Sain viikonlopun vapaata ja päätin lähtä käymään Kökarissa. Jostain syystä en ole Kökarissa ikinä käynyt joten oli aika korjata tämä puute.
Kökariin on mukavat tiet mennä kun ajelee alkumatkan saariston rengastietä, mutta Galtbyssä ei jatkakkaan lossilla vaan valitsee Ahvenanmaalle menevän laivan. Laivamatka ei ole mikään mahdottoman pitkä, sillä se kestää vain 2,5 tuntia. Laivamatkat kannattaa näin sesonkiaikaan varata etukäteen että mahtuu laivaan.
Oli mahtava tunne herätä lauantaiaamuna lintujen lauluun ja jäädä minkäänlaisen kiireen vaivaamatta vielä pötköttelemään. Olin valinnut telttapaikan siten että siihen ei aamulla vielä paistaisi aurinko, vanhastaan muistan että on ärsyttävä herätä siihen että aurinko on lämmittänyt teltan niin että siellä on saunaa vastaava lämpötila.
Aikani pötköteltyä päätin käydä aamupalalla ja mikäs sen mukavampaa kuin aamupalan jälkeen ottaa päikkärit 😉
Päikkäreiden jälkeen oli aika tutustua saareen ja läksin kävelemään saaren luoteiskärkeen jossa myös Kökarin kirkko oli Hamnön saarella. Olin tietty etukäteen katsonut että mistä löytyy geokätköjä että voin niitä samalla loggailla.
Lauantai meni hyvinpitkälti kierrellessä Hamnön saaren rantoja ja pakko heittää tähän sellainen elämänviisaus että: Silloin kun ihmisen on hyvä olla, sen on hyvä olla!
Kävelyretken jälkeen päätin lähtä kiertämään saarta mopolla ja kävin mm. paikallisessa museossa tutustumassa saarelaisten älämään ennen sosiaalista mediaa.
Takaisin tultuani kävin vielä uimassa ennenkuin rupesin kokkaamaan sapuskaa, Safkan jälkeen mulla olikin jo päivä täys enkä jaksant lähtä enää mihinkään.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen olikin aika pistää teltta kasaan ja lähteä kohti kotia. Laivalla kotimatkalla kun olin istuskellut sen parituntia ja piti nousta kun tultiin satamaan, niin mulla meni selkä jumiin enkä päässytkään pystyyn. Kävelin kuin linkkuveitsi hirvittävien kipujen saattelemana mopon luokse ja sain kahdelta polkupyöräilijältä apua että pääsin moponkyytiin. Kiitoksia paljon avusta! Kotiin ajelinkin sitten nousematta kyydistä, sillä en olisi ilman apua päässyt takaisin kyytiin. Nyt kun olen popsinut muutamanpäivän kipulääkkeitä niin kokeilen joko tänään pääsisi purkamaan tavarat moponpäältä.
Kaiken kaikkea ihan älyttömän mukava reissu eikä edes kotimatkan selkähelvetti sitä pystynyt pilaamaan.
Täs viel pien video reissusta.
Menomatkan Lahteen asti ajelin pikkuteitä ja kävin Ace Cafessa syömäs jonka jälkeen vatsatäynnä hyppäsin baanalle ja pysähdyin Manamansaloon yöks. No pari pikku pitstoppii oli matkalla. Kävin vaihtamas Jutakolla Joroisissa eturenkaan kun tuo entinen kulahti tuos baanal ihan kokonaan.
Pekan kans oli sovittu et tavataan Hirvaskoskella ja siit jatketaan kohti pohjoista.
No eipä jatkettu kovin pitkälle sillä sattui ihan järjettömät myrskyt meidänpäälle joten jäimme Hossan kansallispuistoon laavuun yöksi. Epäiltiin et eise niinpaljoo tuule et laavu lähtis lentoon, vaik teltat olis voinu lähteä.
Seuraavana päivänä päätettiin ajella TET reittiä alaspäin ja käytiin samal katsastamas Raatteentie. mut laihaks jäi valtavien sateiden johdosta tuo nähtävyyksien katselu.
Seuraavaks yöks otettiin Sukevasta mökki saunalla ja sateisen päivän ajeluiden jälkeen se tulikin tarpeeseen.
Sukevalt ajeltiin jälleen mielenkiintoisia reittejä kotiinpäin ja kiivettiin välillä oikein näkötorniinkin.
Alla pien video reissusta jolla nyt sattuneesta syystä ei ole juuri muuta kuin satees ajamista 😉
Jälleen on vuoden mopokesän kohokohta takana eli pystymettä on on vietetty. Eikä ollut mikätahansa tusinaralli, vaan 40:s (neljäskymmenes) pystymettä josta erityis kiitokset järjestäjille sillä puitteet olivat ilmojamyöten mitä mainioimmat!
Lisäksi en voi olla erikseen mainitsematta miten hienoa oli kun autojen tulo alueelle oli estetty eikä päässyt syntymään sitä opel kokoontumisen tunnelmaa.
Tunnelma oli kuten pystymettässä pitääkin ja oli oikein mukavaa tavata tuttuja ja tuntemattomia. Jään odottamaan seuraavaa pystymettää. Pakko myöntää et kotimatkalla kun oli kaks lämmintä ja satoi räntää/vettä ni mielessä kävi et nyt aletaan olla jo niillä rajoilla ettei tää ajaminen enää ole kivaa 😉
Täs viel jokunen kuva pystymettästä
Kävin täs jokunenaika sit Turkian Lintukoto kokoontumises Karin ja Oskun kans.
Minä kyl tykkäsin, mukava tapahtuma jossa saatan vierailla tulevaisuudes uudelleenki.
Oli todella mukavien hiekkateiden päässä.
Olipas mukava viikko saaristossa Änkyrän mökillä. Kiitoksia oikein kovasti että sain tulla, viikko oli oikein rentouttava. Tässä nopeasti kyhätty video eli viikko kuudessa minuutissa.
Tälläkertaa oli kelit kohdillaan kun ajelin kohti Urjalaa, jonne oli sopinut tapaamisen Eskon ja Simon kanssa. Urjalasta jatkettais porukassa matkaa kohti Uuttakaupunkia mitsiralliin.’
Matkalle oli Esko suunnitellu muutaman mukavan jaloittelutauon jossa olisi jotain merkillistä nähtävääkin. Toki mieleenpainuvin tauko sijaitsi Köyliönjärvellä Kirkkokarilla jossa on ollut aikoinaan kappeli piispa Henrikin muisktolle kun hälle kävi vähä kehnosti sen Lallinkans tuossa järvenjäällä.
Perillä oltiin hyvisajoin juuri sopivasti et kerettii laittaa teltat pydeen ennen iltapalaa.
Lauantain kiertoajelulla käytiin tutustumassa Bonk museoon mikä tekikin minuun suuren vaikutuksen, sillä niin mainioita laitteita siellä oli näytillä. Lisäksi kävästiin myös Uudenkaupungin automuseos katsastamassa vanhat saabit.
Loppuilta meni bändin soittaes ja rallikansan kehues ittiään kuka eniten kehtas.
Sunnuntain kotimatka olikin silkkaa ajonautintoa kun olin suunnitellu ittelleni mahtavan reitin jonka laitan tuonne alas lähinnä itelleni muistiin, sillä jos tulee tuonnesuuntaan vielä asiaa niin ajelen tuota samaa reittiä.
Myöpäs lähettiiki Jaanan kans käymää Prahas. Ja nyt on pakko sanoa et oli todella mukava reissu, ollaa kävelty iha älyttömästi, katseltu ja ihmetelty miten upee kaupunki Praha on. Meillä oli hotelli ihan vanhankaupungis keskustas mistä olikin mukavan lyhyt matka jokapuolelle.
Täs viel muutama kuva meijän reissusta
Pystymettää lähettii viettämään Wolfin kans samalle paikalle mis sitä vietettii vuona 2014.
Viimeks sato koko viikonlopun mut nyt oli mitä parhain keli aurinko paisto ja pienes pakkases saatii patsastella Vanhankylän laitamilla.
Oli jälleen vuoden parhaat bileet, eli nyt eikö ootellaa seuraavaa pystymettää.
Täs viel muutama kuva rallista
Käytiin Mikon ja Sallan kanssa viettämässä syysmyrskyä Jurmossa. Siihenmalliin tuuli ettei pipa meinant pysyä päässä mutta vastapainona ei ollu yhtään hyttysiä.
Erittäin rentouttavat kolme päivää ja kaksi yötä bastukammare oli meidän tukikohtana. Ja kyllä jälleen vanhan saaristolaiskakaran sielu lepäs.
Kiitos vielä Mikolle ja Sallalle matkaseurasta. Täs viel muutama kuva reissulta.
Mepäs tehtiiki Pikku-Aa:n kans pieni moporeissu. Pikkuse sato ja pikkuse paleltii, matkal käytii katsomas pienoismalleja. Päästii mun pikkuveljen luo vaik pikkuse oikastii matkal.
No nyt löytyikin todella mahtavat lohkareluolat kätköä etsiessä. Luolia ja kolosia oli todella paljon ja tutkittavaa olisi riittänyt koko päiväksi.
Kätkön suhteen kävi mäihä sillä tsäkällä laskeuduin lohkareikkoon juuri oikeasta kohdasta eli suoraan purkille.
Tälle kätkölle lähestyminen oisi vaatinut reilun kilometrin kävelyä pitkin metsätietä. Koska menemistä ei varsinaisesti ollut kielletty moottoripyörällä, vaan ainoastaan huonosti koitettu estää niin ajelin tietty perille asti 😉
Todella mahtava paikka ja suosittelenkin paikkaa kaikille hienoista luonnonmuodostelmista innostuneille.
Tämä oli varvin hieno paikka vierailla, vaikkakin minusta rupesi heti saavuttuani tuntumaan et en sunkka mä vaa Turkkuse oo tult? Mistä lie tuollanen tuli mieleen …
Jotenki rupes tuntumaan et tänne täytyisi tulla uudelleen talvella.
Minä tiedän mitä tapahtuu kun tankkaa dieselin sijasta pensaa.
En viitti tarkemmin mennä yksityiskohtiin, mut sanotaan tällee lyhyesti et se tulee kalliiks.
Autiotalo, no tuostakohtaa oli tie pikkasen kasvanu umpeen
Ajelin välil oikee asfaltillaki
Virransalmen museosilta, eli käynti museossa Tsek!
Tässä viel reitti mitä ajelin. mennes ajoin baanaa pitkin kun mulla oli aikataulu. Mut takaspäin oikasin. En tiä miks tai miten on mahdollista et tuos kartal näkyy et taisin ajaessa ottaa pienet tirsut Lahti- Mäntsälä välil
Motouutiset