Valokuvatorstain haasteena on valokuvata Eino Santasen säkeen ”On olemassa kursiivinen melankolia” pohjalta assosioiden.
No en kuvannut nyt vaan kaivoin jälleen arkistojani
On olemassa kursiivinen melankolia
Valokuvatorstain haasteena on valokuvata Eino Santasen säkeen ”On olemassa kursiivinen melankolia” pohjalta assosioiden.
No en kuvannut nyt vaan kaivoin jälleen arkistojani
Kaunis, ihanan melankolinen kuva, aiheeksi sopisi myös ”yksin”.
Kylmän hyytävän, melankolisen tuntuinen kuva…tunnelma aidon näköinen. 🙂
Upea kuva, aina ei tarvitse mennä lähelle kohdetta. Tämä antaa aihetta ajatella.
Kursiivi on, melankoliaa jään skannaamaan edelleen.
Hieno on! Tämä olisi kiva nähdä helvetin isona.
Klassinen kuva tilanteesta kun suojatiemerkin ukko sai tarpeekseen duunistaan ja lähti jalottelemaan…
Suuri aukea autius ja yksinäinen iniminen surullisissa väreissä. Toimii kuin pikajunan vessa.
Mihin se on matkalla – ja vielä juosten. Katsoja miettii jatkoa tarinaan.
Vanha tuttu kuva, mutta ei yhtään huonompi ku aiemminkaan.
Nuo mustat reunat ahdistavat, tekevät melankolian. Liike kursiivisuuden.
Kaunis kuva, jotain epätoivoista tässä on. Melankoliaa?
Erittäin hieno!
On.