BMW Miitti Lättiksellä

Ilmainen pulla! Mikä ihana tekosyy!
Siinäpä se tärkein mikä saa miehen lähtemään kotoaan ja ajamaan yli vuorten, kauas merien taa uhmaten luonnonvoimia. Se on niin suuri houkutin että siihen ei voi olla tarttumatta.

Tälläkertaa tuon mahdollisuuden tarjosi BMW kerho tarjoamallaan jäsenilleen pullakahvit Pilpalan Lättiksellä. Ja moni oli ottanut kutsun vastaan, sillä Lättiksellä oli toistasataa bemeristia. Siinä olisi ollut Poliisin karhuryhmälläkin tekemistä jos olisi saanut vihiä että tälläinen liivijengi lähes laittomasti jossain kokoontuu..

Ymmärrän että suurelle yleisölle menee nämä liivijengiläiset helposti keskenään sekaisin, mutta selvennän nyt pienellä vinkillä miten heidät erottaa toisistaan. Kaikkihan sen tietää että liivijengiläisille väri on se erottava tekiä ja kaikki kantavat omaa väriänsä ylpeänä.
Siis nämä pahamaineiset sinkojengit erottaa siitä että heillä on mustat liivit, kun taas bemaristeilla on sellaiset huomiovärillä varustetut keltaiset liivit. Muuten jengit ovat hyvinkin samankaltaisia keskenään, paitsi kun bemaristi menee ohi nin ei kuulu järjetöntä mökää vain pientä tuulensuhinaa ja radiosuomen ääkatsaus radiosta.

Yhtäkaikki, oli oikein mukava käydä tapaamassa tuttuja ja ajella kauniissa kesäsäässä pitkin hyväkuntoisin eteläsuomalaisia maanteitä. Jotkut kyllä tuntuivat purnaavan virkavallan kyttäysmeininkiä nopeuksien suhteen, mutta minä en sellaista huomannut. Ei ollut vastaantulijoita eikä yhtään tutka-autoa näkynyt matkalla ja sain ajaa ihan niin kovaa kuin uskalsin.

Tässäpä vielä pientä videota tuolta reissulta

Musiikki: Cargo-Summerfair


Tässä viel reitti Lättikselle ja takaisin. Vaikkakin kotimatkan ajoin tylsästi kakkostietä ;(

Pilpalan lättähattu

Olipas tänää mukava ja kaunis päivä pärtsäillä Pikku-Aa:n kanssa.
Päätettii käydä katsomas millanen paikka on Pilpalan . Melkopaljon sinne oli tullu muitaki mopoilijoita, liekö sana lättähatun vohveleista kiirinyt 😉
Hyväähän tuossa on että tuo on tavallaan mun duunimatkalla eli voi käydä tulevaisuudessa aina kotimatkalla maistelemas vohveleita 😉
'

Ihan mukavan olone paikka, otin viel kännykäl sisäkuvanki.

Victory Hammer S

No nyt pääsin koeajaman ihka oikeaa ameriikan vehjettä, Iso Vee-kakkonen hoiti metelin tuottamisen tässä Victoryssa vallan mainiosti eikä siitä tuntunut puhti loppuvan kesken ainakaan mutkaisella Porkkalantiellä. Vaikka välillä kävikin niin että unohdin vaihtaa jolloin kierrokset karkasivat rajoittajaa vasten, On se vaa uskottava että nämä isot V-koneet eivät kierrä niinpaljon kun nuo rivinelos singerit.

Enkäpä Porkkalantie oli hieman liian jyrkkämutkainen sillä kantatessa Victoryssa jalkatapit ottavat herkästi kiinni joka varsinkin ekalla kerralla hieman säikäyttää.

Mutta ajoasento on näistä ameriikan veekakkosista mielestäni paras (siis ainakin niistä joita olen kokeillut) Jalkatappeja ei ole viety ameriikanmalliinn aivan niin pitkälle kuin muissa vastaavissa. Tässähän jalat olivat jo miltei luonnollisen oloisessa asennossa.

Vistoryssa oli niin hyväntuntuinen pysty ajoasento että tätä oli pakki lähtä kokeilemaan hiekkatielle. Kun jalkatapit oli sijoitettu suht järkevästi niin ajamiseeen ja pyörän hallintaan pysty käyttämään persauksen ja käsien lisäksi myös jalkoja. Eli kun ajoi ison kuopan yli niin persausta pystyi keventämään jalkojen varaan jolloin isku ei tullut suoraan selkärankaan vaan jaloilla pystyi joustamaan. No totuuden nimissä ei tämä mikään gessu ole eli pidemmät matkat tapeilla ajaen ei tule kysymykseen.

Ainoa asia joka isommin häiritsi oli se että ei sattunut kuusiokoloavainta mukaan eli olisin halunnut kääntää tuon ohjaustangon minulle paremmin sopivaan asentoon, sillä nyt se oli minulle liian korkealla.
lisäksi en ole mitenkään innoissani tuosta kolmion mallisesta valaisimesta, mutta ymärrän valmistajan vaikutteet tuollaiseen valintaa.

Kaiken kaikkiaan oikein mukava pyörä joka mielestäni on vielä hyvän näköinenkin. Kiva yksityiskohta mopossa oli pieni jolla käyntiäänen sai pienemmäksi napinpainalluksella, no ei sillä silti kerrostalon sisäpihalta pääse salaa lähtemään 😉

Eka.

Kumma ettei tääl ole muita
vaik kesä alkaa pääsiäisestä. Piti kyllä lähtä issikalla, mut teki oharit eikä lähteny käyntiin. Onneks on noita mopoja mistä valita.

No mutta ei kesää etteikö jotain vikaa. Eka ajelulla meni mittarivaijeri poikki, onneks ostin viimekesänä uuden vaijerin ni tulipahan sillekkin käyttöä. Eli mittarilukemassa 19140 laitoin uuden vaijerin paikoilleen.
Samalla tein jotain mitä en ole ikinä ennen tehny, eli rasvasin mittarinvaijerin. Eli nyt taas näen kuinka kovaa tai hiljaa ajan

Lähetetty Sony Xperia™ ‑älypuhelimestani