Taitaa olla aika minunki mennä koht köllölleen, en jaksa ees iltauinnille lähtä ku on niin kiire tehä…. ei mitään.
Eile katoin ehkä maailman paskimman skifileffan ikinä. Meinaan kokeilla josko tänää löytys Netflixistä jotain hieman parempaa.
Villilänsaari over and out!
Kyllä on ollu taas ihan mahottoman hankalaa ja surkeeta, kun on pitäny majottua tuonne pitkin mettiä.
On joutunu olee melkein täydellises hiljaisuudes keskel luontoa, ainoastaa linnut sillotällö huudellu.
Siitä tulikin mielee et kuka vatipää on keksiny nimen laulujoutsen?
Ilmeisesti ei ole tuon nimen keksijä ikinä kuullu millasta perkeleellistä meteliä tuo lintu osaa pitää, enkä minä sitä ihan ensimmäiseks menis lauluksi kutsumaan. No onneksi nuo lähti kauemmaksi metelöimään, tuosta rannasta.
Niin ja niinku tuosta toisesta kuvasta näkeee niin rantakin on ihan surkee, ei pääse metsästä suoraan veteen vaa pitää ensin astua tuoho hiekalle ja sit vasta voi ruveta kahlaamaan syvemmälle. Vesikin on ihan märkää. Kylpytakin joutu ripustaa tuoho puuhu mikä oli ihan vinossa olis seki voinu suoraan kasvaa, mut ei.
Nokipannukaffet keittelin tuos rannas ja kattelin tummuvaa iltaa. Minä ja mun persoonat, eikä saatu edes pientä sisäistä väittelyä aikaseks.
Noh joskus vaa on hyvä olla….
coord.info/GC2WW7C
Tää on kyl mahtava paikka. Äsken tos rannassa ui majava melkei syliin ku olin huuhtomas kahvipannua. Paikan isäntä tuli jutustelee skumppapullon kanssa kalat uima rantaan sillee et niil on selkäevä pinnalla. Hitto must tuntuu et tuun tänne viel uudelleenkin
Koin lähestulkoon uskonnollisen kokemuksen kun taivaalle tuli valopatsas joka osoitti issikan sijainnin. Hetkenaikaa odottelin että josko kohta jostain tulisi kolme viisasta miestä tuota valoilmöitä seuraten issikkaa katsomaan. Muistin kuitenkin että olen sotilasalueella joten kolmen viisaan löytyminen on silkka mahdottomuus…
Ihan vain joululoman kunniaksi piti käydä ajelulla täällä kultarannikon jouluisissa maisemissa
Itsenäisen suomen yhdeksännenkymmenennenkuudennenvuoden ensimmäinenpäivä. Se että ollaan itsenäisiä antaa mahdollisuuden tehdä melkein mitä vain itsen tekee mieli. Minun teki mieli mennä prätkäajelulle, ja menin kanssa.
Käytii Pekan kanssa kajakilla söderskärin majakalla ja oli kyllä mahtava reissu. Pekka on melonut paljonkin mutta minun kokemukset kajakkiin perustuu lähinnä telkkarinkatseluun niin pakko myöntää et tuo reilun 50 kilometrin meloskelu jätti jälkensä. Nyt on melkein pakko hankkia oma kajakki.
Tässä muutama kuva tuosta retkestä, mun wordpressin blogi on jotenki rikki joten es saanu kunnon galleriaa aikaseks, mut menköön nyt näin. Ja tuo kuva jossa itse poseeraan on Pekan ottama
Käytii Pikku-A:n kanssa pitkäst aikaa geokätköilemässä.
Mukaan otettiin henkiseks tueks Pekka koiralauman kanssa. Pekasta olis hyötyä jos vaik sattuis auto jäämään jumiin, ni ei tarvi Pikku-Aa:n yksin työntää isoa autoa.
Emäsalon kätköt sijaitsi toinen toistaa ihmeellisemmissä – ja kauniimmissa paikoissa.
Jopa öljynjalostamo näytti hienolta Emäsalon sillallta katseltuna
Auringonlasku Sinisillä aalloilla.
Kuva on otettu noin 5 minuutia aikaisemmin kuin tuo viikonkuva
Tässä oikeastaan näkee mikä ero on 500 millisellä ja 24 millisellä objektiivilla. Kuvat otettu samoilta jalansijoilta samaan suuntaan
Porkkalast löytyy viel yllättävän paljon hiekkateitä kun oikein hakee. Tosin ne on ajettava edestakaisin, sillä mitää ympäriajettavia lenkkejä ei löydy.
On kyl ollu melkoisen mahtavia ajokelejä. Jokohan sitä ensviikol pääsis ajelee lumisateessa
kävin eile viel ilta-ajelulla. Päämäärättömästi pitkin maaseutua ajelin ja nautiskelin.
Motouutiset Retkipaikka
Recent Comments