En tervehtiny

Hittolainen kun ajelin tuol satees ni rupes käsiä paleltaan. No minä sitte näpäytin kahvalämppärit päälle.
Hetkenaikaa kun ajelin niin rupes sit tuntuu lämpöseltä ja laitoin lämmöt pienemmälle ja näin olikin hyvä …hetken.

Kävi nimittäin niin et kylmä rupes tunkee itteään mun tumpuun tuolta käden selkäpuolelta ja sehän ei käy laatuunsa sellanen ja eikun lämmöt taas täysille.
Olis pitäny laittaa paksummat hanskat aamul, mut minusta on jotenki mukavampi ajella näil ohkasil kesähanskoil. Saattoi asiaan vaikuttaa sekin että en aamul löytäny kuin yhden paksumman hanskan, mut ei nyt puututa siihen.

Tässä selkeästi on sama ilmiö havaittavissa kuin Otsukkavainaan naapurilla, joka taloa rakentaes oli sitä mieltä et köyhäl ei ole varaa eristää!
No tämän kyseisen talon peltikatto olikin aina kuiva kesät talvet. Tosin asukas oli ite sitämieltä et hänel on niin hyvät välit yläkerran ukkoon ettei hänen torpan päälle sada lainkaan. Siitä kuulemma oli todisteena se että lumi ei ikinä tullut metriä lähemmäksi hänen taloaan.

No niin tässä kesähanskoilla ajamisessa on siis sama ongelma eli pitää lämmittää tosipaljon et lämpenee pintaan asti. Kämmeniä tosin rupee poltteleen aina jossain vaiheessa. Tämäkään ei ole ongelma kun välillä voi kämmentä viilentää pitämällä kämmentä tuulessa jäähtymässä. Vastaantulijat tosin luulevat että tervehdin heitä ja hätäsimmät tervehti takaisin. Miettiivät sitten illalla että kukahan se oli? Joissain autoissa varmasti jopa keskustellaan asiasta.

Kukahan se oli kun en tuntenut kyselee ukko rouvaltansa autossa, johon rouva vastaa että se oli sen Pentikäisen poika. Ukko siihen että sekö vajaamielinen poika, eikai se saa yksikseen liikkua. Se se oli eikai kukaa muu niin hullu ole että täällä sateessa ajelis moottoripyörällä vilkuttelemassa vastaantulijoille?

No mutta koska kuva on kiva. Eikä minulla ole nyt kuvaa kuumista kahvalämppäreistä, enkä sellaista pysty ottamaankaan kun on kädet rakoilla. Nii laitan tähän kuvan Varkauden mekaanisen musiikin intendentistä kun hän minua iloisesti tervehti kun käväsin hänen museossaan