Metsätie

Valokuvatorstain Tehtävänä on tutkailla yläpidon valitsemaa kuvaa ja lähteä analysoimaan, assosioimaan, tai jatkojalostamaan sitä oman kuvan kautta…

Minä näin kuvassa metsän saartaman tien joka vei kulkijansa valoon synkästä metsästä.

No minun vastaus on tietenkin vuodenaikaan sopiva sillä kuva on otettu viime sunnuntaina

Sain palautetta!

Sainpas oikein sähköpostin muodossa palautetta ottamastani kuvasta.
Kysehän siis on tästä tämänviikon viikonkuvasta:

Minun yritys oli otta mahdollisimman tunteisiin vetoava kuva itsensä satuttaneesta pikkupojasta. Osittain jopa siksi että lapsia yleensä kuvataan vain iloisina ja kammattuina ja taitaa joku jopa meikata kakaransa kuvia varten.
No minä siis halusin kuvallani herättää tunteita ja kuvasin Pikku-A:n juuri niin karuna kuin hän tuolla hetkellä oli.

No minä siis sain palautetta kuvasta.
Otsikkona oli Viikonkuvasi 45/2007
Ajattelin jo otsikon mukaan että olen onnistunut kuvassasni kun joku näkee vaivaa ja lähettää oikein sähköpostia!
Mutta ei….
Palautteessa luki:
Voisit poistaa karvat kuvasta, muuten ihan kiva.

Perkele. Kuvassa on pieni poika nenä veressä ja näyttäisi että hampaitakin puuttuu ja minä saan palautetta että poista karvat muuten ihan kiva.
Hitto, siinä sitä on kuvanlukutaito huipussaan kun kuvasta karvat löytää 😉

No meinasin olla noteeraamatta tätä palautetta, mutta päätin kuitenkin vastata tähän palautteeseen, en sähköpostilla vaan tällä blogimerkinnällä.
Ensin meinasin että perustelen miksi jätin karvat kuvaan, mutta tulin toisiin ajatuksiin ja vastaankin vai lyhyesti ja ytimekkäästi että:

HAISTA PASKA karvoinesi!!!

Kuva jota kenenkään ei ollut tarkoitus nähdä

Valokuvatorstain tämän viikon haasteena on näyttää toisille kuva, jota kenenkään ei ollut tarkoitus nähdä.

Keväällä Somerolla Pikku-A ja Jimi leikkivät vesisotaa. Pikku-A oli pienempänä pahasti häviöllä eli siis märkä. Jimi lähti käymään sisällä täyttämässä omaa pyssyään jolloin minä neuvoin Pikku-A:lle että pitää mennä väijyksiin odottamaan jimiä sillä muuten hän ei saisi ammuttua Jiminpäälle ensinkään vettä.
Jostain syystä otin väijyksissä olevasta Pikku-A:sta kuvan, kun kerta oli kamera käsissä. En meinannut tätä kenellekkään näyttää varsinkaan Jimille 😉

Kauppakatu

lappeenrannan kaupunginherrat on ottaneet hienon lähestymistavan kaupungin suojelukohteiden suhteen. Tarpeeksi kauan ku odotellaan ni ei tarvii enään suojella.

Toista se on meillä täällä Kirkkonummella jossa kaikki suojelukohteet ovat yksi toisensa jälkeen kummallisesti palaneet?

vaikka eikä kai tuota kirkkonummen asemakaavaa olisi enää pari suojelukohdetta pystynyt pilaamaan. Välillä oikein ihmetyttää miten onkin pystytty Kirkkonummen kokoinen kyläpahanen rakentamaan näin typerästi. Rakennettu oikein kävelykeskusta pyhien peltojen keskelle. Ja kun laajennusta aikoinaan mietittiin niin olisko siihen kunnan parhaalle tontille voinu tehdä jotain muutakin kuin roudata siihen Uffen lootat ja rakentaa sit keskusta kakkonen hieman pidemmälle.
Pitäs tehdä niinku turussa polttaa koko paska ja rakentaa uusiks…

Test drive

Hitto et oli hienoo ajaa sisään ihanuus pakastavedetty neitseellinen holga.
Ja kuten testikuvasta voi päätellä niin aavistuksenverran vinjetoi 😉
No tuo vinjentti kyllä tuli kuvauspaikan valinnalla mukaan, eli ei suinkaan noin paljo vinjetoi tämä vehje…

11810007

Pikku nautiskelija

Käytiin tuossa Pikku-A:n kanssa syksyn olisko ollu viimisillä miltei helteillä retkeilemässä porkkalanniemessä. Mellä oli mukana kertakäyttögrilli, makkaraa ja termoksessa kaakaota, siis kaikki tykötarpeet mitä äijät tarvii viettääkseen mukavaa lauantaipäivää. No grillaamisen ja kaakaoiden jäleen piti tietysti hieman levähtää ennen kotimatkaa. Pakko kyl sanoa et oikein kateeks käy miten lapset osaa ottaa olemisesta sen viimeisenkin riemun irti.
Aikuiset sais ottaa opiks ja koittaa olla välillä hieman rennommin

Ulkoilua

Olin sunnuntaina Jimin kanssa ulkoilemassa Porkkalanniemessä.
Otettiin eväsleipiä ja vettä ja parit mandariinit reppuun mukaan ja lähdettiin dallaamaan Porkkalanniemeä ympäri. Ilma oli todella mahtava ja kun tuulikin kävi jostain ehkä pohjoisesta, niin Porkkalan kärjessä oli mukavan lämmintä.

Porkkalan kärjessä on paikka paikoin hauskoja punaisia kallioita, ihanku ne olis ruosteessa?
Parasta antia oli kuitenkin ulkoilu Jimin kanssa. Välillä kun on meininkiä ja meteliä. Niin tuntuu et tulee tuota hiljaisempaa poikaa laiminlyötyä, kun Pikku-A varastaa kaiken huomion. Siks on välillä pirun mukava lähteä Jimin kanssa kahdestaan liikkeelle.

Matkalla Mikkeliin part 2

Kävin tänää hakemassa värifilkan kehityksestä ja tässä muutama kuva matkalta Mikkeliin

Tässä se samainen navetta ulkopuolelta jonka jo sisältä esittelin

Koitettiin matkalla saada jopa helikopterikyyti

Ja matkan kliimaksi saavutettiin! Mikkeli