Pystymettä 2017 Tammela

Tänävuonna Pystymettä ajeltiin kauniin ja raikkaan sään vallitessa Tammelassa, niin ja ihan pikkasen ripsautti vettä alkaen perjantai illasta jatkuen sunnuntai iltaan. Väittäävät että olisi ollut hetki satamattakin, mutta minä en sitä huomannut.
Paikka oli mainio, kuivaa (märkää) kangasmetsää mikä sopi mainiosti syksyiseen telttailuun ja iso kiitos järjestävälle taholle.
Sateesta huolimatta tai juurikin siitä johtuen meillä oli jälleen erittäin mukava irtiotto.
Nyt alkaakin seuraavan pystymetän odottelu.

En ottanut kuvia paljon mut tässä muutama kuva.

Tässä kartalla kaikki Pystymetät joissa olen ollut

Ensilumi

Ja niin saapui ensilumi kultarannikolle!
Menin tänää prätkällä safkiksella syömään, sillä olen sitämieltä et ei kukaa hullu kävele tuollasen kelil.

Rauniot

Löytyy näitä linnanraunioita näköjää kun jaksaa hakea, tai sit kuuntelee vihjeitä 😉
Tämän vihjeen tosin sain montavuotta sitte, mut vasta nyt tuli käytyy

Kaikkea sitä onkin

Kotimatkalla tänään koukkasin Hämeenlinnan kautta ja hokasin siellä järjettömän ison seinämaalauksen. Kyllä on maailma mallillaan? Minä olisin kakarana varmasti saanut selkäsaunan pienemmästäkin maalauksesta, mutta ei nykyään vain kannustetaan tuollaiseen töhrimiseen.

Ei ollut meillä kotona Neuvostoliitossa töhryjä seinillä. Joskus arvostetut taiteilijat saivat maalata kunnioitetun isä aurinkoisen kuvan johonkin valtionviraston seinään tai jylhäleukaisen työnsankarin kuvan joko johonkin metallitehtaan läheisyyteen tai maaseudulle. Mutta ei missään nimessä tuollaista länsimaista kevyttä hömppää vaan oikeaa vakavaa taidetta!!!

Asiasta toiseen meni tänään 30000 kilometriä moottoripyörällä tänäkesänä rikki. Toisaalta kesää on vielä jäljellä 😉

Pilpalan lättähattu

Olipas tänää mukava ja kaunis päivä pärtsäillä Pikku-Aa:n kanssa.
Päätettii käydä katsomas millanen paikka on Pilpalan lättähattu. Melkopaljon sinne oli tullu muitaki mopoilijoita, liekö sana lättähatun vohveleista kiirinyt 😉
Hyväähän tuossa on että tuo on tavallaan mun duunimatkalla eli voi käydä tulevaisuudessa aina kotimatkalla maistelemas vohveleita 😉

Ihan mukavan olone paikka, otin viel kännykäl sisäkuvanki.

Maisemia

Oon aina miettiny et millaselta nuo maisemat näyttää tuosta sivuvaunusta katsottuna. No en voinu mennä kokeilee, joten tehtii Pikku-Aa:n kans sillee et kun lähettii ajelee ni annoin kameran Pikku-Aa:n sylii.
Sanoin et osottaa sivulle kun ajetaa, ni minä sit laukasen kameran kaukolaukasimella kun on hienot maisemat sivulla.

Ei muutaku kokeilemaa, minä kiihytin iha hitoksee ja Pikku-A piti kameraa. Kun oli vierel hieno maisema ni minä laukasin kameran. Ei ollu vauhtii ku pikkasen vajaa kaksataa ni maisema näytti tältä!

Olis menty kovenpaaki mut en uskaltanu tos Upinniementiel kovenpää ajaa ku se on melko mutkanen tie.
Ei ihme et pikku-Aa viihtyy kyydis ku on noin hienot näkymät, enhä saan joskus houkuteltuu Jaananki kyytii 😉

Laatuaikaa

Käytii Pikku-Aa:n kans tänää ajelulla kun oli niin mainio ilma. Ajeltii mukavii mutkateitä ja käytii Jimin luona ja sielt jatkettiin matkaa Lohjalta länteen todella mukavia mutkateitä pitkin.
Maisenat oli kauniin värikkäitä ja ilma raikasta, aivan mahtavaa!

Välillä Pikku-A koputti mua kylkeen ja sanoi jotain, minä nyökkäsin ja hymyilin hänelle vaikka en kuullut mitä hän sanoi. Todella upeeta Pikku-A sai höpöttää minkä kerkes ja minä nyökkäilin 😉

Nähtii tuttujaki ku huomattii yht`äkkii takana tutunnäköne mopo! Pakru ja Tarjakin olivat lähteneet pärtsäilemään, joten poikettii heidän pihas ja Pikku-A sai heitellä fribaa Pakrun ja Tarjan koirankans. Sehä sattuu hyvin ku toine jaksaa heitellä ja toine jaksaa hakea lätyn aina takas 😉

Loppuviimein meidän ajotus oli oikein onnistunu, sillä kun saavuttii takas kotiin ni sillo alko sataa vettä oikein kovasti.

Esbogård

Espoonkartanon silta.
Tykkään ajella syksyllä kun on jotenki raikas keli ja jopa Espoo näyttää kauniilta