Koska oli kaunis sunnuntaipäivä niin lähettiin ajelulle Pekan, Hollen ja Pirjon kanssa.
Mentiin siinsanotustu melkein suorinta reittiä Hankoon, toki jouduttiin tekemään muutama ylimääräinen mutka rallikisojen vuoksi.
Tässä pien video retkestä
Kävin eile kaupassa hamstraamassa vessapaperia. Olis pitäny käydä sivuvaunulla, nyt joutu ajelee eestaas kun ei kerralla mahtunu ku yks rulla kyytiin 😉
Pakko lienee myöntää että olen senverran “kamahomo” että piti hankkia uusi kamera.
Siis ostin Insta360 One R kameran. Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta kuin näistä Garminin Virb kameroista siis näistä ensimmäisen sukupolven Virbeistä.
Ja nyt on heti kärkeen sanottava että ainakinin vakaajatoiminto on ihan eri planeetalta verrattuna noihin vanhoihin vehkeisiin.
Kamera on kiinni prätkän peilinvarressa ja se siis tärisee joillain kirrosalueilla merkittävästi, mjutta ei sitä tästä videosta huomaa. Lisäksi maasto asettaa paineita vakaajalle joka suoriutuu mainiosti tästä kokeesta.
Ainut mitä ihmettelen on se että miten sain mopon nurin vaikka oli vakaaja päällä 😉
Tässä testipätkä, siis ihan ensimmäinen kokeilu kameralla.
Jos näyttää että kuva on huonolaatuista niin mene playerin asetuksiin ja pakota HD päälle niin näyttää paremmalta
Menomatkan Lahteen asti ajelin pikkuteitä ja kävin Ace Cafessa syömäs jonka jälkeen vatsatäynnä hyppäsin baanalle ja pysähdyin Manamansaloon yöks. No pari pikku pitstoppii oli matkalla. Kävin vaihtamas Jutakolla Joroisissa eturenkaan kun tuo entinen kulahti tuos baanal ihan kokonaan.
Pekan kans oli sovittu et tavataan Hirvaskoskella ja siit jatketaan kohti pohjoista.
No eipä jatkettu kovin pitkälle sillä sattui ihan järjettömät myrskyt meidänpäälle joten jäimme Hossan kansallispuistoon laavuun yöksi. Epäiltiin et eise niinpaljoo tuule et laavu lähtis lentoon, vaik teltat olis voinu lähteä.
Seuraavana päivänä päätettiin ajella TET reittiä alaspäin ja käytiin samal katsastamas Raatteentie. mut laihaks jäi valtavien sateiden johdosta tuo nähtävyyksien katselu.
Seuraavaks yöks otettiin Sukevasta mökki saunalla ja sateisen päivän ajeluiden jälkeen se tulikin tarpeeseen.
Sukevalt ajeltiin jälleen mielenkiintoisia reittejä kotiinpäin ja kiivettiin välillä oikein näkötorniinkin.
Alla pien video reissusta jolla nyt sattuneesta syystä ei ole juuri muuta kuin satees ajamista 😉
Pikku-A pääs tänää ekan kerran kotiin, pitkän koronaeristyksen jäljiltä. No myö sitä sit miettimään et kun on jo kissaakin rapsuteltu et mitäs sit tehtäis? No tietty myö lähettii käymää Porkkalas jätskillä.
matkal käytii kurkkaamas et missä Jallu luuraa.
Koska aamusella oli hieman joutilasta aikaa. Pikku-A tulisi kotiin vasta klo 13:00 eikä rakas pikkuvaimoni antanut minulle mitään velvotteita niin minäpäs päätin lähteä katupyörällä metsäpolulle.
Tie kävi mukavan syheröiseksi ja ajelinkin katsomaan onko karttaam merkitty Rotomänty vielä pystyssä. Hyvin näytti puu vielä jöpöttävän ja onhan se sanottava että on se melkoinen mänty!
Mennes ajelin pieniä mutkateitä ja hiekkateitä pitkin, mut takastulles hieman tuuletin ja ajelin baanaa pitkin.
Täs viel pieni video lenkist
Pitkäst aikaa läksin sivuvaunuilemaan, kun se jälleen oli mahdollista.
Pikku-A tulee lomalle kotiin ja oon laittant sivaria jälleen ajokuntoon ja nyt se alkaa olla tikissä.
Aluksi kyllä huomasin että ohjaus oli pirun jäykkä ja koitin muistella et oliko se tosiaankin aina näin jäykkä?
Ajelin absille tarkistamaan rengaspaineet ja lisättyäni noin 2 kiloa painetta jokarenkaaseen, niin mopon käsittely muuttui melko radikaalisti kevyemmäksi.
Jälleen ajelin tuttuja reittejä niinpitkälle kunnes tuli puomi vastan niin olikin jo aika kääntyä takaisin kotiinpäin.
Mutta sivari on nyt tikissä ja mukava lähtä huomen Pikku-a:n kanssa pitkäst aikaa ajelemaan.
Viel pikku video mun koeajoreissulta
Päätin lähtä käymään Hangossa kun ei satant melkein ensinkään. Ja etukäteen päätin et ajelen teitäpitkin tälläkertaa joten läksin Suzukilla. No joo kyllähän mä tiellä pysyin… tavallaan.
Mutta retki oli mainio ja Suzuki tuntuu edelleen mainiolta peliltä ajella.
Hienoja autiotaloja löyty matkalta, harmi vain että jengi yleensä menee ja särkee niistä taiken minkä irti saa. Ja vaikka ei irti saiskaan ni särkeevät silti.
Ilmainen pulla! Mikä ihana tekosyy!
Siinäpä se tärkein mikä saa miehen lähtemään kotoaan ja ajamaan yli vuorten, kauas merien taa uhmaten luonnonvoimia. Se on niin suuri houkutin että siihen ei voi olla tarttumatta.
Tälläkertaa tuon mahdollisuuden tarjosi BMW kerho tarjoamallaan jäsenilleen pullakahvit Pilpalan Lättiksellä. Ja moni oli ottanut kutsun vastaan, sillä Lättiksellä oli toistasataa bemeristia. Siinä olisi ollut Poliisin karhuryhmälläkin tekemistä jos olisi saanut vihiä että tälläinen liivijengi lähes laittomasti jossain kokoontuu..
Ymmärrän että suurelle yleisölle menee nämä liivijengiläiset helposti keskenään sekaisin, mutta selvennän nyt pienellä vinkillä miten heidät erottaa toisistaan. Kaikkihan sen tietää että liivijengiläisille väri on se erottava tekiä ja kaikki kantavat omaa väriänsä ylpeänä.
Siis nämä pahamaineiset sinkojengit erottaa siitä että heillä on mustat liivit, kun taas bemaristeilla on sellaiset huomiovärillä varustetut keltaiset liivit. Muuten jengit ovat hyvinkin samankaltaisia keskenään, paitsi kun bemaristi menee ohi nin ei kuulu järjetöntä mökää vain pientä tuulensuhinaa ja radiosuomen sääkatsaus radiosta.
Yhtäkaikki, oli oikein mukava käydä tapaamassa tuttuja ja ajella kauniissa kesäsäässä pitkin hyväkuntoisin eteläsuomalaisia maanteitä. Jotkut kyllä tuntuivat purnaavan virkavallan kyttäysmeininkiä nopeuksien suhteen, mutta minä en sellaista huomannut. Ei ollut vastaantulijoita eikä yhtään tutka-autoa näkynyt matkalla ja sain ajaa ihan niin kovaa kuin uskalsin.
Tässäpä vielä pientä videota tuolta reissulta
Musiikki: Cargo-Summerfair
Tässä viel reitti Lättikselle ja takaisin. Vaikkakin kotimatkan ajoin tylsästi kakkostietä ;(
Laitanpa tästä kätköstä maininnan vaikka itse kätkö jäikin loggaamatta, Kätkö oli senverran haasteellisessa paikassa että jäi nimi laittamatta vihkoon. Jälleen mainio esimerkki paikasta joka olisi jäänyt käymättä ilman geokätköilyä.
Ja mikä parasta tuo paikka oli mainioiden moottoripyöräteiden varsilla. Tosin kotiin ajelin nopeinta reittiä sateessa, mutta kannatti silti käydä tuolla.
Tässä viel videota kivasta reitistä ja upeesta kohteesta
Pitkäst aikaa päivä mopoillen. Kaikkihan sen tietää että se on se matka mikä ratkaiseen eikä päämäärä.
Niinpä ajelin ja päädyin Pekan luokse ja päätettiin lähtä Emäsaloon, mutta päädyimmekin Iso-Valkeelle.
Lyhyt video päivän ajelusta
Musiikki: The Claypool Lennon Delirium – The Court of the Crimson King (cover)
Kävin tuossa ohimennen Somerolla. Ja nyt on pakko myöntää että en menny ehkä suorintatietä, vaan saatoin eksyö suorastaan kiertotielle.
Ja koska ilma oli suorastaan kesäisen lämmin niin mopoja oli melko paljon liikenteessä
Niin ja näinpä tuolla reissulla tuttujakin kun Holle oli ulkoiluttamassa Tigruaan.
Tässä viel pikku video tuolta reissulta.
Musiikki: Neon Pearl – What You See
P.S Mikä siin on et vaikka tuon kameran linssin halkasija on vain noin 20mm niin ne kärpäset osaa lentää justiinsa siihen?
Tänään päätin käydä tarkastamassa valtakunnan pohjoisrajan joka siis löytyy Nikinojalta.
No aivan pohjoisrajalle en päässyt kun virkavalta oli asettanut rajapisteen mielestäni hieman liikaa sisämaahan, en kuitenkaan ruvennut asiasta väittelemään vaan käännyin kuuliaisesti takaisin etelään.
Pitää muistaa joskus käydä poijille näyttämässä tämä paikka ja muistuttaa heitä että tästä pohjoisemmaksi ei ole mitään asiaa. Siellä vain iskisi se niinsanottu Lapinhulluus joka saa ihan terveenkin miehen ihan sekaisin.
Kotimatkalla päätin käydä Lemminkäisen kalliolla, jolla olikin nyt tilaa kun lentokonebongarit puuttivat kyseiseltö kukkulalta.
Mutta ilma oli päivän ajelulle mukavan selkeä ja koska vielä ei ole hyttysiä niin saatoin ajella reteesti visiiri auki osanmatkaa.
Onneks on uudenmaan rajat kiinni, sillä en uskalla aatella miten pitkiks nää mun kauppareissut muodostuis jos sais ihan vapaasti ajella 😉
Nyttenki kesti reilu kolmetuntia kun kävin tos lähikaupas
Tuolta se tuli
ja tonne se meni
Niin ja tuoho kuvien välii mahtuu ihan pikkanen oikopolku. Oli muute mopo ekakertaa kyljellään tänäkesänä. Aika nopeesti sen saa pystyyn vaik kukaa ei ole kattomassa 😉
Sain tuossa yhtenäpäivänä kuulla että Someron Lidlissä olisi perunat tarjouksessa.
Siitähän minä sainkii hyvän syyn lähtä ostamaan perunoita. Ja koska ajoin suorinta tietä niin se olikin kokopäivän keikka.
Musiikkina taustalla soi maailmanparas Liisa Akimof
Käytii Pekan kans fribaamassa ja tekis mieli kysyä et arvatkaa kuka voitti ton matsin 😉
Ajanpuutteen vuoksi en viitsi mainita mitään siitä toisesta kierroksesta. Käytii Bembölen kahvituval hörppimäs kaffet pelin jälkee. No kotimatkal taas pikkase oikasin et pääsin nopeemmin kotii.
Oli niin mukava ilma et kävin vielä iltapäiväl ajelemassa tuol mun henkilökohtasella ajoharjoitteluradalla. Eihän tuosta harjottelusta mitään hyötyä ole ite ajamiseen, mut enpähän ihan ensimmäisenä mene parkkipaikalla nurin kun osaan mopoa käsitellä.
Ja jos joskus joku tulee väittämään et ylämäkeen on helpompi ajaa ku alamäkeen, ni sitä on ihan turha lähtä kokeileen. Se nimittäin pitää paikkansa.
Täs vähä videoo ajeluista.
Ai hitto et on ollukki mukavaa lomailla. Eile ja tänää olen tehny… en mitää!
Paitti ajellu mopolla, käyny kävelyllä ja heitelly Pekankaa fribaa, mut tärkeimmät on täs videol. Joo jätin sen friban tost pois ku Pekka heitti nii huonosti et oikee hävettää kaverin puolest 😉
Mistäköhän se johtuu et toi videon alku menee tollee kurttuun?
Kaiken näkösiä rakennelmia sitä löytyyki tuolta oikopolkujen varsilta. tämä ilmeisesti ei ole ollut enään vuosiin käytössä, tai jos on ollut käytössä niin sitä on käytetty varsin säästeliäästi.
Motouutiset