Koska jälleen kerran myrskynjälkeen oli poutasää, niin päätin avata mopokesän 2020.
Läksin siis käymään Pikku-a:n luona mopolla. Koska hänellä oli lukeminen niin pahasti kesken, että hää ei kerenny munkans seurustelemaan piti mun jatkaa päämäärätöntä ajelua pitkin länsiuudenmaan pikkuteitä.
Noin neljäntunnin ajelujen jälkee päädyin takas kotiin ja nyt on pakko sanoa et oli pirun kivaa. Johan tätä on ootettukki 😉