Tag Archives: Maisema

Maisemia

Oon aina miettiny et millaselta nuo maisemat näyttää tuosta sivuvaunusta katsottuna. No en voinu mennä kokeilee, joten tehtii Pikku-Aa:n kans sillee et kun lähettii ajelee ni annoin kameran Pikku-Aa:n sylii.
Sanoin et osottaa sivulle kun ajetaa, ni minä sit laukasen kameran kaukolaukasimella kun on hienot maisemat sivulla.

Ei muutaku kokeilemaa, minä kiihytin iha hitoksee ja Pikku-A piti kameraa. Kun oli vierel hieno ni minä laukasin kameran. Ei ollu vauhtii ku pikkasen vajaa kaksataa ni näytti tältä!

Olis menty kovenpaaki mut en uskaltanu tos Upinniementiel kovenpää ajaa ku se on melko mutkanen .
Ei ihme et pikku-Aa viihtyy kyydis ku on noin hienot näkymät, enhä saan joskus houkuteltuu Jaananki kyytii 😉

Viikonkuva 06/2017

Suoseikkailu

Valmistauduttiin hyvin tulevaan suoseikkailuun viettämällä yö sivistyksen rajamailla. Tästä eteenpäin olisi vain kesyttämätöntä luontoa edessä.

Aamulla jaksoimmekin vaeltaa reippaasti pitkin kohmeistä suota.

Suon loppuessa alkoikin synkkä metsäosuus..

Outo tunne valtasi matkaajat sillä metsästä ei kuulunut mitään ääniä, ei lintuja eikä mitään. Oli aivan liian hiljaista, suorastaan aavemaista.

Pian selvisi syy metsän äänettömyyteen, sillä jouduimme kasvokkain metsän vaarallisimman eläimen kanssa.
Nimittäin edessämmä oli ilmielävänä metsiemme vaarallisin eläin “Forssalainen hankikantolukki”
Mekin jätimme kaiken syötäväksi kelpaavan lukille joten pääsimme nnipinnapin karkuun silläaikaa kun tuo peto söi eväitämme.

Koska Forssalainen hankikantolukki söi eväämme ei mellä ollut kahvinkanssa mitään syötävää. Siis ei pullan pullaa! Kaukea kohtalo matkalaisille.

Kahvinkeiton aikana Pikku-Aakin rupesi väsymään ja kyseli joko hän saisi mennä sisälle, sillä ulkona on kuulemma tylsää

Viikonkuva 45/2016

Vanha raja

Juurikin tuossa kulki raja silloin kun Porkkala oli vielä vuokra-aluetta. Kuulostaa hienommalta ku sanotaa vuokra-alue 😉 Vaik tais vuokralaine ottaa sen vuokralle ilman vuokranantajan suostumusta.
Eli voitas puhua tuosta Krimistäki et se on vaa vuokralla ni ei kuulostais nii pahalta.

Mutta mutta oli mukava ajella, ei tullu hyttysiä suuhu

Viikonkuva 40/2016

Valokuvatorstai “Paluu”

Valokuvatorstain 416:sta haaste on “Paluu”.
Tämä on viimeinen valokuvatorstain haaste, sillä siirtyy pelkästään facebookiin ja instagramiin. Tämä on minusta sääli. Mutta olkoon tämä sitten minunkin viimeinen valokuvatorstais kuva ja tämäkin muutaman päivän myöhässä, sillä en meinaa facebookin valouvatorstaita seurailla.

Paluu, eli paluu syysretkeltä Sysmästä ajeltiin todella komeissa ruskan värjäämissä maisemissa.

Puskaparkkilaisen arkea

Kyllä on ollu taas ihan mahottoman hankalaa ja surkeeta, kun on pitäny majottua tuonne pitkin mettiä.
On joutunu olee melkein täydellises hiljaisuudes keskel luontoa, ainoastaa linnut sillotällö huudellu.
Siitä tulikin mielee et kuka vatipää on keksiny nimen laulujoutsen?
Ilmeisesti ei ole tuon nimen keksijä ikinä kuullu millasta perkeleellistä meteliä tuo lintu osaa pitää, enkä minä sitä ihan ensimmäiseks menis lauluksi kutsumaan. No onneksi nuo lähti kauemmaksi metelöimään, tuosta rannasta.

Niin ja niinku tuosta toisesta kuvasta näkeee niin rantakin on ihan surkee, ei pääse metsästä suoraan veteen vaa pitää ensin astua tuoho hiekalle ja sit vasta voi ruveta kahlaamaan syvemmälle. Vesikin on ihan märkää. Kylpytakin joutu ripustaa tuoho puuhu mikä oli ihan vinossa olis seki voinu suoraan kasvaa, mut ei.

Nokipannukaffet keittelin tuos rannas ja kattelin tummuvaa iltaa. Minä ja mun persoonat, eikä saatu edes pientä sisäistä väittelyä aikaseks.
Noh joskus vaa on hyvä olla….

Viikonkuva 29/2016


Korkeus merenpinnasta 118 metriä

Geocache GCGGFA – Lapinsalmi – Repovesi

http://coord.info/GCGGFA
Pikku-Aa:n kans jälleen kätköilemäs. Tälläkertaa hieman komeemmissa maisemissa

Geocache GC6M4QP – Lillträsk

http://coord.info/GC6M4QP

Kerkesin vielä tuolla käydä ennen suuria sateita….

Hanko

Aamul mietittiin Pikku-Aa:n kans et mitäs tehtäis. Pikku-A ehdotti et lähetää ajelee prätkäl, no minä suostuin Axelin mieliks 😉 Ehdotin et jos mentäs Hankoon ja kysy et onko siel jätskikiskaa. No me lähettii ottamaan asiasta selvää.

ngg_shortcode__placeholder

No kyllähän Hangost jätskikiska löyty joten istuttiin leijonien selkään syömään pehmikset.

Ihmeteltii ku Hangos oli niin pirusti väkeä ja syykin selvis sillä nythän oli Regatta viikonloppu.

Päätettii ajella hieman sivummalle ja yllättäen tavattii tuttujakin matkalla tosin pitkäksaikaa ei voitu jäädä jutustelee kun oltii keskel risteystä.

Löydettiiki tosi mukava jossa ei ollut muita kuin me, m ikäs meidän oli siel ollessa päivää paistattelemassa

Kotimatkal löydettii viel ihka-aito hankolainen hylätty villa

Parasta Karkkilassa

Ootteko ikinä miettiny mikähän mahtaisi olla parasta mitä Karkkilasta löytyy? Minä tiedän 😉
Jos nyt jotain hyvää ja hienoa Karkkilas on niin ne on tällaiset tiet joita sieltä löytyy. Tosin taisin hiemas innostua ja täräytin tuohon vesistön ylitykseen hieman liian kovaa eli Pikku-A kastui melko mukavasti sivuvaunussa 😉

No koska löyty näin magee mesta ja ilma oli lämmin ni päätin mennä uimaan. Pikku-A ilmoitti että hän ei tule koska hän on jo valmiiksi märkä. No hetken uiskentelin itsekseni niin jopas päätti Pikku-Aa:kin tulla uimaan.
Tänne pitää tulla joskus oikein retkelle, tuossa on hyvä nuotiopaikka eli pystyis keittää nokipannukaffet ja hyvä uimapaikka jossa uida. Todella magee mesta.

No oikeesti tuo paikka ei tullu yllätyksenä, sillä ollaan tuolla oltu meloskelemassa Jaanan kanssa joskus aikoinaan kun ei ollu viel lapsiakaan. Mutta siitä nyt on jo aikaa….

Viikonkuva 25/2016

Geocache GC64RMC – Pensaaren silta

http://coord.info/GC64RMC

Käväsin hieman kätköilemässä kun oli kaunis, mutta kylmä keli . Oikeestaan keli oli ajeluun mitä sopivin eli ei tullut kuuma ajovaaatteissa. Kävin bongaamassa kaikki LOhjansaaren siltakätköt ja maisemat oli hienoja.

Niin ja löysin todella mukavan uimapaikan Lohjansaarelta mihin kaiken kukkuraksi ei käynyt edes tämä myrskytuuli laisinkaan.
Koska olen Douglas Adamsit lukenut niin ymmärrän että kotoa ei pidä poistua ilman pyyhettä päätin käydä uimassa. Niin menin siis veteen lämmittelemään kun ilma oli niin pirun kylmä 😉

Geocache GC1VCXT – Lottovoitto Vihtiin

http://coord.info/GC1VCXT

Mepäs käytiiki Pikku-Aa:n kanssa tänää hieman kätköilemässä. Löydettii jällee hitoksee hienoja reittejä joita ajeltii kun kerta päiväkin oli kaunis.

Retki mäkiluotoon

Tämän vuoden Mäkiluodon retki käytiinkin totutun kaavan mukaan, eli Jurmolla saareen haahuilua ympäri saarta ja sit syötiin eväät.
Ja jälleen oli kivaa, vaik haikeelta tuntui kun vanha kotitalo oli purettu. Tässä muutama kuva retkeltä

Viikonkuva 18/2016

Viikonkuva 13/2016

Viikonkuva 11/2016

Valokuvatorstai “suo”

Valokuvatorstain haasteena oli tälläviikolla .
Koska en jaksa/viitsi nyt kipasta suolle niin hain arkistosta kuvan Torronsuolta vuodelta 2008

Palakoski talvel

Käytiin Pikku-Aa:n kanssa pyörähtämässä Palakoskella. Maisemat oli kauniita, tosin siel oli valokuvaajia niin ettei meinant sekaan mahtua. Nii ja oli hiton kylmäki joten tultii äkiste pois sieltä

Koski

Nää on tääl Tampereel hirmu tohkeissaan tuosta koskesta! No löysinhä mä virtaavaa vettä. Paitti ettei sitä löytyny Tampereelta vaa Huittisista, ja sehän on melkei Turussa!

Viikonkuva 33/2015

Viikon loma Norjassa

Koska etelänorjan vierailustani oli kulunut jo kolmekymmentävuotta niin oli korkeaaika vierailla etelänorjassa.
ilmottautu mukaanlähtijäks ja sehän sopi vallan mainiosti, sil oon Pekan kans reissannu ennenki ja hienosti on menny.

Sovittiin rehvit kasvihuoneilmiöön josta ajeltiin peräkkäin Turkuun kohti laivarantaa.
Matkalla tilattiin kaffet Mikolta jolla olikin pannu kuumana kun saavuimme turkuun. Ulkomaille kun lähtee niin on hyvä menneä turunkautta niin saa pehmeen laskeutumisen ulkomaille menoon kun Turussakaan ei saa tolkkua ihmisten puheesta.

Laivalle päästyä käytiin vetäsemäs rekkamiesten lihapulla-ateriat naamariin ja iltakaljat jonka jälkeen mentiinkin maate. Tuhkolmaan saavuttiinkin aamuvarhain ja saatiin ajelle Tukholman läpi rauhas ennen aamuruuhkia. Ruottin läpi ajamisesta en muista mitää E18 on tylsää hyväkuntoista tietä jonka voi huoletta ajella puolinukuksis läpi.

Ensimmäinen yöpaikka matkal löydettiin pienen joenvarrelta jossa Pekka valmistikin maittavan aterian joka maistuikin pitkän päivän jälkeen oikein hyvälle. Palanpainikkeena oli laivalta mukaan tarttunutta punaviiniä.

Seuraava aamu alkoi aurinkoisena ja läksimme ajelemaan kohti Lysebotnea. olikin todellista motoristin unelmaa välillä merenpinnantasolla ja välistä noustiin yli kilometriin ja ajeltiin lumikinosten välissä, siis aivan mahtavaa! Lysebotneen laskeutuminen olikin sitten varsinaista tsäkkäräkkää ja sillä tiellä saikin kanttailla ihan kokorahalla.

Lysebotnessa totesimme että tämä onkin umpiperä eli täältä ai pääse ajamalla mihinkään. Huolellinen esivalmistelu reitinsuhteen tuotti siis jälleen yllätyksen. Eli tökättiin sormi kartalle ja todettiin että mennään tonne, ei sitten kuitenkaan jaksettu katsoa että pääseekö sieltä eteenpäin 😉

Lysebotnesta ajeltiin sit takaisin samoja mahtavia tsäkkäräkkäteitä joita sinne saavuimmekin.
Just ku rupes tsäkkäräkkä helpottaan ni mulla rupes etupyörä vipottaan, joten eiku tiensivuun tutkimaan tilannetta. Hitto eestä oli laakeri ulkostanu kuulat pitkin Norjalaista perinnemaisemaa. Koska olin särkeny oman puhelimeni jo aikasemmin ni Pekka sai ruveta soittelee läheisiin prätkäliikkeisiin, Pikainen soittokierros osoitti et laakeria ei olis saatavilla ja kaikki liikkeet meni jo tältpäivält kii.

Onneks lähelt löyty vuokrattava mökki tai siis talo jonka saimme todella edukkaaseen hintaan itsellemme tukikohdaksi parikspäiväks. Seuraavana aamuna otin suzukin etusen Pekan jammun tarakalle ja suhasin Bryneen jossa oli mukavan tuntuinen mopopaja. Liikkeen pitäjän soittokierros osoitti että laakerin saisi vasta huomiseksi ja koska nyt oli perjantai niin hän lupasi tulla lauantaina vielä asentamaankin sen laakerin. Todella hienoa!

Jätin suzukin vanteen Bryneen ja ajoun jammulla takas meidän mökille, missä Pekka olikin jo kunnon pikkuvaimon tapaan tehnyt ruuan valmiiksi. Toki tilannetta hieman synkensi se että Pekka pisti minut taas tiskaamaan.

Safkan jälkeen läksimme Pekan jammulla ajelemaan kohti Preikkestolenia. olikin todella mahtava paikka ja näköalat olivat todella upeet, kyllä kannatti se neljänkilometrin kävely ylöspäin pitkin kivikkoa.
Preikestolenilta löyty yks geokätkökin vaik ei mul ollu enää edes gepsiä millä ettiä 😉

Lauantai aamuna läksin ajelemaan jammulla pienes vesisatees kohti Bryneä hakemaan suzukin etusta takas.
Asennusten ja mökin luovutuksen jälkeen läksimme ajelemaan kohti etelää, sillä säätiedotuksen mukaan eteläs tuulee ja keskinorjas sataa. Totuus oli kuitenkin toinen sillä eteläs sekä tuuli että sato ja satokin ihan perkeleesti. Täs vaihees olinkin jo huomannu et mun takarengas on sateel liukkaampi ku suomen mieshiihtäjien sukset. Oli siin sitte ajamista norjalaisel ykskaistasel tsäkkäräkkätiel keskellä monsuunia ja saatanallista tuulta, just ku luulin ettei asiat enää huonommin vois olla ni näin tienreunas liikennemerkin joka kerto et tie on märkänä liukas. Perkele tais livetä suupielest. No oli siin se hyväpuoli et ku ajelee pintakaaasul pelkopersees et millo putoo rotkoon ni suzukin kulutus tippu melko pieneks eli kahdenkymmenen litran tankil pääsi 450 kilometriä ja se on pitkä matka tsäkkäräkäl keskel monsuunia hyvin öljytyl tiel.

Pitkän sateisen päivän kälkee päädyttiin jollekki pienelle karavan alueelle yöks joho laitettii pienet telttamme hirmusten isojen matkailuautojen väliin. Sunnuntai aamul päätettii et nyt lähetää Järvaan heittää fribaa kert Norjas sataa kokoajan. Eikä siin mitää E18 tie Kristiansandist pohjoseen on tylsää tietä joten matka eteni verkkasesti. Ku päästii ruotsinpuolelle ni pysähdyttii keittään kaffet pienelle uimarannalle. kaffien jälkee jatkettii matkaa aina yhtä tylsää E18:sta pitkin kunnes hieman ennen Karlstadia kesken mettätaipaleen Pekka yllättäen ajo tiensivuun. Hetken tutkittiin tilannetta ja huomattiin et perskeles nyt oli jammun takalaakeri levinny pitkin tietä. Eikun mopot mettään pitkin pientä metsäkonejälkeä ja leiri pystyyn, sillä nyt sunnuntaina ei olisi enään mitään tehtävissä paitti tuhota yks punkkupullo keskel ruotsalaista mettää 😉

Maanantai aamuna meillä oli jo valmis toimintatapamalli, eli Pekka läks suzukilla viemään jammun vannetta Karlstadiin laakerin vaihtoon ja minä jäin pitämään leiriä pystyssä. No nyt koitti minulle aika suorittaa eräänlainen hiljaisuuden retriitti keskel ruotsalaista mettää. Noin kolmen minuutin jälkeen alkoi hiljaisuus ja mietiskely ahdistaa joten päätin heitellä hieman itsekseni fribaa jota jaksoin tehdä noin viisi minuuttia, söin neljä mustikkaa jonka jälkeen kyllästyin siihenkin. Päätin letittää parran uudelleeen aikanikuluksi jolloin tapahtui jotain todella järkyttävää! Taisin jopa sanoa itsekseni ääneen että nyt mä oon niin kusessa! Nimittäin kuminauha katkesi kun koitin laittaa sitä letinpäähään, olin siis niin kusessa keskellä ruotsalaista metsää parta avoimena, onneks sain tehtyä solmun ja selvitettyä tuon hermoja kutkuttavan kriisin. Tuon kovan kriisin jälkeen olinkin jo ansainnut kunnon päikkärit sillä olinhan ollut jo yksin lähes 10 minuuttia. En kerennyt kunnolla edes nukahtaa kun Pekka jo tulikin takaisin uusittujen laakereidensa kanssa.
Leiri kasaan ja baanalle kohti tukholmaa. Matka oli tyldähköä ajamista tylsällä tiellä mitä nyt pienoinen ukkosmyrsky toi hieman vaihtelua tylsyyteen, onneks juuri ukkosmyrskyn alkessa näin jälleen liikennemerkin joka varoitti sateella liukkaasta tiestä ni ei tarvinnu taaskaan ajaa mitenkää rennosti.

Lopulta saavuimme Grislehamniin hyvissä ajoin että kerkesimme syödä pizzat ennen kun laivamme lähtisi kohti Eckeröä. Eckeröstä ajelimme yötämyöten Hummelvikkeniin jossa seuraava laivakyyti odottelikin meitä. Laiva tosin lähtisi vasta aamul kuudelta joten mentii sinne laivan salonkiin sohville maate. Tiistai meniki sit parin lossin jälkee kotia ajellessa. eli yhteenvetona vois sanoa et aika menee nopiaan ku on kivaa!

Tässä viel muutama kuva reissulta

Viikonkuva 30/2015

Preikestolen

Nyt ei jææty murehtimaa. Kævin aamulla Pekan mopolla Stavangerissa etsiskelemæssæ laakeria ja lopulta sellaisen myøs løysin. Siis huomenna saan laakerin ja yks paja lupas sen vielæ homenna vaihtaa vaik on lauantai. Onneks oli taas hyvæ hankkija læhettyvillæ 😉

Pæivæl læhettii kæymææn Pekan mpolla Prekesolenissa. Aivan mahtava paikka, 4 kilometriæ kævelyæ parkkikselta perkeleellistæ kivikkoa ja ylæmækeen, mut kannatti mennæ sillæ nækymæt oli mahtavia.

Kaikille moottoripyøræileville lajitovereille vinkiksi ettæ jos tuntuu hyvæltæ idealta kævellæ prætkæsaappaissa Preikestolenille ni ælkææ!

Mut huomenna matka toivottavasti jatkuu.

Løyty sieltæ yksi geokætkøkin vaikka ei ollut gepsiæ mukana.

Viikonkuva 28/2015

Viikonkuva 27/2015

Geocache GC409E – Kukkula

http://coord.info/GC409E

No nyt oli meillä Pikku-Aa:n kanssa kävelemistä tälle kätkölle. Matkaa oli 426 askelmaa noissa portaissa.
‘Jaana juoksenteli eestaas noi portaita silläaikaa ku me pikku-Aa:n kanssa etittii kätköä