Category Archives: Sony Xperia Z3+

Ajelulla

läks salille ni mepäs lähettiin ajelulle

Kawasaki zrx1200r

Kävin vaihtamassa Suzukiin takarenkaan. Olikin jo aika, sillä olin ajanut entisellä jo reilu 44 tuhatta kilometriä.
Renkaan vaihdon aikana päätin et meen kattelee naapuriliikkees olevii myytäviä mopoja. Kävelin liikkeeseen sisää, mut siel tuli Pekka vastaan ja mä en jaksant katella sitä vanhaa hapannaamaa joten läksin takasi pihalle.

Pihalla tuli Iibu vastaa poikansa kanssa. He olivat lähös koeajolle jumalattoman isol bemaril sellasen jos on kolmehuonetta keittiö, kylpyhuone, kellari ja pakki.

Minä taasen lupasin vahtii Iibun Kawasakia sen aikaa ku he ajelevat bemaril.
Samantien ku Iibu hävis näkyvistä pistin Kawasakin tulille ja läksin ajelulle. Aattelin et meen lentokentälle kokeilee ni saan kiihytellä kunnolla.

oli oikee mukava ajella ja ajoasento oli mukavan pysty ja levee, jarrut oli todella miellyttävät ja mopo pysähty kovemmastaki vauhdista mallikkaasti. Oikein mukava mopo mutkateillä kurvailuun.

No lentokentäl huomasin et siel ei vissii saa ajella ku sekuritaksen ja Finavian autot seuras mua vilkut päällä ja meinasin jäähä yhen laskeutuvan lentokoneen alle.

Päätin kiihyttää oikee kunnolla ettei sekuritaksen miehet saa mua kii, onneks ei ole oma mopo ni ne ei pysty mua jäljittää mitenkää.

Samalla ku ohitin nousukiidos olevan lentokoneen ni meno muuttu hieman huteraks ja olisin kaivannu pientä tuulisuojaa eteeni. Ohjaustangost piti puristaa jo oikee tosissaa et pysy kyydis.

Päätinki ajella äkkii takas ennenku Iibu huomaa mitää.

Nii ja Jari jos poliisit, sekuritas tai finavia soittelee ja kyselee jotain ni en tiä yhtää mist ne puhuu!

Kymppitonni täynnä

Nyt näytti tulleen 10000 kilometriä täyteen moottoripyörällä tälle kesälle. Mistäkö tiedän? No siitä että nollasin navin sillo ku otin mopot liikenteesee ja olen sitä pitäny aina siinä mopossa millä ajan. 

Niin ja koska absilla sai mobiilitankkaaja kahvin ilmasiks ni nyt on juhlan aika siitäkin huolimatta että en saanu ruinattua munkkia samaan hintaan. 

Kaffepaussi

Karavaanarit

Nää kaks pikku karavaanaria huilaa välillä

Förirannas

Ulkomailla, aina Turussa asti. Ehkä otin jäätelön, ehkä en? 

Mahtavaa

Juuri tätä mä oon kaivannu. Päämäärätöntä ajelua ympäri Vironmaan kesätuulen vienosti käyden naamalle. 

Ite ku sai valita reitit ni löyty melko mielenkiintoisia teitä. Jos joku miettii et onko Virossa kova liikenne ni ainakaa tällä 10 km pätkällä ei tullu yhtää vastaantulijaa, tosin täs oli ainaki neljä mutkaa. 

Samalla löysin itsestäni feminiini puolen.  Vauhdin yltyessä mahdottomaksi kuvittelin olevani Jutta Kleinschmidt joka viilettää pitkin Saharanlaitaa kohti Dakaria. Olihan Jutan bemari ihan samanlainen ku mulla, pikkiriikkisiä eroja toki löyty pienissä yksityiskohdis. 

No nyt istun Pärnus Aleksandri pubis ja söin just järjettömän hyvän seljankan ja suunnittelen et mihin suuntaan seuraavaks. Aa että. 


Kuutamouinti

Oli hieno keli käydä Jaanankans uimassa!

Ihminen on oppivainen

Kyllä! Oikeesti sitä voi oppia virheistään.
Mäki esimerkiks aina aikasemmin oon vaihtanu renkaat räntäsateessa, mut ny vaihdoin vasta sateen jälkeen.
Paljon parempi!
Mukavan kuiva keli, mitänyt eile oli melko liposaa ajella lumisatees Tampereelt kotii kenärenkail.
No se oli tietty hankalaa ku kerkes tulla pimeetä ja viimisen renkaan joutu vaihtaa fikkarisuussa et näki jotain.

Fikkarista tuli mieleen et päätin jo Pystymettässä et ostan uuden fikkarin sillä kun tiskasin trangiaa pimees mettäs fikkarisuussa ni totesin et mun kuminen fikkari maistuu ihan saatanan pahalta. Totesin saman nyt, hitto et onki pahan makunen fikkari. Pitää lähtä fikkarikaupoille ja ostaa uus lamppu, tosin ennen ostopäätöstä meinaan kyl maistaa sitä lamppua siel kaupas ettei tuu toista pahanmakusta lamppua.

Ei tullu uutta ennätystä

Meinaan Hatanpää Öbis välille.
Mutta se ei johtunu siitä että ajelin kesärenkailla, vaan siitä että pysähdyin matkalla Ahvenistolle uimaan.

Sysmässä ollaa

Ei aina voi olla puskassa,  kyllä välil pitää tulla ihmisten ilmoille. Niinpä tultii Sysmään. 

Kissa perkele

Sunnuntai-aamu kaikki nukkuu ja on rauhallista ja mukavaa. Minä keittelin haffet ja aattelin et katselen telkkarist jotain aikanikuluks.
Mut mitä tekee heti ku avaan telkkarin?
Se perkele hyppää välittömästi tuoho telkkarin etee ja rupee tuijottaa mua. No hätistelen sen pois ja käyn takas soffalle ja välittömästi ku persus koskettaa soffaa ni kissa pomppaa takas telkkarin etee. No ei sit katota telkkaria ;(

Geocache GC5GMCE – Valijärvi

http://coord.info/GC5GMCE

Läksin ajelemaan Tampereelta Somerolle. Tai siis en varsinaisesti Somerolle vaan Upinniemeen, mut päätin ajella Someron kautta. Ajelin ilosella mielin kunnes yht`äkkii hokasin tienviitan Koijärvi!
Minäpä päätin käydä katsomas et löytyskö täält vanhoja koijärven veteraaneja kahlehdittuna jostain. Ei ainuttakaan ketjuissa olevaa vanhaa ituhippiä missää, kai ne on kaikki jossain pankinjohtajina tai muissa mukavissa sisähommissa nykyää. No kerta Koijärvel oltii ni päätin etsiskellä jonku mukavan kätkön täält.

Pienen kännykän selailun jälkeen otin kohteeksi Valijärven. Ehkä suurin syy tähän valintaa oli maininta kätkökuvauksessa valijärven vedestä joka kuulemma on aina hyytävän kylmää!

Eikun vauhdoilla valijärvelle.

Valijärvelle kun pääsin niin siellä olikin isohko parkissa ja siinä ihmisiä sisällä, olivat selkeästi omineet koko rannan ja pitivät sitä leiripaikkanaan. Ja komea leiripaikka olikin, mikäs siinä oli ollessa.
Vilkuilivat sieltä verhojen raosta ja miettivät tietysti että nyt heidän rauhan tuli pilaamaan joku pitkäpartainen tatuoitu paikkeri. Mutta ei, minä se vain olin
Olivatpa he hämmästyneen näkösiä kun löin prätkän parkkiin, riisuin vaatteet ja kävelin järveen, eivätpä osanneet odottaa tuota 😉

Hieman yli mainostettua oli veden hyytävyys, oli hieman viileää, mutta ei hyytävää.

Kovasti tuo kuitenkin piristi ja virkisti. Pienen kuivattelun jälkeen pistin vaatteet niskaan ja läksin jatkamaan matkaa kohti Someroa.
Somerol meninki sit Hovimäkeen jos oli motoristisauna. Hetken jo tuntu et saan/joudun saunomaan itsekseni, mut tulihan sinne muitaki. Saunan jölkee läksinki kohti Öbistä jossa mirri jo odottelikin

Matkantejoa

Aikaisemmin ku ajeltiin ni Pikku-Aa katseli maisemia,  mut nykyään häät vaan metsästää pokemoneja

Hi-tech cruise control

Asentelin Suzukiin tuollasen cruise controllin, tuon kanssa kun ajaa ni pystyy asettamaan kaasun paikoilleen ja voi vapautuneesti ajellessa vaik somettaa kännykällä.

Pientä tuunausta Beemeriin

Tilasin ebaysta rysterit beemeriin, siis sellaset muovi lärpykät ettei tuuli kävis sormiin. No kiinanpoijat lähetti vahingos vika tuotteen.

Paketis piti tulla kahdeksaneuron muoviläpykät mikä sisälsi postikulut, mut sieltä tulikin vahingos 7 tuuman pyöreä lediumpio joka sisälsi kuvien kera kiinankieliset ohjeet kuinka sen saa asennettua Harrikkaan. Umpios hintalappu 77 eur. Ajattelin et en ole pikkumainen enkä reklamoi tuollasesta pikku erheestä, vaan asensin umpion beemeriin.

Samalla laitoin vaununkeulaan tuollaset pienet ja siellä olleet siirsin windjammeriin. Ite en pysty tuollasia tekemään vaan tilasin ne strategiselta kumppanilta 😉

Ajettiin sataa vaikka sataa

Koska tänään ei satanut yhtään niinpaljon kuin eilen (ei pidä paikkaansa, satoi aivan yhtä perkeleesti kuin eilenkin) niin päätettiin lähtä Pikku-Aa:n kansssa prätkäajelulle.
Toisaalta oli helppo lähtä kun vaatteet oli märät vielä eilisestä ajelusta kaatosateessa

Oli mukava ajella kun ei ollut pallomahaisia papparaisia kiiltävine mopoineen tientukkoina vaan sai rauhassa kaasutella pitkin suomalaista kuraränniä niin että rapa roiskui.

Yhdessä vaiheessa Pikku-Aa rupesi huutamaan jotain ja koska en kuullut mitä hää hihkui niin pysähdyin ja kysyin mitä hällä on asiaa ni hää vaa sano et aja kovempaa… Isin poika 😉

Yamaha V-max

Kävin tänään koeajamassa tuollaista sanottakoon että suorastaan legendaarista mopoa!

Mihinkäs muualle tuollasta tehopeliä voisi lähteä koeajamaan kuin pienelle kuoppaiselle metsätielle!

V-maxi meni yllättävän mukavasti pikkutien mutkiin ja kuoppiin ja ajosaento oli mukavan tuntuinen jopa kuoppaisella tiellä, perän sai mukavasti irti kun hieman käänsi kaasua auki. Pienellä asvalttitiellä V-maxi tuntui jopa yllättävän näppärältä ja jopa pieneltä ajettavalta ja tämä onkin omiaan juuri tällaisille pikkuteille ja kiireettömään ajoon. Joskin tuntui että kyllä tästä koneesta tarpeentullen löytyi puhtiakin jopa hieman vauhdikkaanpaankin menoon.

Toki rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että olin hieman pettynyt noihin tehoihin sillä V-maxista puhutaan aina hieman kunnioittavaan sävyyn juuri noiden tehojen vuoksi. Jos vetaan vaikka tohon omaan suzukiini niin en minä näissä tehoissa huomannut juuri mitään eroa, tekisi mieli jopa sanoa että on ollut turhaa puhetta mokomat höpinät.

Mutta ajoasennon suhteen V-maksi tuntui oikein mukavalta jopa leppoisalta ajettavalta ja tässä yksilossä ollut pieni pleksi suojasi yllättävän hyvin eli ajellessani avopypäräpäässä ei missään vaiheessa tullut tunnetta että joku yrittäisi repiä naamaa irti. Tuntuikin että tällä jaksaisi ajella vaikka miten pitkään hymynvirne naamalla.

Juurikun rupesi tuntumaan mukavalta ja suunnittelin jo moponvaihtoa tapahtui jotain järkyttävää. noin kahdeksankympin vauhdissa irroitin pienessä mutkassa toisen käden ohjaustangolta sillä seurauksella että mopo rupesi voimakkaasti woblaamaan! Säikähin aivan perkeleesti että nyt menee runko poikki ja hiljensin vauhtia ja kokeilin uudelleen suoralla tiellä 80:pin vauhdissa höllasin mopempien käsien otetta ja sama homma mopo woblaa kuin pitkä veltto sähkömuna!

Ajelin siis hiljaa takaisin ja totesin että tämän oli tässä, ei tule V-maksia minulle.

En tiä onko nuo kaikki maksit tuollasia vempuloita vai oliko tuossa runko poikki, toisaalta tuo auttaa ymmärtämään miksi maksin omistajat tukevat mopojensa runkoja kaikenmoisilla lattaraudoilla.

Moponmyyjä tosin sanoi että woblaaminen saattoi johtua joko tuulesta rengaspaineista tai jostain muusta, mutta hänen mielestään nuu Maksit kaikki woblaavat ja se on kuulemma niiden ominaisuus ja väittipä vielä että kaikki mopot woblaavat jonkunverran. En ruvennut asiasta väittelemään sillä minun mopoista edes ei woblaa ja olenkin sitä mieltä että tuossa täytyi olla jotain vikaa sillä muutoinhan noita ei olisi ikinä myyty yhtään

Tiivisteen vaihtoa

Tänän oli hirmuinen urakka kun piti Suzukista vaihtaa kampiakselin asennontunnistimen tiiviste.
Se kun on pistänt öljyä sieltä jo viikonverran pihalle.

Duuniskin rupes olee parkkihallin lattial jo öljyläikkiä, Jopa niin palju et jo ihmettelinkin et mite onnistun aina pysäköimää just öljyläikän päälle.
Yks ukkelikin kerra kyseli et eikai se sun moposta ole tuo öljy valunu, no minä vastasin niinku jokainen itseään kunnioittava motoristi olis vastannu ” Eiku, se öljy oli jo tossa”

Näppärästi keksin et kun pistän Suzukin bemun sivuvaunua vasten köllölleen ni mun ei tarvi laskea Suzukista öljyjä pihalle tuon tiivisteen vaihdon ajaks 😉

Ja oli mahoton urakka, tuoho tussaantu melkein tunti. Toivottavasti nyt pysyy öljyt sisäpuolella.

Speed Triple

Vein tänään mopon huoltoon, siis ketjun ja rattaiden vaihtoon, sain liikkeestä vastentahtoisesti Speed Triplen käyttööni siks ajaks kun mopo on huollossa.
Speed Triplehän on sen näköinen mopo ettei mulle edes ikuna olisi tullut mieleen pyytää tuollaista laitosta koeajoon, mut nyt se tuli vähä niinku vahingossa.
Läksin ajelemaan Trumpalla duuniin ja voi mahoton kuinka mukavalta tuntuikaan, moottori oli mukavan tuntuinen ja jarrut oli suorastaan käsittämättömän hyvät kun on tottunu tuollasiin -90 luvun jarruihin. Näitä jos runttas samoin ku suzukissa nii oli vaarana ettei lentäny ite kyydistä. oli niin mukavan olonen ajeltava kaupungissa et ihan vahingossa ajoin duunipaikan ohi Tampereen läpi melkei ylöjärvelle. Takapäin päätin ajella Nokian kautta et pääsisin myös baanalle kokeilemaan Speed Tripleä.

Olen aina ihmetelly et miks nykynuoret ajelee mopoillansa milloin keula, milloin perä pystyssä ni nyt tiedän. Ne ajaa silleen koska ne pystyy! Tällasilla laitteilla se on mahollista ja miltei itekki rupesin temppuilemaan

Electrified

Tämähän on ollut ihmiskunnalla hakusessa jo siitä asti kun ensimmäiset mekaanikot ihmiskunnan hämärässä saivat rakennettua jalkojen väliin asennettavan mekaanisen vempeleen, jonka tarkoituksena oli tuottaa silkkaa mielihyvää.
No ensialkuu niitä piti liikutella lihasvoimalla milloin pyörittämällä, vatkaamalla, polkemalla ja ties miten. Aina kuitenkin tarkoituksena saada aikaiseksi värinää ja sen myötä mielihyvää.

Jossain vaiheessa insinöörit päättivät että mielihyvää pitää saada aikaiseksi sähköllä, niinpä he kehittelivät sähköisen puikulan joka laitetaan jalkojenväliin kytketään virta päälle ja tehonsäätimestä säädellään portaattomasti mielihyvän määrää. Tällaista laitetta minä pääsin siis nyt kokeilemaan. Mahtavaa!!!

Niinpä asaettelin puikulan persauksenalle, kytkin sähköt ja käänsin tehokytkintä! Jestas….
Ei pärissyt, ei savunnut eikä edes tärissyt. Siis tasan samat ominaisuudet kuin issikassa silloin kun ei lähde käyntiin, sillä erotuksella että tämä lähti eteenpäin vallan perkeleesti!

Kyllä nyt veti väkisinkin suupieliä hymyyn, sillä Zerolla ajaminen oli mielettömän mukava kokemus. Jos ei kiinnitetä huomiota pyörän ulkonäköön joka ei minua nykytrendin mukaisella streetfighter tyylillään innostanut niin tämä oli kyllä mukava peli. Pyörän melko pysty ajoasento yhdistettynä ketterään käsiteltävyyteen suorastaan yllyttää ajamaan aktiivisesti. Kaasua tai siis tehonsäädintä kun kääntää niin kaikki teho on heti käytössä uskomattoman tasaisesti kaikissa tilanteissa. Ja koska pyörä on melko lyhyt niin onkin ihan perusteltua että tässä on estetty etupyörän nouseminen, sillä muutoin tämä heittäisi kokemattoman kuskin kyydistään.

On täysin käsittämätön tunne kun tuollainen voima on heti käytössä täysin ilmeettömästi tilanteessa kuin tilanteessa.

Vielä ku akut ja lataustekniikka hieman kehittyvät että tuon toimintasäde tuplaantuisi ja lataus saatais hoitumaan vaikka vartissa, niin alkais mullakin hiilijalanjälki kummasti pienenemään.
Mutta ei niinpaljon hyvää ettei jotain huonoakin. Ruma se on ku mikä!

Päiväretki Hankoon

Lähettii Pekan kanssa Hankoon viettämään vapaapäivää. Mentii heittelemään fribaa kun Hangos on hyvät radat, vei kisat 2-1 mut se johtu siitä kun mua hävetti Pekan käytös ihan hitosti.
Aivan hysteeristä käytöstä vanhalta ukolta. Puhui tuntemattomille, naureskeli itsekseen ja kaiken kukkuraks kiipeili välil puihinki! Eihä tuollasen kanssa kehtaa enää julkisesti liikkua!

No kalasatamas oli jonkinsortin markkinat ja paljo halvatun pappoja. Meki käytii siel syömässä hyvät kalasopat.
Kotimatkalla meillä nousi pystyyn, mut onneks vaa tilapäisesti

Geocache GC4WAC8 – Muistomerkki 1917 ja 1918 kaatuneille.

http://coord.info/GC4WAC8

Meillä oli Pikku-Aa:n kanssa enstex kivaa. Ensi ajeltii mopolla ja geokätköiltii. Sit ajeltii lisää ja mentii heittelee fribaa. Koko päivä kruunattii vierailulla jätskikioskilla 😉

Geocache GC4EA2X – Rytölä

http://coord.info/GC4EA2X

Iloiset kätköilijät.

Eka.

Kumma ettei tääl ole muita
vaik kesä alkaa pääsiäisestä. Piti kyllä lähtä issikalla, mut teki oharit eikä lähteny käyntiin. Onneks on noita mopoja mistä valita.

No mutta ei kesää etteikö jotain vikaa. Eka ajelulla meni mittarivaijeri poikki, onneks ostin viimekesänä uuden vaijerin ni tulipahan sillekkin käyttöä. Eli mittarilukemassa 19140 laitoin uuden vaijerin paikoilleen.
Samalla tein jotain mitä en ole ikinä ennen tehny, eli rasvasin mittarinvaijerin. Eli nyt taas näen kuinka kovaa tai hiljaa ajan

Lähetetty Sony Xperia™ ‑älypuhelimestani

Vaihdelaatikko

No nyt sain Beemeristä vaihdelaatikon irti. Ei lähteny niinku strömsössä vaan joutu käyttää pikkasen väkivaltaa, kun pari pulttia oli niin hiton kovassa kiinni.

Sitä en tosin ole vielä miettiny et miten ton saa takas tuonne mopoon, mjutta olkoon se senajan murhe.

Vikakoodeja

Perkele! Autos sytty kojetaulus. ja mitä tietty kattomaan et mitä se tarkottaa, eikun kännyllä kätevästi yhteys konehuoneeseen ja vastaukseks tuli tuollanen selkeäkielinen vastaus.

Siis oikeesti! täysin hyödytön viesti. En edes tienny et mun autossa on noin vaikeita sanoja. Miksei tos vaa voi lukea suoraan et onko toi pakko korjata ja mitä se maksaa.

Eikä täs viel kaikki Kaupinsauna oli tänää suljettu… kele

Kännykän käyttö autossa

No joo kyllähän mä tiedän et kännyä ei saa räplätä ajaessa, mut voipi sitä silti käyttää ajaessa hyödyksi.
Minulla känny toimii musiikkisoittimena melkein aina kun ajelen autolla. Yksin ajaessa kaytän vielä kuulokkeita jotta saan musiikista enemmän irti, tuo koppiauto kun ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä

Lisäks käytän kännykkää peruutuskameran näyttönä. Känny kun on valmiiks siinä kojelaudassa sopivalla hollilla.

Tämän lisäks kännyn näyttöä voi käyttää kätevästi moottorin eri toimintojen seuraamiseen. Näyttöjä löytyy vaikka minkälaisia, mutta nuo mminulla on useimmiten käytössä.

Ja tokihan karavaanarina haluan parkkeerata yökortteerin vaateriin johon siihenkin käytän kännyä. Tämä toki edellyttää että känny on asennettu vaateriin autoon nähden jotta nä’yttö ei valehtele.

Tässä nämä toiminnot joita tulee ajessa käytettyä

Sointuu maisemaan

Kyllä se sointuu hienosti maisemaan tuollanen vanha ryssänpyörä, tänne ryssäin jättömaille

Nastaa!

Vuoden 2016 moottoripyöräkausi on avattu.
Kylmä oli kun en saanu issikan kahvalämppäreitä päälle, lisäks naama jääty kun piti mennä avokypärä päässä ajelee. No jospa tää hymyn tapanen virne viel tänää sulais täst naamalt.