Tag Archives: Axel

Pilpalan lättähattu

Olipas tänää mukava ja kaunis päivä pärtsäillä Pikku-Aa:n kanssa.
Päätettii käydä katsomas millanen paikka on Pilpalan . Melkopaljon sinne oli tullu muitaki mopoilijoita, liekö sana lättähatun vohveleista kiirinyt 😉
Hyväähän tuossa on että tuo on tavallaan mun duunimatkalla eli voi käydä tulevaisuudessa aina kotimatkalla maistelemas vohveleita 😉

Ihan mukavan olone paikka, otin viel kännykäl sisäkuvanki.

Viikonkuva 41/2017

Laatuaikaa

Käytii Pikku-Aa:n kans tänää ajelulla kun oli niin mainio ilma. Ajeltii mukavii mutkateitä ja käytii Jimin luona ja sielt jatkettiin matkaa Lohjalta länteen todella mukavia mutkateitä pitkin.
Maisenat oli kauniin värikkäitä ja ilma raikasta, aivan mahtavaa!

Välillä Pikku-A koputti mua kylkeen ja sanoi jotain, minä nyökkäsin ja hymyilin hänelle vaikka en kuullut mitä hän sanoi. Todella upeeta Pikku-A sai höpöttää minkä kerkes ja minä nyökkäilin 😉

Nähtii tuttujaki ku huomattii yht`äkkii takana tutunnäköne ! Pakru ja Tarjakin olivat lähteneet pärtsäilemään, joten poikettii heidän pihas ja Pikku-A sai heitellä fribaa Pakrun ja Tarjan koirankans. Sehä sattuu hyvin ku toine jaksaa heitellä ja toine jaksaa hakea lätyn aina takas 😉

Loppuviimein meidän ajotus oli oikein onnistunu, sillä kun saavuttii takas kotiin ni sillo alko sataa vettä oikein kovasti.

Aurinkoinen päivä

Koska eilinen oli niin mainio päivä niin miksi en olis sitä tehny uudelleen tänään.
Aamulla Virkkalaan Jimin luokse, mutta Jimistä en saanu ajelukaveria. Ei hätää minäpä tiesin kuka lähtis intopiukeena ajelulle!
Eli eipä muutakuin Keravalle ja kävin hakemas Pikku-Aa:n purkkiorjaks.

Koska missattii ruoka-aika niin mentii ja haukattii sämpylät pullokiskalla

Mahtavia mutkateitä kurvailtii ja käytii mm Paippisten shellillä

Pikka-A välillä alko epäillä et tie käy niin kapeeks ettei bemulla mahduta. Toki minä tiesin et mahdutaa, sillä olen loistavan taitava suunnittelemaan reittejä ja ne reitit joilla en ole eksyny ovatkin onnistuneet 100 prosenttisesti ja niin kävi nytkin. Juuri kun tuntui ettei enään mahduta tulimmekin metsästä peltoaukealle ja taas oli tilaa ajella 😉

Viikonkuva 39/2017

Virago

Koska tänään ei satanu melkein yhtää ni päätettii Pikku-Aa:n kans käydä vähä pärtsäilemäs. Ajeltii kattoo Jimin uutta kämppää Virkkalaan ja sieltä suorinta tietä Porkkalan kautta keravalle 😉

Motonetin pihas oli todella hieno . Oon aina sanonu et Viragosta saa hienon ku vähän näkee vaivaa

Långvikin Kyläkaupan Poker Run 2017

Meillä ei ollu aikaa Pikku-Aa:n kanssa osallistua tähän pokeriin, mutta käytiin kuitenkin saattelemassa kisailijat liikenteeseen.

Viikonkuva 31/2017

Aikainen mopoilija rauniot löytää

Pikku-Aa höpötti ja hoputti heti aamusta että pitää päästä mopoajelulle. Meinas hermot mennä kun hää on niin malttamaton (selvästi äitiinsä tullu).
No mehän lähettii ajelulle ja päätettii et etitää vanhat linnanrauniot kun niitä Virossaki oli niin kiva katella.
Mutta kosta Suomen historiassa tuo sivistys ei yllä ihan yhtäpitkälle kun noissa naapurimaissa ni meidän täyty nyt tyytyä navetan raunioihi.

Retki Viroon

Kesäloman alun kunniaks päätettiin lähteä Karaavaniretkelle Viroon.
Ei ollut sen tarkempia suunnitelmia mihin mentäis paitti että Hiiumaalle oli tarkoitus suunnistaa. No Hiiumaa jäi näkemättä, mutta vastapainona löydettii monia todellahienoja mestoja joista nyt vois erikseen mainita vaikka Rohu Raketbaasen joka oli Neuvostoliiton vanha ohjustukikohta. Se olikin varsin mahtava paikka ja ehdottelin että olis jääty yöksi johonkin vanhaan ohjussiiloon.
Mikä olisikaan ollut hienompi paikka yöpyä kuin kylmänsodan aikainen ohjussiilo, jossa ydinkärjellä varustettu ohjus on uhmakkaana seisonut vakuuttavassa 45 asteen kulmassa valmiina syöksemään suunnitelmatalouden ilosanomaa länsimaisen hapatuksen niskaan.
Noh ei tähän suostunut joten ei enempää siitä.
Tässä alla muutama kuva reissulta.

Johan täs kotona oltiinki

Kerettii olla kotona melkein vuorokausi, kun piti päästä Piku-Aa:n kans prätkäajelulle. Käytii bongaamas lentokoneita.

Ajelulla

läks salille ni mepäs lähettiin ajelulle

Geocache GC6M8HN – Glad i Ingå! Iloinen Inkoo! 8

https://coord.info/GC6M8HN

Aurinkoisen sunnuntain, tai no ainakin sateettoman sunnuntain kunniaks käytii Pikku-Aa:n kans hieman kärköilemäs. Pakko sanoa et puukengät ei ollu ehkä se kaikist paras vaihtoehto tonne rantakallioille pomppimiseen.
Mutta saimmepas samalla pienoisen risteilyn kun Barösundiin mentiin lossilla.

Mauno Koivisto

Manu oli eka pressa jota minä olen päässy äänestään. Nyt oli Manun kunniaks tehty niin hieno että piti oikee pysähtyy Pikku-A:n kans kattelee.

Kun oltii lähös jatkaa matkaa ni bemaripas ei lähtentkää käyntii. No melko pian huomasin et tollane mikälie pikkuosa oli irronnu.

Tuossa ei onneks nokka kauan tuhissu kun kiinnitin sen takas.
Pikku-Aa:sta oli kovasti apua remontissa kun hän pysy kiltitsti kokoajan poissa tieltä.
No herätettyäni Axelin päästii taas jatkaa matkaa.

Yhtä juhlaa!

Koska tänää oli näinkin merkittävä päivä eli Japsistarat täytti 25 vuotta monkey täytti 50 ja minä vähä yli.
Oli Haltialaan järjestetty japsistarojen toimesta mahtavat juhlat!
Eli eiku duuninjälkee bemulla Rinnekotiin, Pikku-Aa kyytiin ja miehissä kohti Haltialaa juhlistamaan merkkipäivää.
Mopoja olikin paikalla ihan hitoksee ja ilma mitä mainioin. Olipas oikee kakkuaki tarjolla ja vaik ei Pikku-Aan kans olla oikee ton makeen perää ni silti otettii kakkupaloja .. eiku pala kakkua!
Mahtavat bileet! Kiitoksia Japsistaroille järjestelyistä ja onnea 25 vuotis juhlien kunniaks. Me Pikku-Aan kans viihdyttii!!!

Viikonkuva 17/2017

Viikonkuva 15/2017

Suoseikkailu

Valmistauduttiin hyvin tulevaan suoseikkailuun viettämällä yö sivistyksen rajamailla. Tästä eteenpäin olisi vain kesyttämätöntä luontoa edessä.

Aamulla jaksoimmekin vaeltaa reippaasti pitkin kohmeistä suota.

Suon loppuessa alkoikin synkkä metsäosuus..

Outo tunne valtasi matkaajat sillä metsästä ei kuulunut mitään ääniä, ei lintuja eikä mitään. Oli aivan liian hiljaista, suorastaan aavemaista.

Pian selvisi syy metsän äänettömyyteen, sillä jouduimme kasvokkain metsän vaarallisimman eläimen kanssa.
Nimittäin edessämmä oli ilmielävänä metsiemme vaarallisin eläin “Forssalainen hankikantolukki”
Mekin jätimme kaiken syötäväksi kelpaavan lukille joten pääsimme nnipinnapin karkuun silläaikaa kun tuo peto söi eväitämme.

Koska Forssalainen hankikantolukki söi eväämme ei mellä ollut kahvinkanssa mitään syötävää. Siis ei pullan pullaa! Kaukea kohtalo matkalaisille.

Kahvinkeiton aikana Pikku-Aakin rupesi väsymään ja kyseli joko hän saisi mennä sisälle, sillä ulkona on kuulemma tylsää

Geocache GC6JWHX – Moottoritien Pauhu #2

http://coord.info/GC6JWHX

Tuhansii tuntei, tai päivii, viikkoi tai ehkä jopa kuukausii käveltii pitkin metsii.’
Ei ollu katuu ei asvalttii ei ees jalkakäytävää kun me mentii pitkin mettii.
Mentii ettii, geokätköö pitkin puskii mentii ettii geokätköö

Sit me löydettii jolukuusi jossa kätkö, hymynkare naamal löytäjän, pieni ilo keskel mettää ja me eksyttii.

Viikonkuva 48/2016

Geocache GC3GQB7 – Aurinkopolku

http://coord.info/GC3GQB7

Tämä todellakin oli aurinkopolku, sillä vastoin kaikkia odotuksia aurinko näyttäytyi kesken marraskuisen harmauden.
Toki lähestyttiin tätä kätköä väärästa suunnasta ja jouduttiin kipuamaan jyrkkä ja liukas ylös, kun toisellapuolen kalliota oli näköjään ja portaat.
Toisaalta miksi mennä helpoimman kautta kun on vaihtoehtojakin 😉

Viikonkuva 47/2016

Korsolammen kierros

Lähetettii Pikku-Aa:n kans retkeilemään erämaahan, missä ei ole vielä käyny ihmisiä juuri lainkaan. Ehkä muutama uskallikko on tuolla Meikon takana alkavassa äärettömässä erämaassa vieraillut.
Hyvin me jaksettiin vaikka lunta oli melkein vyötäröämyöten ja villieläimet juoksenteli ympärillä. Kerran sattuikin oikein pelottava tilanne kun susi lähestyi meitä Korsolammen pohjoispuolella. Mietittiin jo Pikku-Aa:n kans et pitääkö meidän kiivetä puuhun sutta pakoon, mutta viimein selvisi että sehän olikin Hannu Karpolta karannut karvalakki joka siinä juoksenteli.

Ilta alkoi jo hämärtyä ja koska meillä oli eväät jo syöty niin alkoi pelko kalvaa että josko ei löydetäkkään takaisin autolle ja jäädään ikuisesti vaeltamaan tähän loputtomaan erämaahan, onneksi ssentään löydettiin virtaavaa vettä joten saimme juodaksemme.’

Lopulta kuitenkin päästiin takas parkkikselle ja auton luokse.
Kotimatkalla kuunneltiin Lui Reediä ja sattuikin tulemaan oikein kaunis kappale joka kuvasi meidän retkeä vallan mainiosti.
Jopa hiljentyi kotimatkalla tätä kuuntelemaan.
Tässä siis Lui Reed Olkaa hyvä!



Sysmässä ollaa

Ei aina voi olla puskassa,  kyllä välil pitää tulla ihmisten ilmoille. Niinpä tultii Sysmään. 

Haaveita

Pikku-Aa kävi erityis(enlahjakkaiden)lasten rippileirin. Siellä lapset saivat piirtää oman kuvansa ja kertoa haaveistaan elämänsä suhteen. Piirrokset olivat esillä rippijuhlissa ja ei ollut kovin vaikeaa erottaaa Pikku-Aa:n piirrosta 😉

Olen saattanut joskus sanoa että Pikku-Aa on niin äitiinsä tullut, mutta kun noita haaveita katselee niin saattaaa olla että hän on jotain piirteitä perinyt minultakin 😉

Viikonkuva 32/2016

Geocache GC64YGH – Metsys

http://coord.info/GC64YGH
Jälleen kätköiemässä Pikku-Aa:n kanssa. ensi etittii muutama kätkö, sit hilpastii pokestopille. Jälleen oli vuorossa kätkö jonne näköjää pystyi kuin pystyikin ajamaan beemerillä perille asti. Sieltä ei kuitenkaan ollut oikopolkua Pokeareenalle joten jouduttiin tulemaan metsästä pos omia jälkiä seuraillen.
Ootteko muuten pannu merkille et metsään on paljo helpompi ajaa, kuin sieltä pois?

Matkantejoa

Aikaisemmin ku ajeltiin ni Pikku-Aa katseli maisemia,  mut nykyään häät vaan metsästää pokemoneja

Haltialan tila

Käytii Pikku-Aa:n kans eilen Haltialas. Ja jestas et siel olikin paljo prätkiä.
Viimeks kun oli Timpan kans käymäs ni olisko ollu 10 prätkää paikalla.
No nyt oli vallan mahottomasti.

Kuten nämä, varsin erityyliset baggerit

Pikku-Aa:ta kiinnosti tälläkertaa pokemonit enemmän ku prätkät

Rippikoulukuljetuksia

Kovin on monivaiheinen tuo Pikku-Aa:n rippikolukyyti.
Ensi mennää prätkällä Porkkalan kärkeen ja sieltä jatketaan veneellä Räfsöseen.
On se helppoa.
Toista se oli ennenvanhaa kun minäkin jouduin hiihtäen ja kävellen kulkemaan rippikouluun läpi tuulen tuiskun. Susia ja karhuja piti hätistellä, henkensä uhalla piti ennenvanhaa rippikoilukin käydä