Päämäärätöntä ajelua vaihteeksi Suzukilla

Olen nyt korjannu tuota Suzukia koko alkukesän. Vaihtanu kahvoja ilmannu jarruja ja vaihdellu tiivistesarjoja.
Mutta koska Susna vaan kävi huonosti niin päätin et putsaan kaasarit.
No kaasarit pöydälle levälleen ja putsausoperaatio känyntiin.
Jossainvaiheessa tyytyväisenä kaikki takas nippuun ja eiku Susna baanalle. Perkele ei käyntiin 😉
Kovaa akun lataamista ja sit uus yritys. Läks käyntiin mut kävi huonosti.
Täsvaihees heräs epäilys et oon mogannu kaasarijumpas jotenki, joten eiku operaatio uusiks.
Kaikki taas irti ja kaasarit pöydälle ja levälleen. Nyt olin todella huolellinen ja tein kaikki todella huolellisesti. Jälleen kaikki takas kasaan ja kokeilemaan. Perkele, kävi vieläki huonosti kun kävin lenkin heittämässä.

Mieles kävi jo että tästä tulis hyvä poijunpaino tuonne pursiseuralle.

Ajattelin et ei auta ku purkaa viel kerran, mut ennenkö purin mitää ni kokeilin et käykö kaikki pytyt. Sehän selviää kätevästi ku laittaa koneen käyntiin ja kokeilee lämpeneekö käyrät, niin sormilla tietenki.
Loppu tulos oli et poltin kolme sormenpäätä, mut neljäs jäi polttamatta ku käyrä oli ihan kylmä.
Olin jo voitonriemuinen ja alottelin mopon purkamista hyvillä mielin sillä nyt ei tartteis purkaa ku yks kaasari.

Ennenku revin kaasareita irti ni päätin piruuttani kattoa tulpat. Hitto eikös yks niistä ollu pimeenä, kokeilin tulppaa viel naapuritulpanjohdos ni pimeenä se oli siinäki. Eiku Motonettii ja ostin yhen uuden tulpan.
Mopo kasaan ja kokeilemaan, hitto käy kö enkeli.
Kamat päälle ja kokeilemaan pohjoiskirkkonummen parhaille motskariteille. Aivan upeeta, siis mahtavaa.

Koko perkeleen kaasarijumppa oli turhaa, mut mulla on nyt luultavasti puhtaimmat kaasarit tälläpuolen Uralia ja tuntuu jälleen aivan uskomattoman mageelta mopolta.
Tässä pien video koeajolenkiltä


Musiikki: Joni Mitchell – Coyote

This entry was posted in garmin virb and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *