Essi perkele minkä teit…

Aamusella läksin mieli kirkkaana kuin vestan-neitsyellä ajelemaan Essillä kohti hammaslääkäriä. Taivas oli kirkas linnut lauloi, Essi sirkutti iloisesti jättäen hienoisen sinertävän savuvanan jälkeensä.
Hammaslääkärissä käyntikään ei masentanut, sillä tarkastuksessa ilmeni ettei mulla ollut yhtään reikää. Nyt kelpaa hymyillä ajattelin ja polkaisin Essin käyntiin ja kurvasin kauppaan asioille. Kaupassakäynninjälkeen kävin hakemassa valokuvat kehityksestä ja silloin rupesi myrskypilviä ilmaantumaan…

Essi lähti iloisesti sirkuttaen käyntiin, mutta kun laitoin valot päälle niin Essi otti ja sammui. Eikun uudelleen käyntiin, valot päälle ja Essi sammui jälleen. No minä aattelin että ajellaan koti ilman valoja, aurinko paistaa ja kaunis Essi loistaa puhtauttaan ja herättää hilpeyttä minne ikinä menenkin. Ajattelin että ainakaan näkyvyydentakia en valoja tarvitsisi.

Läksin ajelemaan kotiakohti (matkaa 12km) Essi sirkutti ja matka taittui, kunnes noin pari kilsaa ennen kotia Essi rupesi pätkimään ja lopulta sammui kokonaan ;(

No päivä on lämmin ja loppu miltei kokomatka alamäkeä. Läksin lykkimään Essiä kotia kohti, huomasin ilokseni että matala pyörä on helppo työntää. Ei jättäny Essi tielle enkä minäkään essiä jättänyt vaan työnsin loppumatkan kotiin…

Vauhtikuvauksista, nyt löysin melko tukevan paikan jalustalle ja koevedokset onnistui melko mukavasti. Enskerralla otan kunnon kuvat paremmalla tiellä ja paremmissa vetimissä ja hurjasti suuremmalla nopeudella.
No jos Essi ei suostu yhteistyöhön niin hurja nopeus korvataan pidemmällä suljinajalla

Mitä tekisit työn sijaan?

Inspiring picture haastesanana on tälläkertaa ”Mitä tekisit työn sijaan?” Kerro kuvalla

Minä pakkaisin punaisen matalan urheiluautoni ja ajaisin kohti auringonlaskua. En menisi mihinkään erityisesti vaan matkailisin päämäärättömästi sillä minä pidän reissaamisesta, nykyään siihen vain ei oikein ole mahdollisuuksia.
Niin ja nyt kävin lukemassa tuon haasteen kokonaan. Eli kyse oli vain yhdestä vapaapäivästä. Mulla ajatuksissa tuo mopo rupesi jälleen keulimaan ja ajattelin että ei tarvitsisi töitä enään ensinkään tehdä. Tai sais pitää välivuoden tai jotain. No pääsisihän sitä päivässä Turkuun ja takas 😉

Kyläkaupan kuolema

Sitä on itse oppinut käymään autolla kaupassa näissä Hypermarketeissa missä on kaikkea. Nämä Hypermarketit eivät tosin aina sijaitse aivan kotinurkilla vaan sinne pitää mennä hieman pidemmälle, ne eivät sijaitse keskustoissa vaan ohikulkuteiden varsilla imien sisäänsä valtavan määrän väke jotka mökkimatkoillansa ostavat einestä viikonlopuksi. Samalla paikalliset pikkupuodit ovat ihmeissään kun asiakkaat ovat kaikonneet.
Pidemmän päälle tilanne on sietämätön pikkukauppiaille ja he sulkevat ovensa. Tässä kohtaa se kalahtaa kuluttajan omaan nilkkaan.

Maito loppuu ja tekis mieli lähettää poika hakemaan porkillinen lähikaupasta, mutta sitä ei enään ole.
Ei auta muuta kuin lähteä autolla Hypermarkettiin sadantuhannen kiukkusen ihmisen sekaan, olen kiukkunen jo etukäteen ;(

Kyllä kirvelee.

Hitto kun sitä aina välillä unohtaa nämä yhteiskunnan asettamat jajoitukset.

Ei muuten kuin että jälleen kerran sain ikävän muistutuksen liian kovaa ajamisesta, ja kun tähän yhdistetään että himpunverran muistin tuloni väärin ja ystävällinen konstaapeli soitteli perään ja korjasi ilmoittamani tulot ja sainpa vielä siihen päälle kivan pikku bonuksen 😉

No nyt tiedän mihin ensikuun palkka menee. Eipä se muuta asiaa miksikään, nyt kyrsii