Koska oli kaunis sunnuntaipäivä niin lähettiin ajelulle Pekan, Hollen ja Pirjon kanssa.
Mentiin siinsanotustu melkein suorinta reittiä Hankoon, toki jouduttiin tekemään muutama ylimääräinen mutka rallikisojen vuoksi.
Tässä pien video retkestä
Käväsin Hiidenvedellä BMW miitissä ja tietty samalla katsomassa uutta R18 bemua.
Menin ja tulin ns. maisemareittiä. Täs pieni video reissusta.
P.S Hitto toi on hieno tuo R18!
Kesäkuussa vaihdoin bemuun hiilet, mutta nyt meni latauspuolelta diodisilta rikki ja lataus loppui jälleen ;(
Koska tuntui olevan melko mukava ilma tehdä pientä piharemonttia, ja Aila piti huolen että ei ole hyttysiä riesana. Päätin ryhtyä toimeen ja purkaa jälleeen bemun tuohon pihalle.
Vanha laturi joka siis hiilien ja muiden menneisyydestä tuttujen mystisien voimien avulla lopetti toimimisen. Vaikka laturi näyttää hyvinvoivalta ottaen huomioon että se on tuos bemun keulalla pyörinyt jo 30 vuotta, niin päätin ottaa sen pois
Tilalle meinasin laittaa ihka-aidon tsekkikläisen vapen, jollaisen olen joskun myös issikkaan laittanut.
Kiva saada uusia kiiltäviä osia bemuun, vaikka ne jäävätkin lopulta näkymättömiin
Nyt alkais olla aika laittaa sivaribemun sähköt uusiks. Reilu kolmevuotta sitten kun olin lähös Muurmanskiin ni osa bemun sähköistä hävis savuna ilmaan. Tein sillo niinsanotun hätäkorjauksen et pääsin reissuun. No se hätäkorjausta on siel vieläki ja ajattelin et nyt on aika tehdä asialle jotain.
Siis lähtökohta näyttää tältä.
Tämän muutoksen myötä bemu siirtyy nykyaikaan, siis jos ja kun saan muutoksen tehtyä onnistuneesti.
Jonkinverran sain karsittua noita johtoja, eli nämä jäi ylimääräiseksi
Lopputulos näyttääkin nyt tältä
Joten pitänee sanoa että oli onnistunut operaatio.
Samassa yhteydessä vaihdoin kaasuvaijerit ja kaasukahvan. Jarrupääsylintelin kahvoineen joka on 1200 GoldWingistä johon uusi pääsylinterin tiivistesarja ja uudet jarrunesteet. Muutoksen myötä myös sähkökytkimet piti vaihtaa uusiin.
Mutta nyt siis mun bemus on avaimeton käynnistys ihanko uusissakin gessuissa.
Lahden Moottoripyörämuseolla oli sivuvaunu ja Trikepäivä. Väkeä ei ollut kovinkaan paljon, mikä oli pelkästään hyvä asia näin korona-aikoina. Oli siellä joitain tuttujakin joten päivä meni mukavasti turistessa ja mopoja katsellen. Kotimatkalla käväsin kaffella kahvila Kesämopossa.
Kävin ensimmäistä kertaa katsomassa millainen tapahtuma on Mallinkaisten kyläyhdistyksen pitämä motoristitorstai. Ja kylläpäs siellä olikin väkeä¡ jossainvaiheessa kysäsin niin oli 350 mopoa kasassa ja kokoajana tuli lisää. Täs viel pieni video Mallinkaisist.
Käytii Jiminkans Repovedellä tarkastamassa onko uusi silta kestävä, hyvin kesti.
Vaikka parkkipaikka oli aivan täys niin jotenkin ne ihmiset katos tuonne maastoon, eli siel sai käppäillä melko rauhas.
Pakko myöntää et Katajavuorelle vievät portaat kävi voimille, vaik oon nuori ja hyväkuntoinen poika 😳
Kävin eile kaupassa hamstraamassa vessapaperia. Olis pitäny käydä sivuvaunulla, nyt joutu ajelee eestaas kun ei kerralla mahtunu ku yks rulla kyytiin 😉
Pakko lienee myöntää että olen senverran “kamahomo” että piti hankkia uusi kamera.
Siis ostin Insta360 One R kameran. Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta kuin näistä Garminin Virb kameroista siis näistä ensimmäisen sukupolven Virbeistä.
Ja nyt on heti kärkeen sanottava että ainakinin vakaajatoiminto on ihan eri planeetalta verrattuna noihin vanhoihin vehkeisiin.
Kamera on kiinni prätkän peilinvarressa ja se siis tärisee joillain kirrosalueilla merkittävästi, mjutta ei sitä tästä videosta huomaa. Lisäksi maasto asettaa paineita vakaajalle joka suoriutuu mainiosti tästä kokeesta.
Ainut mitä ihmettelen on se että miten sain mopon nurin vaikka oli vakaaja päällä 😉
Tässä testipätkä, siis ihan ensimmäinen kokeilu kameralla.
Jos näyttää että kuva on huonolaatuista niin mene playerin asetuksiin ja pakota HD päälle niin näyttää paremmalta
Sain viikonlopun vapaata ja päätin lähtä käymään Kökarissa. Jostain syystä en ole Kökarissa ikinä käynyt joten oli aika korjata tämä puute.
Kökariin on mukavat tiet mennä kun ajelee alkumatkan saariston rengastietä, mutta Galtbyssä ei jatkakkaan lossilla vaan valitsee Ahvenanmaalle menevän laivan. Laivamatka ei ole mikään mahdottoman pitkä, sillä se kestää vain 2,5 tuntia. Laivamatkat kannattaa näin sesonkiaikaan varata etukäteen että mahtuu laivaan.
Oli mahtava tunne herätä lauantaiaamuna lintujen lauluun ja jäädä minkäänlaisen kiireen vaivaamatta vielä pötköttelemään. Olin valinnut telttapaikan siten että siihen ei aamulla vielä paistaisi aurinko, vanhastaan muistan että on ärsyttävä herätä siihen että aurinko on lämmittänyt teltan niin että siellä on saunaa vastaava lämpötila.
Aikani pötköteltyä päätin käydä aamupalalla ja mikäs sen mukavampaa kuin aamupalan jälkeen ottaa päikkärit 😉
Päikkäreiden jälkeen oli aika tutustua saareen ja läksin kävelemään saaren luoteiskärkeen jossa myös Kökarin kirkko oli Hamnön saarella. Olin tietty etukäteen katsonut että mistä löytyy geokätköjä että voin niitä samalla loggailla.
Lauantai meni hyvinpitkälti kierrellessä Hamnön saaren rantoja ja pakko heittää tähän sellainen elämänviisaus että: Silloin kun ihmisen on hyvä olla, sen on hyvä olla!
Kävelyretken jälkeen päätin lähtä kiertämään saarta mopolla ja kävin mm. paikallisessa museossa tutustumassa saarelaisten älämään ennen sosiaalista mediaa.
Takaisin tultuani kävin vielä uimassa ennenkuin rupesin kokkaamaan sapuskaa, Safkan jälkeen mulla olikin jo päivä täys enkä jaksant lähtä enää mihinkään.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen olikin aika pistää teltta kasaan ja lähteä kohti kotia. Laivalla kotimatkalla kun olin istuskellut sen parituntia ja piti nousta kun tultiin satamaan, niin mulla meni selkä jumiin enkä päässytkään pystyyn. Kävelin kuin linkkuveitsi hirvittävien kipujen saattelemana mopon luokse ja sain kahdelta polkupyöräilijältä apua että pääsin moponkyytiin. Kiitoksia paljon avusta! Kotiin ajelinkin sitten nousematta kyydistä, sillä en olisi ilman apua päässyt takaisin kyytiin. Nyt kun olen popsinut muutamanpäivän kipulääkkeitä niin kokeilen joko tänään pääsisi purkamaan tavarat moponpäältä.
Kaiken kaikkea ihan älyttömän mukava reissu eikä edes kotimatkan selkähelvetti sitä pystynyt pilaamaan.
Täs viel pien video reissusta.
Menomatkan Lahteen asti ajelin pikkuteitä ja kävin Ace Cafessa syömäs jonka jälkeen vatsatäynnä hyppäsin baanalle ja pysähdyin Manamansaloon yöks. No pari pikku pitstoppii oli matkalla. Kävin vaihtamas Jutakolla Joroisissa eturenkaan kun tuo entinen kulahti tuos baanal ihan kokonaan.
Pekan kans oli sovittu et tavataan Hirvaskoskella ja siit jatketaan kohti pohjoista.
No eipä jatkettu kovin pitkälle sillä sattui ihan järjettömät myrskyt meidänpäälle joten jäimme Hossan kansallispuistoon laavuun yöksi. Epäiltiin et eise niinpaljoo tuule et laavu lähtis lentoon, vaik teltat olis voinu lähteä.
Seuraavana päivänä päätettiin ajella TET reittiä alaspäin ja käytiin samal katsastamas Raatteentie. mut laihaks jäi valtavien sateiden johdosta tuo nähtävyyksien katselu.
Seuraavaks yöks otettiin Sukevasta mökki saunalla ja sateisen päivän ajeluiden jälkeen se tulikin tarpeeseen.
Sukevalt ajeltiin jälleen mielenkiintoisia reittejä kotiinpäin ja kiivettiin välillä oikein näkötorniinkin.
Alla pien video reissusta jolla nyt sattuneesta syystä ei ole juuri muuta kuin satees ajamista 😉
Olen tuolta Ameriikan internetistä lukenut että ovat saanet tästä bemusta rikottua noita vaihdelaatikossa olevia takarungon kannakkeita kuten tämä interwebistä varastettu kuva osoittaa:
Onneksi tuohon on saatavissa reparatkittejä tai siis lähinnä tukirautoja jotka estävät tuon murtuman.
Minä tilasin espanjasta itselleni Bemun GS:n tarkoitetut tuet. No eihän ne suoraan sopineet sillä täs mun ärräs on jalkatapit ja jarrusylinteri ritaval kiinni.
Pikkasen porasin, rälläköin ja viilasin niin HOP yht`äkkii se olikin sopiva osa.
Nyt kärsii ajella hieman epätasaisemmallakin tiellä vaikka onkin laukut täynnä matkatavaroita.
Pitihän se käydä kokeilemassa et tuntuuko erillaiselta… Ei tunnu, mut eipä tarvii enää murehtia tuota mahdollisuutta et menee rikki.
Täs pien video koeajo lenkilta
Tänään oli hyvä päivä. Ei pelkästään siks et oli kaunis ilma, vaa siks kun sain ajella poikien kans motskarilla. Jopa Jimi oli tänää kyydis.
Pikku-Aa:n kans käytii ajelemas oikee lossilla kun käytii Barösundissa.
Täs viel pien video päivän ajeluista
Musiikista huolehtii Canadan toisiks paras bändi: Jackal – At The Station
Pikku-A pääs tänää ekan kerran kotiin, pitkän koronaeristyksen jäljiltä. No myö sitä sit miettimään et kun on jo kissaakin rapsuteltu et mitäs sit tehtäis? No tietty myö lähettii käymää Porkkalas jätskillä.
matkal käytii kurkkaamas et missä Jallu luuraa.
Koska aamusella oli hieman joutilasta aikaa. Pikku-A tulisi kotiin vasta klo 13:00 eikä rakas pikkuvaimoni antanut minulle mitään velvotteita niin minäpäs päätin lähteä katupyörällä metsäpolulle.
Tie kävi mukavan syheröiseksi ja ajelinkin katsomaan onko karttaam merkitty Rotomänty vielä pystyssä. Hyvin näytti puu vielä jöpöttävän ja onhan se sanottava että on se melkoinen mänty!
Mennes ajelin pieniä mutkateitä ja hiekkateitä pitkin, mut takastulles hieman tuuletin ja ajelin baanaa pitkin.
Täs viel pieni video lenkist
Pitkäst aikaa läksin sivuvaunuilemaan, kun se jälleen oli mahdollista.
Pikku-A tulee lomalle kotiin ja oon laittant sivaria jälleen ajokuntoon ja nyt se alkaa olla tikissä.
Aluksi kyllä huomasin että ohjaus oli pirun jäykkä ja koitin muistella et oliko se tosiaankin aina näin jäykkä?
Ajelin absille tarkistamaan rengaspaineet ja lisättyäni noin 2 kiloa painetta jokarenkaaseen, niin mopon käsittely muuttui melko radikaalisti kevyemmäksi.
Jälleen ajelin tuttuja reittejä niinpitkälle kunnes tuli puomi vastan niin olikin jo aika kääntyä takaisin kotiinpäin.
Mutta sivari on nyt tikissä ja mukava lähtä huomen Pikku-a:n kanssa pitkäst aikaa ajelemaan.
Viel pikku video mun koeajoreissulta
Nyt olikin sopivasti joutilasta aikaa, joten otin ja vaihdoin sivaribemuun hiilet.
Sivarihan on nyt seisonut muutaman vuoden kun se lopetti lataamisen.
Joten eikun moottorista nokka auki ja hiiliä vaihtamaan. Kaikki sujui kuin strömsössä. Kunnes kasausvaiheessa toisen hiilen kiristysjousi sanoi tsing ja lensi laturin sisälle. Joten laturi piti avata että sain jousen ulos sieltä ja paikoilleen.
Tämän näkösiä ne hiilet oli viimeksikin kun ne jouduin vaihtamaan.
Samalla huomasin et vasen kaasuvaijeti oli melko pahoin rispaantunut. Ja koska mulla oli varavaijeri niin vaihdoinpä nyt senkin ettei tarvii joskus tienpäällä vaihdella, sillä tuo ei olisi enää kauaa kestänyt.
Hienoa oli huomata kuinka bemu heräsi nätisti käyntiin muutaman vuoden horroksesta ja myös lataus toimi. Siis oli varsin onnistunut operaatio
Tänään kävin oikein vartavasten etsimässä hyvää kypärämyssyä itselleni.
Ajeltuani pääkaupunkiseudun prätkäliikkeitä läpi, niin huomasin että jostain syystä ei ole olemassa ns. saumattomia kypärämyssyjä.
Vai olenko minä ainut kalju prätkäilijä jota harmittaa kun päähän jää syvä jälki kun hetkenaikaa ajelee. Aivan kuin olisi vetoketju keskellä päälakea. Eipä silti bniinhän sitä sanotaan että arpikin on kaunistus, mutta silti. Kaikki myyjät tuuheine tukkineen kehuivat edustamiaan kypärämyssyjä että niissä sauna on niin ohut ettei se paina lainkaan. Ei paina ei, mutta tekee vetskarijäljen keskelle päälakea kun vähänkin pidempääm ajelee.
Antakaa nyt vinkkiä jos olette löytäneen jostain oikein hyvän kypärämyssyn.
Samalla huomasinn ajellessa että Biketeamin vieressä paikallinen K-rauta oli näköjään tehnyt inventaarion ja savu oli sen mukainen.
Päätin lähtä käymään Hangossa kun ei satant melkein ensinkään. Ja etukäteen päätin et ajelen teitäpitkin tälläkertaa joten läksin Suzukilla. No joo kyllähän mä tiellä pysyin… tavallaan.
Mutta retki oli mainio ja Suzuki tuntuu edelleen mainiolta peliltä ajella.
Hienoja autiotaloja löyty matkalta, harmi vain että jengi yleensä menee ja särkee niistä taiken minkä irti saa. Ja vaikka ei irti saiskaan ni särkeevät silti.
Ilmainen pulla! Mikä ihana tekosyy!
Siinäpä se tärkein mikä saa miehen lähtemään kotoaan ja ajamaan yli vuorten, kauas merien taa uhmaten luonnonvoimia. Se on niin suuri houkutin että siihen ei voi olla tarttumatta.
Tälläkertaa tuon mahdollisuuden tarjosi BMW kerho tarjoamallaan jäsenilleen pullakahvit Pilpalan Lättiksellä. Ja moni oli ottanut kutsun vastaan, sillä Lättiksellä oli toistasataa bemeristia. Siinä olisi ollut Poliisin karhuryhmälläkin tekemistä jos olisi saanut vihiä että tälläinen liivijengi lähes laittomasti jossain kokoontuu..
Ymmärrän että suurelle yleisölle menee nämä liivijengiläiset helposti keskenään sekaisin, mutta selvennän nyt pienellä vinkillä miten heidät erottaa toisistaan. Kaikkihan sen tietää että liivijengiläisille väri on se erottava tekiä ja kaikki kantavat omaa väriänsä ylpeänä.
Siis nämä pahamaineiset sinkojengit erottaa siitä että heillä on mustat liivit, kun taas bemaristeilla on sellaiset huomiovärillä varustetut keltaiset liivit. Muuten jengit ovat hyvinkin samankaltaisia keskenään, paitsi kun bemaristi menee ohi nin ei kuulu järjetöntä mökää vain pientä tuulensuhinaa ja radiosuomen sääkatsaus radiosta.
Yhtäkaikki, oli oikein mukava käydä tapaamassa tuttuja ja ajella kauniissa kesäsäässä pitkin hyväkuntoisin eteläsuomalaisia maanteitä. Jotkut kyllä tuntuivat purnaavan virkavallan kyttäysmeininkiä nopeuksien suhteen, mutta minä en sellaista huomannut. Ei ollut vastaantulijoita eikä yhtään tutka-autoa näkynyt matkalla ja sain ajaa ihan niin kovaa kuin uskalsin.
Tässäpä vielä pientä videota tuolta reissulta
Musiikki: Cargo-Summerfair
Tässä viel reitti Lättikselle ja takaisin. Vaikkakin kotimatkan ajoin tylsästi kakkostietä ;(
Käytiin jälleeen päiväkävelyllä Jimin ja Jaanan kanssa. Tälläkertaa mentiin Nuuksioon ja kierrettiin Haukkalammenkierros ja lisättiin siihen ylimääräinen lenkki että päästiin luolaseikkailulle.
Niin ja etsittiin me myös yksi geokätkö GC16FZN_eagles-eye
Olen nyt korjannu tuota Suzukia koko alkukesän. Vaihtanu kahvoja ilmannu jarruja ja vaihdellu tiivistesarjoja.
Mutta koska Susna vaan kävi huonosti niin päätin et putsaan kaasarit.
No kaasarit pöydälle levälleen ja putsausoperaatio känyntiin.
Jossainvaiheessa tyytyväisenä kaikki takas nippuun ja eiku Susna baanalle. Perkele ei käyntiin 😉
Kovaa akun lataamista ja sit uus yritys. Läks käyntiin mut kävi huonosti.
Täsvaihees heräs epäilys et oon mogannu kaasarijumpas jotenki, joten eiku operaatio uusiks.
Kaikki taas irti ja kaasarit pöydälle ja levälleen. Nyt olin todella huolellinen ja tein kaikki todella huolellisesti. Jälleen kaikki takas kasaan ja kokeilemaan. Perkele, kävi vieläki huonosti kun kävin lenkin heittämässä.
Mieles kävi jo että tästä tulis hyvä poijunpaino tuonne pursiseuralle.
Ajattelin et ei auta ku purkaa viel kerran, mut ennenkö purin mitää ni kokeilin et käykö kaikki pytyt. Sehän selviää kätevästi ku laittaa koneen käyntiin ja kokeilee lämpeneekö käyrät, niin sormilla tietenki.
Loppu tulos oli et poltin kolme sormenpäätä, mut neljäs jäi polttamatta ku käyrä oli ihan kylmä.
Olin jo voitonriemuinen ja alottelin mopon purkamista hyvillä mielin sillä nyt ei tartteis purkaa ku yks kaasari.
Ennenku revin kaasareita irti ni päätin piruuttani kattoa tulpat. Hitto eikös yks niistä ollu pimeenä, kokeilin tulppaa viel naapuritulpanjohdos ni pimeenä se oli siinäki. Eiku Motonettii ja ostin yhen uuden tulpan.
Mopo kasaan ja kokeilemaan, hitto käy kö enkeli.
Kamat päälle ja kokeilemaan pohjoiskirkkonummen parhaille motskariteille. Aivan upeeta, siis mahtavaa.
‘
Koko perkeleen kaasarijumppa oli turhaa, mut mulla on nyt luultavasti puhtaimmat kaasarit tälläpuolen Uralia ja Suzuki tuntuu jälleen aivan uskomattoman mageelta mopolta.
Tässä pien video koeajolenkiltä
Motouutiset