Olipas jälleen oikein enstex kiva reissu!
Ilmakin suosi pystymettän kävijöitä näyttämällä koko kirjon. Oli lämmintä, kylmää, kuivaa, sadetta, tyyntä ja myrskyä. Matkaa viikonlopulle tuli melko tarkkaan 700 kilometriä kottoota kotiin, mutta kyllä se kannatti. Iso kiitos järjestäjille paikka oli mitä mainioin.
Nyt eimuuta kuin odotellaan seuraavaa Pystymettää.
Täs muutama kuva
Pieni video reissusta
Tässä kartalla kaikki Pystymetät joissa olen ollut
Kyllä on kelit taas ollu kohdallaan syysretkel. Eihän tältäkään reissulta selvitty ilman ihan pikkiriikkistä remonttia. Onneks osasin ite korjata… eiku siis osasin soittaa oikealle ihmiselle 😎 Iso kiitos Jarille.
Lähettii Jaanan kanssa Strömforssin ruukkiin ja varattiin yöpaikka Strömforssin Bed & Bistrosta. Tarkoitus oli kiertää Kukuljärven reitti ja senjälkee tutustua ruukkialueeseen saunoa ja syödä hyvin.
Voin suositella kaikille. Oli todella hieno reissu ja mahtava paikka
O
Täs viel video reissusta
Päätettiin lähtä käymään museossa ettei kokokesä mene pelkästään mopohommissa.
Tutustumisen arvoiseksi museoksi valittiin Mommilan kyläpuodin puotimuseo. Tietysti sinne mentiin mopoilla, mutta suorinta tietä. Tämänhän oli tarkoitus olla museoreissu eikä ajelureissu.
Jokatapauksessa se oli kokopäivänreissu.
Kyllä jälleen kelpasi ilmojen puolesta kun vuoden kohokohtaa eli pystymettää vietettiin Lappetelän metsissä. Paikka siis sama kuin vuonna 2016 joten reitti tänne olikin jo ennalta tuttu.
Lälhdettiin Wolfin kanssa matkaan jo torstaina ja ajeltiin Pieksänmäelle jossa oltiin yötä. Perjantaina jatkettiin kohti Iisalmea ja saavuimme Lappetelään mukavasti jo puolenpäivän aikaan. Väkeä ei vielä juurikaan ollut paikalla ja olitiinkin Wolfin kanssa herrat kuusi ja seitsemän. Kaikkiaan paikalle tuli väkeä noin 150 henkeä mikä on melkolailla normi määrä väkeä näissä kekkereissä.
Perjantaina kun vielä Pekka ja Matias saapuivat leiriin niin meillä olikin vakiojengi kasassa, mikäs tässä oli pystymettää viettäessä. Iso kiiton Wolfille ja Pekalle seurasta ja tietenkin iso kiitos Juhalle pystymettän järjestämisestä jälleen kerran.
Alla pien video meijän retkestä.
Nyt on ihka ensimmäinen Moto Adventure Days takana. Ja tapahtuma oli siis juurikin sitä mitä sieltä lähdin hakemaan, eli jumalattomasti ajamista pienillä hiekkateillä upeissa maisemissa.
Alla videoon tiivistettynä torstai ja perjantai eli punaisen ryhmä kuuden ajelua. Videos ei paljo jutella, mut eiköhän tapahtuman luonne tule tuosta selväksi.
Kaiken kruunasi kun sai kuunnella Tarmo Jormakan tarinoita Paris-Dakar ralleista!
Tulipas mukava irtiotto arjesta kun käytiin Pekan kanssa ajelemassa Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Pääsääntöisesti ajeltiin pieniä teitä pitkin ja katseltiin mitä vastaan tulee, ja tulihan sitä. Kyllä meni neljäpäivää mukavasti ja sain Pekasta jopa valokuvan jossa hän hymyilee! Tosin tiedän mitä kuva hymyilevästä Pekasta tekisi hänen imagollen niin en sitä nyt julkaise 😉
Koska sain siis otin vapaapäivän ni päätin lähtä uimaan. Ja koska Pekallakaan ei ollut kotona muutaku matonpesusta tarjolla ni hää läksi mukaan. Ajeltiin todella mukavia teitä ja polkuja ja sen jälkee oliki mukava käydä vilvoittelemassa. Pekkaa näkyy täs videol melko paljon ku hää on sellainen linssilude.
Melko pitkä video mut reitit oli vaa niin mukavia.
Joten päätin lähtä käymään Lappeenrannassa moikkaamassa porukoita. Sunnuntaina kotiinlätiessä käytii Karin kans ajelulla ja kummastelemaan kummaa kiveä. Puumalasssa syötii jätti-isot jätskit. Ajeltiin Ristiinaan asti kimpassa jonka jälkee Kari läks takas kotiin ja minä ajelin suorintatietä kotiin. Näinpä matkalla sellaisenkin ihmeen että tie voi tosiaan kasvaa umpeen.
Koska aamulla mittari näytti että on vain +2 astetta lämmintä, niin päätin että on aika matkata etelään. Niinpä läksin ajelemaan Hankoon.
Olipas mukava reissu ja tuli haettua kesän eka geokätkökin.
Tässä joitain kuvia suuresta seikkailusta
Tammisaares on aina mukava kävästä
Ihmeellisä asioita löytyy maailmalta, niinku nyt tämäki. Laivan hytti, ilman laivaa tosin
Täältä löytyi Geokätkö
Salossa on tyylikkään näkönen poliisitalo
Pikku video, olkoon tämä vaikka ruosteenpoistoa.
Mikäs olisi mukavampi tapa aloittaa vuosi kuin menemällä sumuiselle suolle. Ensimmäisenä Torronsuolle mennessä huomaa että suon länsireunan pikkulenkkiin on satsattu ja pitkospuita on uusittu.
Sumuisella suolla on mukavan tunnelmallista kulkea
Pystymettä vietettiin jälleen kerran oikein komeissa maisemissa ja kun ilmakin suosi niin olo oli mitä mainioin. Koski TL:stä löytyi hienoa kangasmetsää missä päästiin viettämään mukavaa viikonloppua kavereiden kesken. Tällä kertaa minulla ei ollut oikeaa kemeraa ensinkään mukana vaan kaikki kuvat olen ottanut tuolla action kameralla. Alla jokunen kuva ja pieni video reissusta.
Sain viikonlopun vapaata ja päätin lähtä käymään Kökarissa. Jostain syystä en ole Kökarissa ikinä käynyt joten oli aika korjata tämä puute.
Kökariin on mukavat tiet mennä kun ajelee alkumatkan saariston rengastietä, mutta Galtbyssä ei jatkakkaan lossilla vaan valitsee Ahvenanmaalle menevän laivan. Laivamatka ei ole mikään mahdottoman pitkä, sillä se kestää vain 2,5 tuntia. Laivamatkat kannattaa näin sesonkiaikaan varata etukäteen että mahtuu laivaan.
Oli mahtava tunne herätä lauantaiaamuna lintujen lauluun ja jäädä minkäänlaisen kiireen vaivaamatta vielä pötköttelemään. Olin valinnut telttapaikan siten että siihen ei aamulla vielä paistaisi aurinko, vanhastaan muistan että on ärsyttävä herätä siihen että aurinko on lämmittänyt teltan niin että siellä on saunaa vastaava lämpötila.
Aikani pötköteltyä päätin käydä aamupalalla ja mikäs sen mukavampaa kuin aamupalan jälkeen ottaa päikkärit 😉
Päikkäreiden jälkeen oli aika tutustua saareen ja läksin kävelemään saaren luoteiskärkeen jossa myös Kökarin kirkko oli Hamnön saarella. Olin tietty etukäteen katsonut että mistä löytyy geokätköjä että voin niitä samalla loggailla.
Lauantai meni hyvinpitkälti kierrellessä Hamnön saaren rantoja ja pakko heittää tähän sellainen elämänviisaus että: Silloin kun ihmisen on hyvä olla, sen on hyvä olla!
Kävelyretken jälkeen päätin lähtä kiertämään saarta mopolla ja kävin mm. paikallisessa museossa tutustumassa saarelaisten älämään ennen sosiaalista mediaa.
Takaisin tultuani kävin vielä uimassa ennenkuin rupesin kokkaamaan sapuskaa, Safkan jälkeen mulla olikin jo päivä täys enkä jaksant lähtä enää mihinkään.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen olikin aika pistää teltta kasaan ja lähteä kohti kotia. Laivalla kotimatkalla kun olin istuskellut sen parituntia ja piti nousta kun tultiin satamaan, niin mulla meni selkä jumiin enkä päässytkään pystyyn. Kävelin kuin linkkuveitsi hirvittävien kipujen saattelemana mopon luokse ja sain kahdelta polkupyöräilijältä apua että pääsin moponkyytiin. Kiitoksia paljon avusta! Kotiin ajelinkin sitten nousematta kyydistä, sillä en olisi ilman apua päässyt takaisin kyytiin. Nyt kun olen popsinut muutamanpäivän kipulääkkeitä niin kokeilen joko tänään pääsisi purkamaan tavarat moponpäältä.
Kaiken kaikkea ihan älyttömän mukava reissu eikä edes kotimatkan selkähelvetti sitä pystynyt pilaamaan.
Täs viel pien video reissusta.
Menomatkan Lahteen asti ajelin pikkuteitä ja kävin Ace Cafessa syömäs jonka jälkeen vatsatäynnä hyppäsin baanalle ja pysähdyin Manamansaloon yöks. No pari pikku pitstoppii oli matkalla. Kävin vaihtamas Jutakolla Joroisissa eturenkaan kun tuo entinen kulahti tuos baanal ihan kokonaan.
Pekan kans oli sovittu et tavataan Hirvaskoskella ja siit jatketaan kohti pohjoista.
No eipä jatkettu kovin pitkälle sillä sattui ihan järjettömät myrskyt meidänpäälle joten jäimme Hossan kansallispuistoon laavuun yöksi. Epäiltiin et eise niinpaljoo tuule et laavu lähtis lentoon, vaik teltat olis voinu lähteä.
Seuraavana päivänä päätettiin ajella TET reittiä alaspäin ja käytiin samal katsastamas Raatteentie. mut laihaks jäi valtavien sateiden johdosta tuo nähtävyyksien katselu.
Seuraavaks yöks otettiin Sukevasta mökki saunalla ja sateisen päivän ajeluiden jälkeen se tulikin tarpeeseen.
Sukevalt ajeltiin jälleen mielenkiintoisia reittejä kotiinpäin ja kiivettiin välillä oikein näkötorniinkin.
Alla pien video reissusta jolla nyt sattuneesta syystä ei ole juuri muuta kuin satees ajamista 😉
Jälleen on vuoden mopokesän kohokohta takana eli pystymettä on on vietetty. Eikä ollut mikätahansa tusinaralli, vaan 40:s (neljäskymmenes) pystymettä josta erityis kiitokset järjestäjille sillä puitteet olivat ilmojamyöten mitä mainioimmat!
Lisäksi en voi olla erikseen mainitsematta miten hienoa oli kun autojen tulo alueelle oli estetty eikä päässyt syntymään sitä opel kokoontumisen tunnelmaa.
Tunnelma oli kuten pystymettässä pitääkin ja oli oikein mukavaa tavata tuttuja ja tuntemattomia. Jään odottamaan seuraavaa pystymettää. Pakko myöntää et kotimatkalla kun oli kaks lämmintä ja satoi räntää/vettä ni mielessä kävi et nyt aletaan olla jo niillä rajoilla ettei tää ajaminen enää ole kivaa 😉
Täs viel jokunen kuva pystymettästä
Kävin täs jokunenaika sit Turkian Lintukoto kokoontumises Karin ja Oskun kans.
Minä kyl tykkäsin, mukava tapahtuma jossa saatan vierailla tulevaisuudes uudelleenki.
Oli todella mukavien hiekkateiden päässä.
Olipas mukava viikko saaristossa Änkyrän mökillä. Kiitoksia oikein kovasti että sain tulla, viikko oli oikein rentouttava. Tässä nopeasti kyhätty video eli viikko kuudessa minuutissa.
Tälläkertaa oli kelit kohdillaan kun ajelin kohti Urjalaa, jonne oli sopinut tapaamisen Eskon ja Simon kanssa. Urjalasta jatkettais porukassa matkaa kohti Uuttakaupunkia mitsiralliin.’
Matkalle oli Esko suunnitellu muutaman mukavan jaloittelutauon jossa olisi jotain merkillistä nähtävääkin. Toki mieleenpainuvin tauko sijaitsi Köyliönjärvellä Kirkkokarilla jossa on ollut aikoinaan kappeli piispa Henrikin muisktolle kun hälle kävi vähä kehnosti sen Lallinkans tuossa järvenjäällä.
Perillä oltiin hyvisajoin juuri sopivasti et kerettii laittaa teltat pydeen ennen iltapalaa.
Lauantain kiertoajelulla käytiin tutustumassa Bonk museoon mikä tekikin minuun suuren vaikutuksen, sillä niin mainioita laitteita siellä oli näytillä. Lisäksi kävästiin myös Uudenkaupungin automuseos katsastamassa vanhat saabit.
Loppuilta meni bändin soittaes ja rallikansan kehues ittiään kuka eniten kehtas.
Sunnuntain kotimatka olikin silkkaa ajonautintoa kun olin suunnitellu ittelleni mahtavan reitin jonka laitan tuonne alas lähinnä itelleni muistiin, sillä jos tulee tuonnesuuntaan vielä asiaa niin ajelen tuota samaa reittiä.
Myöpäs lähettiiki Jaanan kans käymää Prahas. Ja nyt on pakko sanoa et oli todella mukava reissu, ollaa kävelty iha älyttömästi, katseltu ja ihmetelty miten upee kaupunki Praha on. Meillä oli hotelli ihan vanhankaupungis keskustas mistä olikin mukavan lyhyt matka jokapuolelle.
Täs viel muutama kuva meijän reissusta
