Lähetettii Pikku-Aa:n kans retkeilemään erämaahan, missä ei ole vielä käyny ihmisiä juuri lainkaan. Ehkä muutama uskallikko on tuolla Meikon takana alkavassa äärettömässä erämaassa vieraillut.
Hyvin me jaksettiin vaikka lunta oli melkein vyötäröämyöten ja villieläimet juoksenteli ympärillä. Kerran sattuikin oikein pelottava tilanne kun susi lähestyi meitä Korsolammen pohjoispuolella. Mietittiin jo Pikku-Aa:n kans et pitääkö meidän kiivetä puuhun sutta pakoon, mutta viimein selvisi että sehän olikin Hannu Karpolta karannut karvalakki joka siinä juoksenteli.
Ilta alkoi jo hämärtyä ja koska meillä oli eväät jo syöty niin alkoi pelko kalvaa että josko ei löydetäkkään takaisin autolle ja jäädään ikuisesti vaeltamaan tähän loputtomaan erämaahan, onneksi ssentään löydettiin virtaavaa vettä joten saimme juodaksemme.’
Lopulta kuitenkin päästiin takas parkkikselle ja auton luokse.
Kotimatkalla kuunneltiin Lui Reediä ja sattuikin tulemaan oikein kaunis kappale joka kuvasi meidän retkeä vallan mainiosti.
Jopa Axel hiljentyi kotimatkalla tätä kuuntelemaan.
Tässä siis Lui Reed Olkaa hyvä!
Kävin taas pikkasen kuvasurauttamassa kun oli tuo rasti niin lähellä
Tuo rasti löytyi Meikolta. Uuden rastin kans tulikin kiirus kun meinas tulla pimeetä.
Löysin kuitenkin paikan ja kännykäl sai hdr:llä revittyä viel kuvankin
Änkyrälle!
Yritin ottaa kuvaa myös perhosen selkäpuolelta, mutta kaleinarin takennusmoottorissa tais olla jotain vikaa kun kuvasta ei tullut kovin tarkkaa.
En tiä mikä perhonen, mut jos joku tietää ni kertokaa.
Kerra yks Hankolaine änkyrä sano et sinisiä perhosia on olemas, ni eikös toi ole melkei sininen?
Nähtiin tuollainen hieno skootteri ja Pikku-A ilmoitti välittömästi että hän haluaa juurikin tuollaisen skootterin joka lähtee avaimella käyntiin.
liekkö kyllästynyt katselemaan ku isukki polkee jatkuvasti issikkaa käyntiin?
Tuli vaa tuost Merjan kommentist mieleen et mäki käväsin sienimetällä.
Löysin melko paljo sienii ja oli hyväl korkeudellaki, ei tarvint kyykistellä. Pirun pieniä vaa vielä…
Teki muuten kyy melkolailla viisaan ratkasun kun lähti matelemaan poispäin kun mentiin Meikolle eile uimaan.
Senverra kovaa meteliä pitää meidän pojat et ei sitä kestä ilman korvatulppia kuunnella. Ja mihin olis kyy tulpat tunkenu, ei sen auttanu ku mennä loitommalle.
