Kuukausi: toukokuu 2015

Julkaistu

Pientä säätöä

Susna rupes ropöttää eikä oikee ottant kierroksia niin herkästi ku aikasemmi. Aattellin et oliskohan roska kaasaris. Joten eiku ruuvari kätee ja purkamaan. Puolentunnin ahräämisen jälkee löyty vika. Ei ihme ettei käy tasasee ku täält löyty neljän issikan kaasarit, issikka ei käy tasasee yhelläkää ja täält löyty niitä neljä.
En saanu kaasareista kohokammiota auki ku ruuvit oli nii kovasti hapettunut kiinni. Ei auttant muu ku pistää takas kasaa ja kokeilla joskus paremmalla ajalla uudestaa. Jotain sentää sain aikaseks ja sain säädettyy tyhjäkäyntiä pikkase kovemmaks ko löysin sellasen ruuvin jolla se tehää nerokkaasti yhtä ruuvia kääntämällä joka vaikuttaa kaikkii neljää kaasarii. Huomattavast helpompaa ku pemaris jos pitää väännellä kahta ruuvia eripuolil mopoa. Kyl ne jaappanin pojat on osannu 😉

dsc_0438-2
Julkaistu

Geocache GC5FD0E – The lost bunker.

http://coord.info/GC5FD0E
Pikku-Aa:n kanssa käytiin etsimässä kadonnutta bunkkeria, emme tosin löytäneet bukkeria mekään. Liekkö tuossa alla olevassa tarinassa vastaus miksei bunkkeria löydy.

dsc_0437

Kadonneen bunkkerin tapausta ryhtyi Jeltsinin aikaan,kun arkistoihin pääsi, selvittämään Suomi-Venäjä seuran väki. Selvisi pitkän arkistorupeaman jälkeen seuraavaa: Kun linnoitteita räjäyteltiin, tämä ei normaalista tuhoamispanostuksesta hajonnut mistään kohtaa. Linnoitustöistä vastanneita insinöörikapteeni Judenitsia ja sotilasmestari Kopulovia kuulusteltiin tiukasti. Miten moinen laadun muutos on ollut mahdollista ? He pysyivät sitkeästi kertomuksessaan: Kerran pari päivää juopoteltuaan olivat saaneet idean kokeilla täysin normeista poikkeavaa betonireseptiä. Asian arkaluontoisuuden arvaten koostumus oli kirjoitettu vain käsin ohuelle kopiopaperille. Kaksikko ei silloiseen humalatilaansa vedoten muistanut mitään reseptin sisällöstä. Paperia ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, mutta lopulta plutoonan kirjuri Tsitshikov tunnusti nähneensä sellaisen paperin insinöörikapteenin manttelin taskusta ja koska hänellä ei ollut palaakaan sätkäpaperia, oli hän käyttänyt sen mahorkkasätkiinsä. Komentaja Kabanov määräsi bunkkerin sahattavaksi kokonaisena irti ja niin se Siuntion asemalla lopulta nousi panssarivaunulavetille, siirtyi Upinniemen satamassa laivaan ja vietiin tutkittavaksi huippusalaiseen tutkimuslaitokseen Tseljabinskiin. Koostumuksesta ei täyttä varmuutta saatu, mutta yksi erikoinen osamateriaali selvisi: Käytetty oli Karjalan männyistä valutettua pihkaa. Kolmikko sai pitkät työleirituomiot. Heidät rehabilitoitiin Gorbatsovin aikana. Judenits ja Kopulov anoivat ja saivat myöhemmin luvan Suomenmatkaan perustelunaan nähdä vielä kerran kauniit Suomen maisemat. Kerrotaan heidän viettäneen kaksi viikkoa tuttuja paikkoja katsellen ja asuneen Rehabilitation Centre nimisessä kylpylässä.

Julkaistu

Uutta ja vanhaa

Koska duunimatka on niin lyhyt niin päätin ajella Cafe Porkkalan kautta kotia. Siellä oli koeajettavana melko magee inkkari. En käyny sitä koeajamassa kert mul on sellane luonnevika et jos se olis ollu magee ajettava ni sit mun pitäs saaha sellanen. Parempi siis olla kokeilematta.
Kuvassa kaks inkkaria, toine uusi ja toine kuin uusi

dsc_0975
Julkaistu

Geocache GC5ABPG – Karjusilta

http://coord.info/GC5ABPG

Lähettii jälleen Pikku-A:n kans kätköilemään kun ilma oli kaunis ja lämmin, eiku nokka kohti Liesjärven kansallispuistoa jos vaik nähtäis samalla jotain metsän eläimiä. Matkalla Karjusillalle nähtiin joitain metsän eläimiäkin Kauris, kettu ja yks koira. Ei puutu ku karhu ni olis neljän suora kasassa.
Perillä Karjusillalla harmiteltiin kun ei tullu selfiekeppiä mukaan kun maisemakin oli kovin kaunis.
Kaivettiin kätkö melko hankalasta paikasta kun paikalle tulikin jumalattoman iso karhu. Karhu katteli meitä ja tuppervare rasiaa Pikku-Aa:n kädessä ja sanoi: Eväsrasia tänne!
Minä karhulle etteis rasiassa ole eväitä vaan geokätkö. Karhu siihen että älä jauha paskaa anna eväsleivät tänne!
No painikshan se meni. Sain karhusta kunnon niskaotteen ja rupesin vääntämään oikein tosissani jolloin karhu sanoi hädissää että älä väännä saat pitää leivät. No minä päästin karhusta irti ja näytin vielä geokätkön sisällön että ei siellä leipiä ollut. Nauruksihan se meni, melkoinen väärinkäsitys sattui meille.
Karhu rupesi tekemään lähtöä kun sanoin et äläpäs lähe vielä, kun nyt olet paikalla ni ota minusta ja Pikku-Aa:sta kuva.
Ojensin kameran karhulle ja kävin Pikku-Aa:n viereen rantakivelle ja karhu otti meistä kuvan. Kävipä meillä tuuri kun nyt saatiinkin kuva meistä vaikka selfiekeppi unehtu kotiin. Toivotettiin hyvät päivänjatkot karhulle ja lähettiin mekin käppäilemään autollepäin.
Kotimatkalla Axel sanoi että olis pitäny ottaa siitä karhusta kuva, ei meitä muuten kotona kukaan usko. Minä sanoin et uskoo uskoo, onha meillä se karhun ottama kuva todisteena.

img_0111