Lemmenlaakso

Pakkohan se oli lemmenlaaksossa vierailla kun kerta sattui reitille. Vaikkakin on sannottava että ei tuntunut niin kovin erikoiselta tuolleen yksin….

Helatorstai

Koska kävi niinkin mukavasti et oli tuollanen arkipyhä, eli ei tarttent lähtä ajamaan Tampereelle duuniin.
Tämähä tarkotti sitä et nyt olikin aikaa ajella päämäärättömästi moottoripyörällä. Tähän kun ei oikein nykyään tahdo löytyä aikaa, kun kaikki aika menee ajaessa joko Tampereelle tai takas.
Eli ajelin pyhän täysin päämäärättömästi, kivaa!!!

Yhtä juhlaa!

Koska tänää oli näinkin merkittävä päivä eli Japsistarat täytti 25 vuotta monkey honda täytti 50 ja minä vähä yli.
Oli Haltialaan järjestetty japsistarojen toimesta mahtavat juhlat!
Eli eiku duuninjälkee bemulla Rinnekotiin, Pikku-Aa kyytiin ja miehissä kohti Haltialaa juhlistamaan merkkipäivää.
Mopoja olikin paikalla ihan hitoksee ja ilma mitä mainioin. Olipas oikee kakkuaki tarjolla ja vaik ei Pikku-Aan kans olla oikee ton makeen perää ni silti otettii kakkupaloja .. eiku pala kakkua!
Mahtavat bileet! Kiitoksia Japsistaroille järjestelyistä ja onnea 25 vuotis juhlien kunniaks. Me Pikku-Aan kans viihdyttii!!!

Good Will Biker

Tänään tapasin oikein todella kovan mopomiehen Cafe Porkkalassa.
Good will Biker ei olekkaan mikätahansa mopopoika vaan oikea todellinen nykyajan sankari. Good will Biker eli Toni Hynynen ajelee rautaperseajoja ympäri eurooppaaa kolukiusattujen lasten hyväksi ja kilometrejä kesän aikana tulee noin 130000 eli on siinä Tonilla ajamista. Tällaiselle toiminnalle minä nostan hattuani toivotan hyviä ja turvallisia kilometreja Tonille että saa urakkansa suoritettua.

Gyprock

Gyprock järjesti avointenovien päivän johon tiettu Pikku-Aa:n kans mentiin. Paikalla oli myös Duudsonien Jarppi, joka osoittautui prätkäjätkäksi.

Otettiin Pikku-Aa:n kans vähän välipalaa kun tarjottiin eli: kahdeksan grillimakkaraa, neljä pullaa, kilo keksejä ja yksi kahvi. Sit lähettii kotiin päikkäreille.

Motoristitiistai

Koska tuo duunimatka on tuollanen lyhyenläntä, niin päätin jälleen oikaista kotiin Porkkalan kautta. Ja näköjään motoristitiistai pyörii jo cafe porkkalassa. Oli mukava käydä turisemassa mopojuttuja ja niin hyvää päivää ei olekkaan etteikö munkkikaffe sitä piristäisi.

Samalla voisin sanoa muutaman sanasen mun uudesta penkistä Suzukissa. Se että penkki on nyt hieman matalampi sai aikaiseksi sen että moottoritie nopeuksissakin pystyy nyt ajelemaan visiiri auki. Paitsi silloin kun sataa rakeita, joka tuli todettua viikositten maanantaina kun ajelin Turusta kotiin ja iski raekuuro niin silloin teki kipeää ja visiiri menikin melko nopeasti kiinni.

Lisäksi oli hyvä ett annoin ylipuhua itseni ottamaan penkkiin myös geelitäytteen, sillä niin mukavasti mun pieni siro takapuoli nyt penkillä ajaessa lepää. Isot kiitokset Akaan verhoomolle joka penkin teki.