Tag Archives: Norja

Nikkeli

Lähdettiin ajamaan Muurmanskista länteen kauniin aurinkoisessa säässä. Ajelin yli tuntureiden kun läppäreissä alkoi soida Lynnäreiden Free Bird. Liikutuksen kyyneleet vierähti silmäkulmista ja kohta oli kajalit poskilla. 

Päätettiin siinä sitten ajaa Barentsinmeren rantaa uimaan että saa samalla pestyä kajalit naamalta. No ei päästy uimaan ku oli täynnä sukellusveneitä ja väittivät että ei saada uida siellä. Minusta niitä sukellusveneitä ei ollu niinpaljo etteikö olis mahduttu sekaan, mutta koska heillä oli isommat pyssyt ku meillä ni ei jääty väittelee aiheesta. Pahoitimme tästä niin mielemme että päätettiin lähtä Nikkeliin. Ajeltiin Sputnikin sotilastukikohdan läpi kajalit poskilla, arvatkaa hävettikö? 

No ei haitannut vaikka naama jäi pesemättä sillä kun saavuimme Nikkeliin niin silmäkulmat kostuivat jälleen ihan siitä kuinka pahasti ihminen luontoa raiskaa. 

Nyt ollaan jo Norjassa ja keitellään levähdyspaikalla ruokaa ja elämä hymyilee. Ajetaan viel Inariin yöksi ja meinaan hymy naamalla ajella reggaeta kuunnellen. 

Valokuvatorstai Harrastus

Valokuvatorstain haasteena tälläviikolla on Harrastus!

Mitenkä kiteyttää yhteen kuvaan mun harrastukset sillä olen geokätköilyä ja matkailua harrastava motoristi joka käy välillä heittelemässä frisbeetä.

Kuvassa ollaan etelänorjassa geokatköjä etsimässä moottoripyörällä ja ne frisbiitkin on mukana tuolla laukussa.

Viikon loma Norjassa

Koska etelänorjan vierailustani oli kulunut jo kolmekymmentävuotta niin oli korkeaaika vierailla etelänorjassa.
ilmottautu mukaanlähtijäks ja sehän sopi vallan mainiosti, sil oon Pekan kans reissannu ennenki ja hienosti on menny.

Sovittiin rehvit kasvihuoneilmiöön josta ajeltiin peräkkäin Turkuun kohti laivarantaa.
Matkalla tilattiin kaffet Mikolta jolla olikin pannu kuumana kun saavuimme turkuun. Ulkomaille kun lähtee niin on hyvä menneä turunkautta niin saa pehmeen laskeutumisen ulkomaille menoon kun Turussakaan ei saa tolkkua ihmisten puheesta.

Laivalle päästyä käytiin vetäsemäs rekkamiesten lihapulla-ateriat naamariin ja iltakaljat jonka jälkeen mentiinkin maate. Tuhkolmaan saavuttiinkin aamuvarhain ja saatiin ajelle Tukholman läpi rauhas ennen aamuruuhkia. Ruottin läpi ajamisesta en muista mitää E18 on tylsää hyväkuntoista tietä jonka voi huoletta ajella puolinukuksis läpi.

Ensimmäinen yöpaikka matkal löydettiin pienen joenvarrelta jossa Pekka valmistikin maittavan aterian joka maistuikin pitkän päivän jälkeen oikein hyvälle. Palanpainikkeena oli laivalta mukaan tarttunutta punaviiniä.

Seuraava aamu alkoi aurinkoisena ja läksimme ajelemaan kohti Lysebotnea. tie olikin todellista motoristin unelmaa välillä merenpinnantasolla ja välistä noustiin yli kilometriin ja ajeltiin lumikinosten välissä, siis aivan mahtavaa! Lysebotneen laskeutuminen olikin sitten varsinaista tsäkkäräkkää ja sillä tiellä saikin kanttailla ihan kokorahalla.

Lysebotnessa totesimme että tämä onkin umpiperä eli täältä ai pääse ajamalla mihinkään. Huolellinen esivalmistelu reitinsuhteen tuotti siis jälleen yllätyksen. Eli tökättiin sormi kartalle ja todettiin että mennään tonne, ei sitten kuitenkaan jaksettu katsoa että pääseekö sieltä eteenpäin 😉

Lysebotnesta ajeltiin sit takaisin samoja mahtavia tsäkkäräkkäteitä joita sinne saavuimmekin.
Just ku rupes tsäkkäräkkä helpottaan ni mulla rupes etupyörä vipottaan, joten eiku tiensivuun tutkimaan tilannetta. Hitto eestä oli laakeri ulkostanu kuulat pitkin Norjalaista perinnemaisemaa. Koska olin särkeny oman puhelimeni jo aikasemmin ni Pekka sai ruveta soittelee läheisiin prätkäliikkeisiin, Pikainen soittokierros osoitti et laakeria ei olis saatavilla ja kaikki liikkeet meni jo tältpäivält kii.

Onneks lähelt löyty vuokrattava mökki tai siis talo jonka saimme todella edukkaaseen hintaan itsellemme tukikohdaksi parikspäiväks. Seuraavana aamuna otin suzukin etusen Pekan jammun tarakalle ja suhasin Bryneen jossa oli mukavan tuntuinen mopopaja. Liikkeen pitäjän soittokierros osoitti että laakerin saisi vasta huomiseksi ja koska nyt oli perjantai niin hän lupasi tulla lauantaina vielä asentamaankin sen laakerin. Todella hienoa!

Jätin suzukin vanteen Bryneen ja ajoun jammulla takas meidän mökille, missä Pekka olikin jo kunnon pikkuvaimon tapaan tehnyt ruuan valmiiksi. Toki tilannetta hieman synkensi se että Pekka pisti minut taas tiskaamaan.

Safkan jälkeen läksimme Pekan jammulla ajelemaan kohti Preikkestolenia. olikin todella mahtava paikka ja näköalat olivat todella upeet, kyllä kannatti se neljänkilometrin kävely ylöspäin pitkin kivikkoa.
Preikestolenilta löyty yks geokätkökin vaik ei mul ollu enää edes gepsiä millä ettiä 😉

Lauantai aamuna läksin ajelemaan jammulla pienes vesisatees kohti Bryneä hakemaan suzukin etusta takas.
Asennusten ja mökin luovutuksen jälkeen läksimme ajelemaan kohti etelää, sillä säätiedotuksen mukaan eteläs tuulee ja keskinorjas sataa. Totuus oli kuitenkin toinen sillä eteläs sekä tuuli että sato ja satokin ihan perkeleesti. Täs vaihees olinkin jo huomannu et mun takarengas on sateel liukkaampi ku suomen mieshiihtäjien sukset. Oli siin sitte ajamista norjalaisel ykskaistasel tsäkkäräkkätiel keskellä monsuunia ja saatanallista tuulta, just ku luulin ettei asiat enää huonommin vois olla ni näin tienreunas liikennemerkin joka kerto et tie on märkänä liukas. Perkele tais livetä suupielest. No oli siin se hyväpuoli et ku ajelee pintakaaasul pelkopersees et millo putoo rotkoon ni suzukin kulutus tippu melko pieneks eli kahdenkymmenen litran tankil pääsi 450 kilometriä ja se on pitkä matka tsäkkäräkäl keskel monsuunia hyvin öljytyl tiel.

Pitkän sateisen päivän kälkee päädyttiin jollekki pienelle karavan alueelle yöks joho laitettii pienet telttamme hirmusten isojen matkailuautojen väliin. Sunnuntai aamul päätettii et nyt lähetää Järvaan heittää fribaa kert Norjas sataa kokoajan. Eikä siin mitää E18 tie Kristiansandist pohjoseen on tylsää tietä joten matka eteni verkkasesti. Ku päästii ruotsinpuolelle ni pysähdyttii keittään kaffet pienelle uimarannalle. kaffien jälkee jatkettii matkaa aina yhtä tylsää E18:sta pitkin kunnes hieman ennen Karlstadia kesken mettätaipaleen Pekka yllättäen ajo tiensivuun. Hetken tutkittiin tilannetta ja huomattiin et perskeles nyt oli jammun takalaakeri levinny pitkin tietä. Eikun mopot mettään pitkin pientä metsäkonejälkeä ja leiri pystyyn, sillä nyt sunnuntaina ei olisi enään mitään tehtävissä paitti tuhota yks punkkupullo keskel ruotsalaista mettää 😉

Maanantai aamuna meillä oli jo valmis toimintatapamalli, eli Pekka läks suzukilla viemään jammun vannetta Karlstadiin laakerin vaihtoon ja minä jäin pitämään leiriä pystyssä. No nyt koitti minulle aika suorittaa eräänlainen hiljaisuuden retriitti keskel ruotsalaista mettää. Noin kolmen minuutin jälkeen alkoi hiljaisuus ja mietiskely ahdistaa joten päätin heitellä hieman itsekseni fribaa jota jaksoin tehdä noin viisi minuuttia, söin neljä mustikkaa jonka jälkeen kyllästyin siihenkin. Päätin letittää parran uudelleeen aikanikuluksi jolloin tapahtui jotain todella järkyttävää! Taisin jopa sanoa itsekseni ääneen että nyt mä oon niin kusessa! Nimittäin kuminauha katkesi kun koitin laittaa sitä letinpäähään, olin siis niin kusessa keskellä ruotsalaista metsää parta avoimena, onneks sain tehtyä solmun ja selvitettyä tuon hermoja kutkuttavan kriisin. Tuon kovan kriisin jälkeen olinkin jo ansainnut kunnon päikkärit sillä olinhan ollut jo yksin lähes 10 minuuttia. En kerennyt kunnolla edes nukahtaa kun Pekka jo tulikin takaisin uusittujen laakereidensa kanssa.
Leiri kasaan ja baanalle kohti tukholmaa. Matka oli tyldähköä ajamista tylsällä tiellä mitä nyt pienoinen ukkosmyrsky toi hieman vaihtelua tylsyyteen, onneks juuri ukkosmyrskyn alkessa näin jälleen liikennemerkin joka varoitti sateella liukkaasta tiestä ni ei tarvinnu taaskaan ajaa mitenkää rennosti.

Lopulta saavuimme Grislehamniin hyvissä ajoin että kerkesimme syödä pizzat ennen kun laivamme lähtisi kohti Eckeröä. Eckeröstä ajelimme yötämyöten Hummelvikkeniin jossa seuraava laivakyyti odottelikin meitä. tosin lähtisi vasta aamul kuudelta joten mentii sinne laivan salonkiin sohville maate. Tiistai meniki sit parin lossin jälkee kotia ajellessa. eli yhteenvetona vois sanoa et aika menee nopiaan ku on kivaa!

Tässä viel muutama kuva reissulta

Preikestolen

Nyt ei jææty murehtimaa. Kævin aamulla Pekan mopolla Stavangerissa etsiskelemæssæ laakeria ja lopulta sellaisen myøs løysin. Siis huomenna saan laakerin ja yks paja lupas sen vielæ homenna vaihtaa vaik on lauantai. Onneks oli taas hyvæ hankkija læhettyvillæ 😉

Pæivæl læhettii kæymææn Pekan mpolla Prekesolenissa. Aivan mahtava paikka, 4 kilometriæ kævelyæ parkkikselta perkeleellistæ kivikkoa ja ylæmækeen, mut kannatti mennæ sillæ nækymæt oli mahtavia.

Kaikille moottoripyøræileville lajitovereille vinkiksi ettæ jos tuntuu hyvæltæ idealta kævellæ prætkæsaappaissa Preikestolenille ni ælkææ!

Mut huomenna matka toivottavasti jatkuu.

Løyty sieltæ yksi geokætkøkin vaikka ei ollut gepsiæ mukana.

Nonni ;(

Ajeltu aivan mahtavia reittejæ kuumaisemaa ptkin Lysebotniin joka olikin umpiperæ. Saimme ajela takaisin uudellee mahtavisa maisemissa. Nyt menisuzukista etupyøræn laakeri ja koitetaan huomenna selvittææ mistæ saa uuden tilalle. Ei ole huolia on punaviiniæ ja lampaita seurana. Eikæ puhelin hæiritse sillæ sekin meni rikki

Pikainen retki Lofooteille

Lähettiin Karin ja poikienkanssa pienelle retkelle. tarkoitus oli käydä Ruokolahden kummakivellä ja Kolilla katselemassa maisemia. No matkassa oli pari pientä muuttujaa ja kivet ja kolit jäi näkemättä. Sensijaan ajeltiin Lofooteille ja takastullessa päätettiin kiertää ruotsi kun ei siitä kummoista mutkaa tulisi ja samalla voitais käydä jäämeressä uimassa. Lofooteilla jäi maisemat melkei näkemättä kun oli niin pilvistä ja sateista.
Tässä muutama kuva reissulta.

Viikonkuva 26/2013

Uimassa

image

Just käytiin Lofooteilla uimassa ja nyt on melko tyttömäinen olo

Jossain Lofooteilla

image

Ollaan jossainpäin Lofooteilla. Paikan nimeä ei kannata yrittää lausua selvinpäin.
Laitetaan leiriä pystyyn eli pystyttää telttaa ja minä avasin kinesin

Lofootit

image

Lähettii ajellee Lofooteille. Löydettii sateenkeskeltä. hieno kalatehtaanranta joho pysähdyttii grillaman.

Viikonkuva 30/2012

Kymppitonni

Tuli beemeriin 10000 kilometriä täyteen tänäkesänä. 03.04.2012 tankkasin tänäkesänä ekan kerran, eli 4 kuukautta meni kymppitonnin ajamiseen.


Ja mitäs se pitää sisällään:

  • 3 kpl Eturenkaita
  • 3 kpl Takarenkaita
  • hiilet laturiin
  • 2 kpl kytkinvaijereita
  • 1 kpl vaihdelaatikko
  • 2 kpl sivuvaunun iskareita
  • 2 kpl tulpanjohtoja ja tulpanhattuja
  • ilmansuodatin
  • öljynsuodatin
  • öljyä
  • 836L bensaa

Ei hassummin 20v vanhalta mopolta.

Pikainen käväsy Nordkappissa

Sain yllättäen pyhättömän viikon vapaata eli maanantaista perjantaihin. Hetken mietiskelin että mitähän kivaa sitä keksisi.
Ei tarvinnut kauaa miettiä kun päätin että minä lähden käymään Knivskjelloddenilla.

Koska tuonne niemenkärkeen ei pääse mopolla vaan sinne menee vaelluspolku, niin päätin että otan KickBiken mukaan. Minähän en kävele 😉

Matkalla ajaisin Altan wanhan postitien kautta, sillä sehän olisi siinä matkalla.
Pakko myöntää että Altan wanha postitie oli todella upea kokemus ajella läpi. Tie kulkee melkein kokonaisuudessaan puurajan yläpuolella eikä siellä tästäjohtuen ole ensinkään hyttysiä.

oli paha pettymys, ei paikkana (ehkä) vaan ilman puolesta. Koko vaellusosuuden (noin 8 kilometriä/suunta) oli pilvet niin alhaalla että kastuin läpimäräksi enkä nähnyt mitään. Kompuroin polun läpi kantaen ja työntäen Kickbikeä, sillä polku ei ollut ihan sellainen tasainen polku kuten olin kuvitellut 😉

Istuskelin Knivskjelloddenin kärjessä umpipilvessä märkänä palellen noin tunnin kunnes minulle riitti. Onneks mulla oli gepsi mukana sillä ilman gepsiä olisin eksynyt polulta jo tullessa, sillä en nähnyt oikeesti mitään tässä umpisumussa.
No gepsin avulla kompuroin kickbikeä työntäen takas moponluokse.
Knivskjelloddenissa olis ollu geokätkökin joka jäi sumussa löytymättä.
No ei auta tuonne pitää mennä joskus uudelleen jos kävis parempi tuuri ilmojen suhteen.

Päätin siis käydä Nordkappissa kaffella ja lämmittelemässä, sillä tiesin että siellä on kunnon turistirysä kahviloineen. Nodkappissa pilvet hieman väistivät ja pääsin ottamaan muutaman turistikuvankin.

Takaspin ajellessa ajelin samalla hieman pikkuteitä joita löysin Magerøyan saarelta. Kävin muunmuassa Honningsvågtunnelin päällä minne ei saanut ajaa sillä se oli sotilastie, koska olin kieltätaitamaton turisti niin ajoin sinne silti 😉

Kotimatka oli peree suunnitella Rovaniemen kautta sillä mun eturengas alkoi olla ihan sileä.
Loppumatkasta ei ole mitään kerrottavaa sillä nelostie on tylsä ajeltava kumpaansuuntaan tahansa.

Tässä viel jokunn kuva tuolta pikaselta reissulta

Tässä vielä teknistä tietoa reissusta, eli ajetun reitin profiili.
Profiilikuvaa klikkaamalla aukeaa reitti tsuumailtavaksi(hitaasti, mutta kyllä se sieltä tulee)

No, kannattiko ajaa viiteenpäivään 3500 kilometriä ja istuskella välillä markänä kylmissään umpi-pilvessä?

Kyllä kannatti, olen jo kotona ilmottanu että enskesänä jos Pikku-A pääsee kesäleirille niin minä taidan silloin kävästä Kirkenesissä ja Vardøssä

P.S. Mainittakoon vielä menomatkan ensimmäinen yöpyminen Kattilakoskella. kattilakosken leirintäalue Siellä ei käynyt pankkikortti, mutta omistaja antoi mulle tilinumeron paperilapulla ja sanoi että maksa sitten kun pääset takas kotiin. Muutenkin leirintäalueen pitäjän kanssa oli mukava jutustella. Jos liikutte sielpäin ni kandee yöpyä sielä. Kahden henden mökki saunalla 30 euroa ei minusta ole paha hinta.
Katsokaa alueen kotisivut.
http://www.tonko.cjb.net/

Yöpuulle

on tää elämätä. Vuonon rannalle käyn maate jahka saan syötyä grillin tyhjäks. Ja pitää kait täs iltakaljaki ottaa ni nukuttaa sit paremmin

Posted from WordPress for Android

Nordkapp

Tänne se tie päätty. Täst ei oikee pääse enää pitemmälle kun unohin sen veneen lähties kotiin. No ei muutaku takas kotiin veneen hakuun, samal otan kyl villapaidan ku tääl on niin pirun kylmä P.S. olen ajanu Altan vanhalla postitiellä satasta, ja se oli tyhmää se. Nimittäin sivuvaunun iskari roiskas nesteet pihalle yhes pikkiriikkises pompus. Mulla meenee sivuvaunus näköjään iskari joka kuukaisi. Pitäsköhän jo nyt ostaa kunnon iskari koni tai öhlins nää italialaiset marssississössöt on nyt koettu

viikon kuva 30/2005

viikon kuva 29/2005

Retki Kirkenesiin