Tepu

Tepu oli tänään ensimmäisen kerran oikein tositoimissa ja pääs kuljettamaan issikkaa.
Vaikka Tepu on vain puolentoista hevosen kärri niin olin yllättynyt kuinka hyvin sinne mahtui näinkin mahtava voimapesä kuin issikka. Siinä on kuitenkin nykyteknologiaa hyödyntäen saatu mahdutettua peräti kuusitoista hevosvoimaa noinkin pieneen tilaan.


Niin, siis puolentoista hevosen kärry? Olen aina kuvitellu et noit hevosia kuskataan kokonaisena, vähänpä taas tiesin.


Voi että Issikan nyt kelpaa kun pääsi maaseudun rauhaan, kyllä näkee et se viihtyy ja nauttii olostaan. Vaikka teknisesti tais käydä niin et issikka muuttikin maaseudulta keskelle kaupungin vilinää. Somerohan on niin iso city et siel oli kerran ihan oikeet liikennevalotkin… lainassa tosin, mut oli kuitenki.

Pieni seikkailu

Käytiin Jimin kans hieman seikkailemassa aamulla ja samalla tutustumassa lähiympäristöön

Siinähä se Elvis ite poseeraa vanhan vesilaitoksen ovella

Jimi menee kurkkaamaan Kabanovin luolaan

Kalliolla kukkulalla..

Oli niin mukava ilma et kävin vielä iltapäiväl ajelemassa tuol mun henkilökohtasella ajoharjoitteluradalla. Eihän tuosta harjottelusta mitään hyötyä ole ite ajamiseen, mut enpähän ihan ensimmäisenä mene parkkipaikalla nurin kun osaan mopoa käsitellä.
Ja jos joskus joku tulee väittämään et ylämäkeen on helpompi ajaa ku alamäkeen, ni sitä on ihan turha lähtä kokeileen. Se nimittäin pitää paikkansa.
Täs vähä videoo ajeluista.



Mitsiralli 2019

MZ-TAPAAMISAJO Uusikaupunki 7.-9.6.2019

Tälläkertaa oli kelit kohdillaan kun ajelin kohti Urjalaa, jonne oli sopinut tapaamisen Eskon ja Simon kanssa. Urjalasta jatkettais porukassa matkaa kohti Uuttakaupunkia mitsiralliin.’
Matkalle oli Esko suunnitellu muutaman mukavan jaloittelutauon jossa olisi jotain merkillistä nähtävääkin. Toki mieleenpainuvin tauko sijaitsi Köyliönjärvellä Kirkkokarilla jossa on ollut aikoinaan kappeli piispa Henrikin muisktolle kun hälle kävi vähä kehnosti sen Lallinkans tuossa järvenjäällä.

Perillä oltiin hyvisajoin juuri sopivasti et kerettii laittaa teltat pydeen ennen iltapalaa.
Lauantain kiertoajelulla käytiin tutustumassa Bonk museoon mikä tekikin minuun suuren vaikutuksen, sillä niin mainioita laitteita siellä oli näytillä. Lisäksi kävästiin myös Uudenkaupungin automuseos katsastamassa vanhat saabit.
Loppuilta meni bändin soittaes ja rallikansan kehues ittiään kuka eniten kehtas.

Sunnuntain kotimatka olikin silkkaa ajonautintoa kun olin suunnitellu ittelleni mahtavan reitin jonka laitan tuonne alas lähinnä itelleni muistiin, sillä jos tulee tuonnesuuntaan vielä asiaa niin ajelen tuota samaa reittiä.

Tässä viel jokunen kuva viikonlopulta

Reitti mitä ajelin kotia, Klikkaamal pääsee tsuumailemaan

Viel videopätkä matkalta

Geocache GC125B7 – McInen Caves

https://coord.info/GC125B7

No nyt löytyikin todella mahtavat lohkareluolat kätköä etsiessä. Luolia ja kolosia oli todella paljon ja tutkittavaa olisi riittänyt koko päiväksi.
Kätkön suhteen kävi mäihä sillä tsäkällä laskeuduin lohkareikkoon juuri oikeasta kohdasta eli suoraan purkille.

Tälle kätkölle lähestyminen oisi vaatinut reilun kilometrin kävelyä pitkin metsätietä. Koska menemistä ei varsinaisesti ollut kielletty moottoripyörällä, vaan ainoastaan huonosti koitettu estää niin ajelin tietty perille asti 😉

Todella mahtava paikka ja suosittelenkin paikkaa kaikille hienoista luonnonmuodostelmista innostuneille.

Silta ajoittain jäinen!

Koska Jaana oli tänään töissä niin meillä oli Pikku-Aa:n kanssa mahdollisuus hieman harrastaa ulkoilua.

Olikin hyvä että tuossa oli liikennemerkki että ”silta ajoittain jäinen” Sillä silta todellakin oli jäinen. Onneksi ei kuitenkaan ollut sitä pahamaineista mustaa jäätä eli tämä ei päässyt yllättämään.

Prätkäparkissa tuntui olevan vielä tilaa, muta kaffet jäi vielä juomatta joten ajeltiin sit Teboilille hörppimään kaakaot

Umpikuja

Jos mulla olisi oma metsätie niin tekisin juuri niinkuin tämän metsätien omistaja. Antaisin jengin ajaa vapaasti vähä yli kolme kilometriä ja sit laittaisin puomin. Eikä mitää mahdollisuutta kääntyä, sillä tie oli niin kapee. Siinähä sitte turistit peruutteelee 😉

Eikun peruuttamaan, onneks päästii pois metäst enneku tuli pimeetä. Oli siinä peruttamista ihan tarpeeks vaikkei pimeetä ollukkaa. Välillä jänskätti ettei vaa jäädä jumiin

Pikku-A osas ottaa sopivan rennosti tuon peruutusoperaation

Katsastus

Pistettii Pikku-Aa:n kanssa katsastus tulee telkkarist ja alettii kattoo. Paitti et Pikku-A ei kato vaa räplää kännykkää. Niin enkä näköjää minäkää kato ku touhuun kaikkee muuta. Mut ei anneta sen haitata, hyvä leffa vilkuilenn ain välillä sitä… ellen nukaha.