihan me pisteltiin Pikku-Aa:n kans perinteisesti grillimakkarat tuulensuojaan kiertelyn lomassa.
TUossa pari kuvaa romppeilta

Viikonkuva 46/2016

Korsolammen kierros

Lähetettii Pikku-Aa:n kans retkeilemään erämaahan, missä ei ole vielä käyny ihmisiä juuri lainkaan. Ehkä muutama uskallikko on tuolla Meikon takana alkavassa äärettömässä erämaassa vieraillut.
Hyvin me jaksettiin vaikka lunta oli melkein vyötäröämyöten ja villieläimet juoksenteli ympärillä. Kerran sattuikin oikein pelottava tilanne kun susi lähestyi meitä Korsolammen pohjoispuolella. Mietittiin jo Pikku-Aa:n kans et pitääkö meidän kiivetä puuhun sutta pakoon, mutta viimein selvisi että sehän olikin Hannu Karpolta karannut karvalakki joka siinä juoksenteli.

Ilta alkoi jo hämärtyä ja koska meillä oli eväät jo syöty niin alkoi pelko kalvaa että josko ei löydetäkkään takaisin autolle ja jäädään ikuisesti vaeltamaan tähän loputtomaan erämaahan, onneksi ssentään löydettiin virtaavaa vettä joten saimme juodaksemme.’

Lopulta kuitenkin päästiin takas parkkikselle ja auton luokse.
Kotimatkalla kuunneltiin Lui Reediä ja sattuikin tulemaan oikein kaunis kappale joka kuvasi meidän retkeä vallan mainiosti.
Jopa hiljentyi kotimatkalla tätä kuuntelemaan.
Tässä siis Lui Reed Olkaa hyvä!



Kuutamouinti

Oli hieno keli käydä Jaanankans uimassa!

Rajaportin sauna

Mitäpä tekee nuori ja vilkas kundi kun pääsee ilman perhettä ja velvotteita riekkumaan suureen kaupunkiin?
No menee tietenkin yleiseen saunaan!
Olen antanut iltsellenikertoa että Tampereella sijaitsisi suomen vanhin yleinen . Asiastahan piti lähtä ottamaan selvää.
Pienellä hakemisella ja duunikavereiden neuvoilla sauna lopulta löytyikin miltei keskeltä Pispalaa.
Minulla kävi tuuri sillä sauna on auki maanantaisin ja kekeskiviikkoisin klo 18 – 22 perjantaisin klo 15 – 21 ja lauantaisin klo 14 – 22. Mutta nyt sauna menisi remonttiin ja se olisi pariviikkoa remontin takia suljettuna.

Saunaan meno kävi ns vilpolan kautta, sillä saunan ja kahvilan väliin jäävä piha toimi saunan vilpolana. Nyt oli todellinen , sillä kävi juurikin siitä suunnasta että vilpolassa oli melko viileää 😉
Saunaan mentiin sisälle pienen eteisen kautta, naiset vasemmalle ja miehet oikealle. Eteisen jälkeen tultiinkin suoraan pukuhuoneeseen josta pääsikin hieman liian matalan ovenkautta varsinaiseen saunaan.
Tämä oli hyvä, sillä nöyrä pitää saunassa kävijän olla.
Sauna olikin melkoisen magee, pesutila oli valtavan kokoisen kiukaan vierellä. sama kiuas antoi lämpöä sekä naisten että miestenpuolelle. Lauteet oli kakkoskerroksessa pesutilan yläpuolella.

Saunassa olikin mukavan tuntuinen tunnelma ja kaikki tuntuivat olevan tuttuja keskenään ja jopa tällainen “etelänhetelmä” otettiin oikein mukavasti vastaan. Sen lisäksi että minulle kovasti kehuttiin tuota omaa saunaa niin minulle auliisti esiteltiin myös muita Tampereen alueen yleisiä saunoja.

Vastaavaa tunnelmaa ja idylliä kuin täällä en ole muissa saunoissa Suomessa tavannut ja en oikein voi verrata tätä muihin kuin siihen saunaan jossa Pekan kanssa kävimme viimekesän Pietarin reissulla.
Mutta tätä saunaa voin kyllä varauksettomasti suositella ihan jo tämän melko vanhanaikaisen olemuksen vuoksi, missäpä muualla enään pesulla käytäisiin pesufatien kanssa kun täällä!
http://www.rajaportti.fi/

P.S. Huomasin järkytyksekseni että enhän minä kehtaa itseäni enää kutsua karavaanariks ensinkään, kun saunanjälkeen rupesin saunaolutta ottamaan niin huomasin että mulla ei ole korkinavaajaa täällä matkamökissä ensinkään. No sainhan minä tuon pullon juustohöylällä auki, vaikka taisi höylä siitä hieman kärsiä.

Hah!

Luulitte et kausi on ohi!
Mut eipäs olekkaa 😉
Ehkä kuitenkin tälläseks viikonlopputerapiaks nää ajelut nyt muutamaks kuukaudeks.

Viikonkuva 45/2016

Melkein pinnalla

Ihminen on oppivainen

Kyllä! Oikeesti sitä voi oppia virheistään.
Mäki esimerkiks aina aikasemmin oon vaihtanu renkaat räntäsateessa, mut ny vaihdoin vasta sateen jälkeen.
Paljon parempi!
Mukavan kuiva keli, mitänyt eile oli melko liposaa ajella lumisatees Tampereelt kotii kenärenkail.
No se oli tietty hankalaa ku kerkes tulla pimeetä ja viimisen renkaan joutu vaihtaa fikkarisuussa et näki jotain.

Fikkarista tuli mieleen et päätin jo Pystymettässä et ostan uuden fikkarin sillä kun tiskasin trangiaa pimees mettäs fikkarisuussa ni totesin et mun kuminen fikkari maistuu ihan saatanan pahalta. Totesin saman nyt, hitto et onki pahan makunen fikkari. Pitää lähtä fikkarikaupoille ja ostaa uus lamppu, tosin ennen ostopäätöstä meinaan kyl maistaa sitä lamppua siel kaupas ettei tuu toista pahanmakusta lamppua.

Geocache GC187MD – Autuaanlampi

http://coord.info/GC187MD

Tämänhän loggasin jo viikkositten matkalla pystymettään. Mahtoikohan olla viimeinen prätkällä haettu kätkö tänävuonna?
Mene ja tiedä.

Ei tullu uutta ennätystä

Meinaan Hatanpää Öbis välille.
Mutta se ei johtunu siitä että ajelin kesärenkailla, vaan siitä että pysähdyin matkalla Ahvenistolle uimaan.

Pystymettä 2016 Lappetelä

Se oli taas aika kokea kesän kohokohta, elikkäs . Tälläkertaa olikin viety hieman pidemmälle tästä kotikulmilta, eli aina Iisalmeen asti. Hyvä olikin että oli viety niin ei tule nämä lähivitikot liian tutuiksi.

En rupea tähän sen enempää avautumaan mitenkä oli mahtava reissu, mutta kuvaavaa on että 1300 kilometriä ajamista rätäsateessa torstai sunnuntai välillä ja vieläki on hymy naamalla.
No tuossa muutama kuva tapahtumasta