Koska aamusella oli hieman joutilasta aikaa. Pikku-A tulisi kotiin vasta klo 13:00 eikä rakas pikkuvaimoni antanut minulle mitään velvotteita niin minäpäs päätin lähteä katupyörällä metsäpolulle.
Tie kävi mukavan syheröiseksi ja ajelinkin katsomaan onko karttaam merkitty Rotomänty vielä pystyssä. Hyvin näytti puu vielä jöpöttävän ja onhan se sanottava että on se melkoinen mänty!
Mennes ajelin pieniä mutkateitä ja hiekkateitä pitkin, mut takastulles hieman tuuletin ja ajelin baanaa pitkin.
Täs viel pieni video lenkist
Tänään kävin oikein vartavasten etsimässä hyvää kypärämyssyä itselleni.
Ajeltuani pääkaupunkiseudun prätkäliikkeitä läpi, niin huomasin että jostain syystä ei ole olemassa ns. saumattomia kypärämyssyjä.
Vai olenko minä ainut kalju prätkäilijä jota harmittaa kun päähän jää syvä jälki kun hetkenaikaa ajelee. Aivan kuin olisi vetoketju keskellä päälakea. Eipä silti bniinhän sitä sanotaan että arpikin on kaunistus, mutta silti. Kaikki myyjät tuuheine tukkineen kehuivat edustamiaan kypärämyssyjä että niissä sauna on niin ohut ettei se paina lainkaan. Ei paina ei, mutta tekee vetskarijäljen keskelle päälakea kun vähänkin pidempääm ajelee.
Antakaa nyt vinkkiä jos olette löytäneen jostain oikein hyvän kypärämyssyn.
Samalla huomasinn ajellessa että Biketeamin vieressä paikallinen K-rauta oli näköjään tehnyt inventaarion ja savu oli sen mukainen.
Päätin lähtä käymään Hangossa kun ei satant melkein ensinkään. Ja etukäteen päätin et ajelen teitäpitkin tälläkertaa joten läksin Suzukilla. No joo kyllähän mä tiellä pysyin… tavallaan.
Mutta retki oli mainio ja Suzuki tuntuu edelleen mainiolta peliltä ajella.
Hienoja autiotaloja löyty matkalta, harmi vain että jengi yleensä menee ja särkee niistä taiken minkä irti saa. Ja vaikka ei irti saiskaan ni särkeevät silti.
Olen nyt korjannu tuota Suzukia koko alkukesän. Vaihtanu kahvoja ilmannu jarruja ja vaihdellu tiivistesarjoja.
Mutta koska Susna vaan kävi huonosti niin päätin et putsaan kaasarit.
No kaasarit pöydälle levälleen ja putsausoperaatio känyntiin.
Jossainvaiheessa tyytyväisenä kaikki takas nippuun ja eiku Susna baanalle. Perkele ei käyntiin 😉
Kovaa akun lataamista ja sit uus yritys. Läks käyntiin mut kävi huonosti.
Täsvaihees heräs epäilys et oon mogannu kaasarijumpas jotenki, joten eiku operaatio uusiks.
Kaikki taas irti ja kaasarit pöydälle ja levälleen. Nyt olin todella huolellinen ja tein kaikki todella huolellisesti. Jälleen kaikki takas kasaan ja kokeilemaan. Perkele, kävi vieläki huonosti kun kävin lenkin heittämässä.
Mieles kävi jo että tästä tulis hyvä poijunpaino tuonne pursiseuralle.
Ajattelin et ei auta ku purkaa viel kerran, mut ennenkö purin mitää ni kokeilin et käykö kaikki pytyt. Sehän selviää kätevästi ku laittaa koneen käyntiin ja kokeilee lämpeneekö käyrät, niin sormilla tietenki.
Loppu tulos oli et poltin kolme sormenpäätä, mut neljäs jäi polttamatta ku käyrä oli ihan kylmä.
Olin jo voitonriemuinen ja alottelin mopon purkamista hyvillä mielin sillä nyt ei tartteis purkaa ku yks kaasari.
Ennenku revin kaasareita irti ni päätin piruuttani kattoa tulpat. Hitto eikös yks niistä ollu pimeenä, kokeilin tulppaa viel naapuritulpanjohdos ni pimeenä se oli siinäki. Eiku Motonettii ja ostin yhen uuden tulpan.
Mopo kasaan ja kokeilemaan, hitto käy kö enkeli.
Kamat päälle ja kokeilemaan pohjoiskirkkonummen parhaille motskariteille. Aivan upeeta, siis mahtavaa.
‘
Koko perkeleen kaasarijumppa oli turhaa, mut mulla on nyt luultavasti puhtaimmat kaasarit tälläpuolen Uralia ja Suzuki tuntuu jälleen aivan uskomattoman mageelta mopolta.
Tässä pien video koeajolenkiltä
Minusta on täysin kohtuutonta että minä vain ajelen motskarilla päivät pitkät. Niinpä päätin pitää välipäivän ajeluissa.
Sensijaan että vain ajelisin päätin aloittaa pienimuotoisen kaasarijumpan suzukin kaasareilla. Muutaman vuoden ajamattomuus tuntuu ja kaasarit ovat selvästi pienen putsauksen tarpeessa.
Eikun hommiin, tän päivän tavoitteena on saada kaasarit ehjänä irti.
Mottona on että kun ei aseta tavoitteita liian korkealle niin ne on mahdollista saavuttaa 😉
Koska kuva on kiva niin tässä kuva suzukin imukanavasta
Ja vielä pieni video kaasarien irroituksesta 😉
En voi viel laittaa takaisin kasaan kun huomasin että polttoaineletkut on menneet kovaksi ja hauraiksi, eli pitänee vielä vierailla Motonetissa jokupäivä.
Eli kasaus alkaa vasta kun saan hankittua uudet letkut.
Laittelin Suzukiin etujarrun pääsylinteriin uudet sisuskalut sekä uudet jarrunesteet.
Samalla vaihdoin kytkin ja jarrukahvat tuollasiin säädettäviin kahvoihin.
Tää alkaa olla kesää vailla valmis tämäkin mopo
Kävin heittämäs pienen lenkin ja taidan tänäkesänä ajella tälläkin hieman enemmän kun menneinä kesinä sillä niin mukavalta tämä tuntui. Niin ja bemun jälkeen ihan pirun tehokkaalta ja sen eron huomaa kun bemus on noin 70 hevosvoimaa ja täs suzukis on 130 eli melkein tuplasti!
Nyt riitti suzukin osalta ja päätin pikaisesti viedä safkiksella mopon talliin.
Piti tietenkin sit loppumetreillä toheloida ja kaadoin mopon tallin pihaan. Vasen peili ja vasen etuvilkku rikki, ei muita vaurioita ellei hirmuista vitutusta lasketa .
Suzukin saldoksi tällekesälle tuli 18580 km
Bemulla kausi vielä jatkkuu
Löytyy näitä linnanraunioita näköjää kun jaksaa hakea, tai sit kuuntelee vihjeitä 😉
Tämän vihjeen tosin sain montavuotta sitte, mut vasta nyt tuli käytyy
Kotimatkalla tänään koukkasin Hämeenlinnan kautta ja hokasin siellä järjettömän ison seinämaalauksen. Kyllä on maailma mallillaan? Minä olisin kakarana varmasti saanut selkäsaunan pienemmästäkin maalauksesta, mutta ei nykyään vain kannustetaan tuollaiseen töhrimiseen.
Ei ollut meillä kotona Neuvostoliitossa töhryjä seinillä. Joskus arvostetut taiteilijat saivat maalata kunnioitetun isä aurinkoisen kuvan johonkin valtionviraston seinään tai jylhäleukaisen työnsankarin kuvan joko johonkin metallitehtaan läheisyyteen tai maaseudulle. Mutta ei missään nimessä tuollaista länsimaista kevyttä hömppää vaan oikeaa vakavaa taidetta!!!
Asiasta toiseen meni tänään 30000 kilometriä moottoripyörällä tänäkesänä rikki. Toisaalta kesää on vielä jäljellä 😉
Ruuvasin sivulaukut Suzukiin, ni onnistuu kuskaamaan enämpi eväitä. No vähä kädetön kaima autto, eikä hää enää ole kädetön ku on peukalot leikkauksella siirretty pois keskeltä kämmentä. Niin ja auttoha siin yks savolainen höpöttäjäki ku kävin hänet herättämäs kesken työpäivän 😉
Kirjoitan ensimmäistä kertaa täältä vankilasta, sillä et ole vastannut aikaisempiin kirjeisiini.
Olen oikeastaan kotiutunut tänne melko hyvin ja pystyin salaamaan pampuilta lukihäiriöni ja pääsin vankilan kilpitehtaalle töihin oikolukijaksi.
Meillä oli oikein mukava viimeviikko sillä meille kävi esiintymässä Kalingradilainen tanssiryhmä, lisäksi tanssitytöt viettivät aikaa meidän vankien kanssa.
Tosin minusta tuntuu että meillä kaikilla vangeilla on nyt tuo tipuri.
Koska oli niin kaunis ilma ni päätin lähtä duunist ajelee pikkase aikasemmin kotiappäin. Matkal toki päätin käydä kutalan kasinolla ku siel oli taas mopopoikien maanantai tapaaminen. Melko mukavasti sitä väkeä sinne kertyikin.
Aina ku luulee et alkaa olla koluttu Tampere – Öbis väliltä kaikki reitit ni löytyy uusia mukavia teitä ajettavaks. Nyt löytyki oikee mukavaa hiekkatiebaanaa mis oli oikee reiluja korkeuseroja ja mahtavia maisemia.
Oikee ku oikasin ni kerkesinki kotiinki hyvis ajoin yhdeksäks 😉
Koska kävi niinkin mukavasti et oli tuollanen arkipyhä, eli ei tarttent lähtä ajamaan Tampereelle duuniin.
Tämähä tarkotti sitä et nyt olikin aikaa ajella päämäärättömästi moottoripyörällä. Tähän kun ei oikein nykyään tahdo löytyä aikaa, kun kaikki aika menee ajaessa joko Tampereelle tai takas.
Eli ajelin pyhän täysin päämäärättömästi, kivaa!!!
Koska tuo duunimatka on tuollanen lyhyenläntä, niin päätin jälleen oikaista kotiin Porkkalan kautta. Ja näköjään motoristitiistai pyörii jo cafe porkkalassa. Oli mukava käydä turisemassa mopojuttuja ja niin hyvää päivää ei olekkaan etteikö munkkikaffe sitä piristäisi.
Samalla voisin sanoa muutaman sanasen mun uudesta penkistä Suzukissa. Se että penkki on nyt hieman matalampi sai aikaiseksi sen että moottoritie nopeuksissakin pystyy nyt ajelemaan visiiri auki. Paitsi silloin kun sataa rakeita, joka tuli todettua viikositten maanantaina kun ajelin Turusta kotiin ja iski raekuuro niin silloin teki kipeää ja visiiri menikin melko nopeasti kiinni.
Lisäksi oli hyvä ett annoin ylipuhua itseni ottamaan penkkiin myös geelitäytteen, sillä niin mukavasti mun pieni siro takapuoli nyt penkillä ajaessa lepää. Isot kiitokset Akaan verhoomolle joka penkin teki.
Suzuki liikenteeseen, samalla tehty huoltoa. UUdet jarrupalat eteen sekä uus jakkara.
Olen koittanu synkata kaasareita, mut ei meinaa onnistua vaik laitoin uudet huolto-osat kaasareihi. Jos ei koht onnistu ni vien johku pajalle.
Toisaalta jos olisin tienny millanen operaatio ja ennenkaikkea miten kallis operaatio täst tulee, ni olisin ostanu uuden mopon.
No nyt on uus pakokäyrä sekä uus kansi. Eli mopon hinta on nyt tuplattu, koska tälle tielle on nyt lähetty ni seuraavaks laitan uuden penkin.
Lisäksi laitoin uuden akun MOTOBATT MP-AKKU 12V 16AH MBTX14AU
Niin ja eihän sitä uuden mopon ostamista ole mitenkää poissuljettu vieläkää 😉
Motouutiset