Eteläisin kärki

Vierailtiin Jimin kanssa Suomen mantereen eteläisimmässä kärjessä, eli siis Hangon tulliniemessä.
Tässä muutama kuva retkeltä

Ensilumi

Nyt satoi ensilumen Öbikseen

Joten taitaa olla aika laittoi mopo talliin

Mahtui helposti. Ja jos ei kelit lämpene niin 5163 kilometriä jäi Gezzille kesän saldoksi

Honda Forza 350

Vein Guzzin korjaamolle etupään stefojen vaihtoon ja haaveilin että saisin siksi aikaa Moto Guzzi V100 Mandellon koeajettavaksi.
Ei menny ihan niin, sillä kaikki Guzzit oli jo tältäkesää myyty.
Eipä siinä mitä, antoivat sit skootterin että ei tarvii korjaamon ovella notkua.

Honda Forza 350.
Tällä sit lähtisin liikenteeseen.
Minullahan on kokemusta skoottereista sillä koko kaksipyöräisten harrastaminen lähti liikkeelle 125cc Vespa Primaverasta. Ja koska tämäkin on skootteri ja punainen niin kokemusta löytyy.

Mitään muuta yhteistä tässä ei vespan kanssa ollutkaan kuin väri. Aluksi kun istuin päälle niin huomio kiinnittyis siihen miten jämäkkä jousitus tässä oli vanhaan Vespaan verrattuna. Ja kun lähti liikkeelle niin ei ollut vaihteita eikä siis kytkintä, vaan jokin merkillinen voima lähti liikuttamaan vehjettä eteenpäin. Aluksi tuntui että olen hieman ylipukeutunut prätkäpuvussani. Honda oli kevyt ja mukavan tuntuinen käsitellä pienessä pyörityksessä risteyksissä ja kaduilla. Siis suorastaan näppärän tuntuinen, ei ihme että ovat suosittuja vehkeitä kaupunkioloissa.

Mutta kun pääsin baanalle, niin prätkäpuku ei tuntunutkaan enään yhtään liioittelulta, sillä nyt se keveys ja näppäryys ei tuntunutkaan enään niin mukavalta.

Kahdeksankympin vauhdissa kun avasi kaasun niin mieleen tuli vuoden -72 Honda cb 350 four, sillä vaikutus oli samanlainen. Ensin ääni koveni, sitten pikkuhiljaa vauhti rupesi täysin värinättömästi kiihtymään aina 140 mittarinopeuteen asti jolloin vastatuuli vei voiton.

Baanalla tuuli ravisteli kevyttä skobaa melkoisesti, joten kyllä tällä mielellään pysyy kaupungissa. Pienellä mutkatiellä ajattelin että tämä olisi kotonaan, mutta ei. Pienet renkaat ja jäykkä jousitus teki kanttaamisen epätasaisella tiellä pelottavaksi, joten päätin hidastaa vauhtia ja ajelin hissunkissun maisemista nautiskellen.

Ei tule minusta skootterikuskia tämän perusteella, sillä ajan kultaamat muistot Vespasta tuntuu paremmilta kuin tämä nykyajan ihme kaikkine elektorinisine vehkeineen.

Ja varoituksen sana kaikille muillekkin boomereille älkää ruvetko vaihtamaan vaihdetta kesken kiihdytyksen, se kahva stongassa ei ole kytkin

Guzzin koulutusta

Kävin hieman kouluttamassa Guzzia tavoille, eli ajelemassa pieniä mutkateitä.
Minust tuntuu et Guzzi istuu hyvin mun näppeihin ja täl on pirun kiva ajella.

Pien videopätkä ajelusta.



Kävin hörppimäs munkkikaffet Pilpalan Lättiksellä, kun se viel on tän kuun auki viikonloppusin.

Kotimatkal meinas iskeä paniikki ku muistin et kotona piti olla klo 14 joten ajoin baanaa pitkin kotiin.

Moto Guzzi Stelvio 1200 NTX

Tänään tuli uusi mopo pihaan ja Gessu siirtyi seuraavalle omistajalle.


Moto Guzzi Stelvio 1200 NTX
Vuosimalli 2015 ajetti 51884 km


Ja pitihän sitä heti päästä ajelemaan, vaikka vettä satoi ihan vi**** eiku hitoksee.
Mutta silti sai hymyssäsuin ajella 😉

Kuha ajelin

Ajoin jälleen oikopolkuja kotiin Tampereelta ja löytyikin melko mukavia reittejä.
Ja pidin pienen jätskitauon Mommilan kyläpuodilla jossa oli muitakin motskareita ja juttuseuraa. Löytyypä matkalla varsin tuttukin .

Kasinon kautta kotiin

Luulitte et kävin kasinol pelaamas kaikki rahani, mut eipä mennykkää niin.
Nimittäin ajelin Kutalan kasinon kautta kotiin, en ehkä ihan suorinta tietä sillä olin koton vasta klo 21.

Mutta Kutalas oli jälleen hienoja mopoja kuten kesämaanantaisin on tapana.
Ei ole ihan jokapäiväisiä vastaantulijoita tuollaiset hienot guzzit ja norttonit

Garminin Testailua

Kuten joku on saattanut jo huomata ni käyn parikertaa viikossa Tampereella duunissa, niin tulee ajettua melko usein tuota Öbis-Tampere väliä.
Ja koska olen laiskahko ukkorähjä niin en aina jaksa tehdä itselleni mitään extreme reittejä tuolle välille. Joten päätin testata mitä Garmin tarjoaa valmiina.
XT2 tarjoaa reittivaihtoehdoiksi viisi erillaista vaihtoehtoa. Eli luonnollisesti nopein mahdollinen reitti, sekä erillisiä seikkailureittejä 1-4.

  • Nopein reitti on on arvattavasti tylsä mutta nopea eli kehä kolmosta tampereen motarille ja sit unta vastaan taistellen suoraan Tampereelle. Tämä valikoituu usein töihin menoreitiksi.
  • Seikkailu ykkönen menee melko suoraviivaisesti Porintietä Humppilaan ja sieltä ysitietä Tampereelle. Tämäkin reitti valikoituu melko usein töihin menoreitiksi riippuen siitä mitä yrrin sadetutka näyttää.
  • Seikkailu kakkonen tarjoilee jo huomattavasti mukavampaa menoa pääsääntöisesti kolme ja nelinumeroisia pinnoitettuja teitä, eli ei hiekkabaanaa tarjolla vielä tässä vaihtoehdossa
  • Seikkailu kolmonen toi jo ensimmäisiä pätkiä tarjolle, mutta niitä verrattain vähän. Pinnoitettu tiet oli todella mukavia pääsääntöisesti nelinumeroisia teitä joita oli mukava huristella. Oikein miellyttävä reitti.
  • Seikkailu nelonen tämä toikin jo mukavia hiekkateitä nelinumeroisten asfalttiteiden lisäksi. Rehellisesti sanottuna todella nautittavaa ajettavaa, pisteet tästäkin reitistä garminille

lisättäköön tähän vielä että nopeimman ja hitaimman reitin ero ajallisesti oli karvanverran päälle kaksi tuntia, eli jos on kiire niin kannattaa miettiä tuon seikkailu nelosen valintaa.

No mutta tulipahan nyt nämäkin vaihtoehdot kokeiltua.
Alla viel reitit kartalla

  • Nopein
  • Seikkailu 1 vihreä
  • Seikkailu
  • Seikkailu 3 sininen
  • Seikkailu 4 punainen



Tallin siivousta ja hitsaus treeniä

Alotin sit tallin järjestelyn ja välil piti kokeilla mahtuuko sivari viel sisään.

Rakentelin väliseinät niistä tarpeista, joita edellinen omistaja jälkeensä jätti. Ja lisäks satuin oikeeseen aikaa oikeeseen paikkaa ni sain hyvän työpöydän talliin.

Ostin kirpparilta hitsauskoneen ja oon nyt treenaillu hieman sauman vetämistä.

Ja vaik ei ole ku 37 vuotta siitä ku viimeks hitsasin ni ei meinaa sauma onnistua. Joten päätin että en viel pilko sivarin runkoa ja tee muutoshitsauksia, pitänee viel hieman treenata

Vappumarssi

Just ku olin asennoitunut et lähen vappumarssille punalippu tanassa ni Jaana sano et mun pitää käyväkaupassa.
No eihä tuoho voi vastata muutaku ”Kyllä kultaseni”
Ei auttanu ku pyöritellä pinalippu takas kaappiin lähtä kauppaan.