Ich bin ein Berliner

Käytii Bemukerhon kanssa tutustumassa BMW tehtaaseen Berliinissä. Oli magee reissu ja oli kiva nähdä pieni osa bemun linjastosta mistä niit bemuja tulee.
Tehtaal ei ikävä kyl saanu ottaa kuvia, joten niitä ei myöskään ole näytillä.

Perjantaina käytii Bemutehtaan jälkee viel katsastamassa Classic Remise joka oli todella magee ja erikoinen mesta. Siellä oli näytillä/ säilössä kaiken näköisiä autoja ja prätkiä. Autoja toki enemmän Rättäristä Bugati veyroniin ja siihe väliin mahtuu aika paljon.

lauantaina olikin meillä omatoimista ohjelmaa tarjolla ja meillä meinasi suorastaan loppua päivä kesken 😉

Täs viel joitain kuvia reissulta.

Lisäksi melko pitkä video reissulta


Prätkämessut

Prätkämessut oli kolmen vuoden tauon jälkeen ja sen huomasi, syillä jo heti perjantai aamuna oli jengiä todella paljon suorastaan ruuhkaksi asti.

mukava oli pitäst aikaa käydä katselemassa mopoja ja fiilistelemäs.


Kuva: Jari Holopainen

Vaihteeksi ajelulla

Mulla oli ihan oikea vapaapäivä, siis Jaanan oli duunissa eikä pojatkaan ollu käymässä kotona. Päätin kuunnella Jaanan neuvoa et pitäis ulkoilla välil.
Ei muuta ku kaivoin Suzukin hangesta esille ja läksin ajelulle. Pakko myöntää et kyl oli jälleen oikeassa kun sano et ulkoilu piristää. Oli kyl hitoksee mukavaa vaik ei ollukkaa sellasta kuivaa pakkassäätä kuten olin toivonu.

Täs viel pieni video ajelusta.

Tarakka

Kari teki mulle sivariin hienon tarakan.
Malli on hiukan samanlainen kuin MZ:n sivulaukkujen telineet, paitsi et nää ei ole huonekaluputkea. Tää on tehty kunnon happosesta putkesta.

Nyt mahtuu retkikamat pidemmällekin retkelle mukaan

Tämähän siis asennettiin paikoilleen pystymettä reissulla kun piti saada Karinkin kamat mahtumaan kyytiin.

Ja koton ollaa

Oli taas mukava reissu ja Pikku-Aakin oli tyytyväinen ja kyseli jo kovasti että mennäänhän ensivuonnakin.

Vääksyyn asti ajeltiin Karin kanssa perätysten ja sit lähettii eri reiteille

PPPE

Eli Prätkäilyä, Polkuvaellusta, Pulikointia järves ja tietty Eväiden syöntiä ulkona.
Täl kertaa oltii Meikolla

Jaanan piti viel kotimatkalla päästä kokeilee Veikkolan uusia kuntoportaita. Mulla kun on tuo korkeanpaikan kammo niin päätti pysyä maassa 😎


P.S Nähtii kesän eka kyy eikä Jaana kiljunu melkei yhtää

Matildanjärven kierros

Lähettii Jaanan kanssa ulos syömään ja täl kertaa pakattiin eväät reppuun ja suunnattiin Teijon kansallispuistoon ja kierrettiin samalla Matildanjärven kierros.

Löytyihän sieltä geokätkökin GC3AQXG

Reitti oli helppokulkuinen noin viiden kilometrin lenkki jonne oli uusittu pitkä pätkä pitkospuita, jotka oli niin leveät että tuli mieleen että nyt mennään luontopolun moottoritietä

Välillä hieman tiheämpää vitikkoa

Valtaosa lenkistä oli kuitenkin kuivaa, helppokulkuista ja melko harvaa ä

Helsinkipäivä

Pitihän meidänkin käydä ihmettelemässä tuota Ameriikan ihmettä tuolla Hernesaareessa.

No koska oltiin maalikylillä niin samalla katseltiin hieman paikkoja. Ja kokopäivä siinä meni ja mukavaa oli.

Täs viel pien video

Fiskars

Käytii Jaanan kanssa ihmettelemäs Fiskarssin ihmeitä. Mini talot on pieniä ja on… taidetta.

Mutta ilma oli hieno ja kaiken kruunaa uintiretki Anskuun.

Tuli lämmin

Oli jälleen mun reittivalinta hieman haasteellinen, eli ei voinu jatkaa samaan suuntaan.
Joten suoritin uukäännöksen.
Onneks pääsin järveen hieman viilentämään itteäni.

Tässä viel video uukäännöksestä 😎

Museoreissu

Päätettiin lähtä käymään museossa ettei kokokesä mene pelkästään mopohommissa.
Tutustumisen arvoiseksi museoksi valittiin Mommilan kyläpuodin puotimuseo. Tietysti sinne mentiin mopoilla, mutta suorinta tietä. Tämänhän oli tarkoitus olla museoreissu eikä ajelureissu.
Jokatapauksessa se oli kokopäivänreissu.

Tässä viel pieni video reissulta

Polkupyöräilyä

Nyt kävin kokeilemassa jotain todella järkyttävää. En voi suositella kenellekkää. Toi pyörä ei kulje ku alamäkeen ellei sitä polje, en tykänt.

Jaana kävi jopa uimas valkolammes samal reissul, Minä nîmesin itseni hengenpelastajaks koska olen uimamaisteri joten olin pakotettu pysymään kuivalla maalla tarkkailemassa tilannetta

Kalliokiipeilyä

Näillä kallioilla tuli ajeltua melkopaljon -90 luvun alussa Isolla Tohtorilla. En itä miks nää polut tuntu nyt näin pirun hankalilta? Selkeesti nää kalliot on muuttunu jyrkemmiks, kabanovin päälle en päässy ensinkään.
Kesken ajelun huomasin et mulla on avaimet tippunu vyölenkistä johonki. Ajattelin et ne löytyy sen männyn juurelta jossa olin bemunkans köllöllään, ei puututa ajanpuuttenvuoks siihen miks olin köllöllään. No menin takas ja etin avaimia kanervikosta ja olin jo luopumassa kunnes nostin katseen maasta. Perskule ne avaimet roikku oksassa! En ymmärrä miten tuo on ees mahdollista 😳 mut onneks avaimet löyty

Täs viel pieni video ajelusta