Sain viikonlopun vapaata ja päätin lähtä käymään Kökarissa. Jostain syystä en ole Kökarissa ikinä käynyt joten oli aika korjata tämä puute.
Kökariin on mukavat tiet mennä kun ajelee alkumatkan saariston rengastietä, mutta Galtbyssä ei jatkakkaan lossilla vaan valitsee Ahvenanmaalle menevän laivan. Laivamatka ei ole mikään mahdottoman pitkä, sillä se kestää vain 2,5 tuntia. Laivamatkat kannattaa näin sesonkiaikaan varata etukäteen että mahtuu laivaan.
Oli mahtava tunne herätä lauantaiaamuna lintujen lauluun ja jäädä minkäänlaisen kiireen vaivaamatta vielä pötköttelemään. Olin valinnut telttapaikan siten että siihen ei aamulla vielä paistaisi aurinko, vanhastaan muistan että on ärsyttävä herätä siihen että aurinko on lämmittänyt teltan niin että siellä on saunaa vastaava lämpötila.
Aikani pötköteltyä päätin käydä aamupalalla ja mikäs sen mukavampaa kuin aamupalan jälkeen ottaa päikkärit 😉
Päikkäreiden jälkeen oli aika tutustua saareen ja läksin kävelemään saaren luoteiskärkeen jossa myös Kökarin kirkko oli Hamnön saarella. Olin tietty etukäteen katsonut että mistä löytyy geokätköjä että voin niitä samalla loggailla.
Lauantai meni hyvinpitkälti kierrellessä Hamnön saaren rantoja ja pakko heittää tähän sellainen elämänviisaus että: Silloin kun ihmisen on hyvä olla, sen on hyvä olla!
Kävelyretken jälkeen päätin lähtä kiertämään saarta mopolla ja kävin mm. paikallisessa museossa tutustumassa saarelaisten älämään ennen sosiaalista mediaa.
Takaisin tultuani kävin vielä uimassa ennenkuin rupesin kokkaamaan sapuskaa, Safkan jälkeen mulla olikin jo päivä täys enkä jaksant lähtä enää mihinkään.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen olikin aika pistää teltta kasaan ja lähteä kohti kotia. Laivalla kotimatkalla kun olin istuskellut sen parituntia ja piti nousta kun tultiin satamaan, niin mulla meni selkä jumiin enkä päässytkään pystyyn. Kävelin kuin linkkuveitsi hirvittävien kipujen saattelemana mopon luokse ja sain kahdelta polkupyöräilijältä apua että pääsin moponkyytiin. Kiitoksia paljon avusta! Kotiin ajelinkin sitten nousematta kyydistä, sillä en olisi ilman apua päässyt takaisin kyytiin. Nyt kun olen popsinut muutamanpäivän kipulääkkeitä niin kokeilen joko tänään pääsisi purkamaan tavarat moponpäältä.
Kaiken kaikkea ihan älyttömän mukava reissu eikä edes kotimatkan selkähelvetti sitä pystynyt pilaamaan.
Täs viel pien video reissusta.
Kesäloman alun kunniaks päätettiin lähteä Karaavaniretkelle Viroon.
Ei ollut sen tarkempia suunnitelmia mihin mentäis paitti että Hiiumaalle oli tarkoitus suunnistaa. No Hiiumaa jäi näkemättä, mutta vastapainona löydettii monia todellahienoja mestoja joista nyt vois erikseen mainita vaikka Rohu Raketbaasen joka oli Neuvostoliiton vanha ohjustukikohta. Se olikin varsin mahtava paikka ja ehdottelin että olis jääty yöksi johonkin vanhaan ohjussiiloon.
Mikä olisikaan ollut hienompi paikka yöpyä kuin kylmänsodan aikainen ohjussiilo, jossa ydinkärjellä varustettu ohjus on uhmakkaana seisonut vakuuttavassa 45 asteen kulmassa valmiina syöksemään suunnitelmatalouden ilosanomaa länsimaisen hapatuksen niskaan.
Noh Jaana ei tähän suostunut joten ei enempää siitä.
Tässä alla muutama kuva reissulta.
Lähettii Pikku-Aa:n kans syysretkelle Sysmään kun siel oli sivareiden syysmiitti. Eli siis vietettiin viikonloppu demilitarisoidulla alueetta jossa kieltäydettiin aseista koko viikonlopun ajaksi. Minä olin hyvin varustautunut, sillä mulla oli mukana isa, poika ja yksi pullo pyhäähenkeä. Tata ja Mamma tulivat kieltäytymään aseista kanssamme viikonlopuksi.
Perjantai-ilta meni saunoessa ja syödessä, mitäpä sitä muutakaan. Lauantaina lähdettiin Pikku-Aa:n kanssa tutustumaan Päijät Hämeen luonnonpuistoon joka olikin oikein hieno paikka ja metsäretkeily kannattaa aina. Illalla jälleen saunottiin ja käytiin Pikku-Aa:n kanssa uimassa vaikka Axelia se hieman jänskätti, mutta reippaasti tuli veteen ja pois sieltä suorastaan nopeasti 😉
Piti lähtä Pikku-Aa:n kans sivarimiittiin, mut bemarin vaihelaatikko rupes pitää niin kovaa mekkalaa ettei sitä pystyny enää stereoilla ylittään joten jouduttii lähtee autolla.
Eipä siinä saatii houkuteltu Kari ja pojatkin asuntovaunulla Sysmään joten vietettiin tuollanen veljesten ja serkusten karavaani viikonloppu.
Kalliiks vaan tulee tämä täällä makoilu. Ostin moottoripyörän, mut ei siitä viel sen enempää
No viel kun kahteen asti jaksais jotain nykerrellä nit sit voinkin jo hypätä helmenvaaleaan matalaan urheiluautoon ja hurauttaa Parolaan hettelemään fribaa Peterin kanssa.
coord.info/GC4YT4N
Ensi saunottii ja uitii ja saunottii ja uitii sit grillattii ja syötii.
Viel pysty iltakävelyllä kävelee tän 50 metrii et pääs loggaa kätkön
KÄytii Pikku-A:n kanssa tutustumassa ihan uuteen paikkaan, Leininrantaan. Leininranta on SF-Caravan Kaakkois-Häme ry:n uusi alue sillä vanhasta alueesta Radansuusta he joutuivat luopumaan. Eivätpä turhaan luopuneetkaan sillä Leiniranta on melkoisen hieno paikka ja voin sitä suositella varauksettomasti kaikille teidentukoille.
Alue on on vielä joiltain osin kesken mm viikonlopun aikana vielä siirreltiin toimitokonttia ja saunakin oli käytössä vasta toista kertaa.
Tuolta löytyy lisätietoa alueesta http://www.sf-caravankaakkoishame.fi/
Myö kyllä viihdyttiin hyvin ja tullaan alueella vierailemaan vielä useasti
Alla vielä pari kuvaa, en paljon kuvannut sillä juuri valmistunut alue ei oikein ole kuvauksellinen maansiirtotöiden jäljiltä. Uskoisin että ensikesänä kun vastakylvetyt nurmet viheriöiväy niin paikka on oikein viihtyisä
Suomen Sivuvaunuyhdistyksen syysmiitti pidettiin Sysmässä 27-29.9.2013
Ilmat suosivat ja jälleen oli mukava tavata sivarikuskeja.
Tässä muutama kuva tapahtumasta
Pikku-a:n kanssa aateltiin et hitto meil on tankki täyn tiisseliä ja kempsan säiliö on tyhjä, jotain pitää asialle tehä.
Päätettii sit lähtä länsirannikolle kun idässä näytti niin synkältä. Ajeltiin Reposaareen ku ollaan aina tykätty tästä mestast. Nyt on grilli tulilla Pikku-a ajelee fillaril jossain. Mikäs täs on ilta-auringos sapuskaa ootelles.
Melko pitkän päivän päätteeksi ajeltiin kultahiekalle. Onhan tos järves vähä erillaista uida ku jäämeres. Tää järvi tuntuu lähinnä lämmitetyltä kylpyvedeltä. Ainut ongelma on et pitää kahlata niin pirun pitkälle ennenku munat on vees
Lähdettii aamul ajamaan Joutsenost kohti Kolia. Noh pikkiriikkisen suunnistusvirheen johdosta ollaan nyt sweamamman lapissa Kalixissa.
Saas nähä miten huomenna käy?
Istuskellaa Lukasin kanssa sisäl ja katellaa pihalle. Axel ajelee pihal fillarilla, välil se aina suhahtaa ohi tost ja Lukas seuraa sitä tarkasti katseella. Mä taidan vetästä tähänväliin päikkärit.
Yllättäen mulle siunaantui vapaa viikonloppu, joten katselin hieman ympärille et mitäs sitä viikonloppuna touhuais.
Valkeakoskella oli näköjään “Sivarimiitti” Minä aattelin että sinnehän minä menen vänkäämän hippienkanssa asepalveluksesta.
Mitävielä!
Perille päästyäni totesin että eihän nämä mitään aseistakieltäytyjiä olekkaan, vaan sivuvaunumiehiä!
Tämäpäs sattui hyvin sillä minäkin olin liikkeellä sivuvunulla. Vastaanottoa ei voi moittia sillä heti saavuttuani käteen lyötiin likööriä kristallilasissa, joten tapahtuma alkoi mukavasti.
Jutusteltavaa riitti niin pitkälle iltaan että minullakin meni nukkumaanmenoaika molempina iltoina todella myöhäiseksi.
Lauantai päivän vietin ajellen Valkeakosken ympäristössä ja naapurikunnissa. Täytyy sanoa että kyllä tuoltasuunnalta löytyy melkoisen paljon mukavia sorateitä ajettavaksi.
lauantai-ilta jatkettiin siitä mihin perjantaina jäätiin ja tehtiinpä uusi saunomisen maailmanennätyskin, nimittäin kuinkamonta sivarikuskia mahtuu kolmenhengen saunaan. Voin vain todeta että monta meni 😉
Täs viel muutama kuva paikallaolleiden kalustosta.
Makaus on pistetty pystyyn ja koht meen saunomaan.
Hyvin mahtuu kämppärille, johtuneeko vuodenajasta että tilaa on runsaasti.
Aurinkoises kelis sain ajella melkein kokomatkan, räyskäläs oli pien sadekuuro. Oli niin pien kuuro etten laittant ehkäs sadeasua päälle.
Valkeakoskelle saavuttuani rupes sataan mut käytin sen sateen hyödyks ja kävin pizzalla.
Näihin tunnelmiin päätän täältä tähän.
Järjetömän isot kiitokset Sysmäläiselle tummalle kaunottarelle joka navettareissullansa päätti pelastaa pojat pulasta ja hinasi meidät leirintäalueelle.
Toivottavasti kiitokset menevät jotenkin perille kun en älynt edes nimeäsi kysyä.
Jos joku tuntee Sysmäläisiä kauniita naisia niin toimittakaa mun kiitokset eteenpäin.
Sysmän kämppäril on tehty uudistuksia. Huoltorakennukset on kaikki pantu uusiks, eli ne vanhat lahot tönöt on purettu ja tilalle tehty ihan vimpanpäälle hienot huoltorakennukset.
On niin mahtavat kelit et päätettiin Jiminkans jäädä viel mussalo campinkiin yöks.
Tää on perinteinen karavaanaripaikka, mut on kyl pirun hieno paikka.
Tätä vois joskus ajatella kokoperheenkin voimin.
Lukaskin pääs täällä kokeilemaan villieläimen vaistojansa, saatiin kyl kissa alas puusta ilman palokuntaa.
Saaristoreitistä jäi päällinmäisenä mieleen saarelaisten huomattavan korkea keski-ikä, siitä kieli liikennemerkitkin. Jos mannersuomessa varotetaan liikennemerkein leikkivistä lapsista niin saaristossa varoitetaan liikennemerkein roollaattoreilla ajelevista mummoista.
Ehdottoman hieno reissu mikä pitää joskus päristellä issikallakin.
Mussalo camping on hieno alue ja reissu kannattaa joko alottaa tai lopettaa tänne.
Lähettii Pikku-A:n kans viikonlopuks Turkuun.
Ruissalon kämppäri ei viel ole virallisest auki, vaa tää toimii paikallisen karavaanariyhdistyksen alueena. Ja sehän tarkotti et hinta on ihan jotain muuta ku yleisel leirintäalueel.
Ollaa pyöräilty tääl ympäristös ja pakko myöntää et onha tääl melkosen kaunista.
Lurtsu kävi näyttämäs uutta valtavan kokosta autoansa, ja päästii oikee ajelullekki.
Pikku-A oli innoissaa Lurrin uudest autost.
Saas nähä päästääkö huomenki Lurrin kyytii.
Mut nyt mennää maate…
Motouutiset