Glimsjoen luontopolku

Käytiin Jaanan ja Jimin kanssa hieman lähiseutumatkailemassa, eli tutustuttiin Glimsjoen luontopolkuun. 
Polku lähtee, tai siis myö lähettii liikkeelle Glimssin talomuseolta jonne saa myös kätevästi auton parkkiin. Toki voi lähtä myös Bembölen kahvituvalta.

Polkua ei ole varsinaisesti mihinkään merkattu eikä sen alkupäätä ole täysin vaivatonta löytää.

Mutta kun polun löytää niin sieltä löytyy merkkejä että on täällä ollut muitakin ja jopa tällaisena sumuisen usvaisena päivänä polku on yllättävän hyväpintaista metsäpolkua. Toki löytyy mutaisiakin osuuksia, mutta ne pystyi pääsääntöisesti kiertämään melko helposti.


Polku
myötäilee Glimsjokea jatkuen Auroran puistoon jossa voi ihastella maailman paksuinta espoolaista puuta

takaspäin lampsittiinkin kävelytietä, sillä päivä rupesi jo hämärtämään eikä mutainen polku pimeässä metsässä enää tuntunut houkuttelevalta.

Maailman paksuin puu

Näköjään niin vähäpätöistä asiaa ei ole olemassakaan etteikö sillä voisi hieman keulia. Koska huomasin oikein Google mapsissa maininnan että Espoon paksuin puu! Hienoa että Espoolaiset ovat ylpeitä maailman paksuimmasta Espoolaisesta puustaan.
Pakkohan tuota oli käydä katsomassa kun täälläpäin liikuin.

On se komee,

Jiihaaa!!!

Tänään aamulla aikaisin heti aamupalan jälkeen joka kesti seitsämästä yhteentoista. Lähdettiin Pikku-Aa:n kanssa motskarilla kohti Nuuksion tutkimattomia erämaita. Koska Nuuksion erämaissa ei saa ajella motskarilla, niin mentiin ensin Ipan luokse vaihtamaan kulkupeli käymättömiin korpimaihin sopivammaksi.

Ippa piti pienen oppitunnin jonka jälkeen olin hevosen selässä kuin kotonani. Lähdettiin Pikku-Aa:n kanssa hurjaan laukkaan ja hypittiin aitojen, ojien ja kanjoneiden yli. Metsästettiin biisoneita ja yövyttiin kojoottien ulvoessa nuotion ympärillä.

No vaikka siis olen luonnonlahjakkuus ratsunseläs ni taidan silti viel pitäytyä nois motskareis.

Iso kiitos Ipalle kun saatiin tulla kokemaan seikkailu Nuuksion perämetsiin.

Vertailua

Kuten ehkä tarkkaavaisimmat autoilijat ovat huomanneet, niin aamulla oli sellanen normi talvikeli tuolla liikenteessä. Eli lumi pöllys eikä mitään nähny, niin ehkä juur siistä syystä rupesin vertailee mielessäni mitä eroja on prätkäl ajamisessa ja autol ajamisessa.
Luultavasti tämä sentakii mieleen kun nyt tarttis olla prätkäl ajaessa niin pirun paksut hanskat kädes.
Ja löytyihän niitä eroja , yksi merkittävä ero joka on suorastaan melkoinen etu auton hyväksi on ilman muuta se että autoo ajaessa on jumalattomasti helpompi nyppiä ajeassa nenäkarvoja!

Tää kuva on kehäkolmoselt missä ei viel ees satant lunta kovinpaljo. Nyt oikeestaa kekkasin miten kätevät tärinäurat tuonne kaistojen reunoille on tehty. Pystyy ajaa silmätkii vaik tollee aamusin ku viel väsyttää. Tosi kätsyy, jos täristää vasemmalt ni pitää kääntää pikkasen oikeelle ja päinvasto. Hyvin pystyy ottaa pienii tirsoja ajaessa

Sunnuntaiajelu

Kävin Pikku-A:n luona Rinnekodissa ja käytin tilaisuuden hyödyksi ja ajelin kotiin mukavan oloista oikotietä pitkin.
Ei ollu nopein vaihtoehto, mut oli hiton mukava. Oli routakuoppia halkeillutta asfalttia hiekkaa tiellä ja puista pudonneita oksia, Aivan mahtavaa!

Geocache GC38263 – Velskola

http://coord.info/GC38263

Oli vallan mahtavan hieno syksyinen keli ajella. Ajeltiin :n kanssa Pitkin pikkuteitä ja käytiin samalla hakemassa muutama kätkö

Mentiin ensin Pekan luokse, hetken aikaa heiteltiin palloa Pekan koirille. Pekka läks mukaan ajelulle ja vei meidät torpalle ja esitteli HMPK:n uudet tilat. No ei varsinaisesti voida puhua uusista tiloista sillä Torppa siirtyi Vuosaaresta jo noi 10 vuotta sitten. Torpalta jatkettiin Ryden luokse turisemaan niitänäitä. Tuula antoi meille kennollisen kotikanojen munia mukaan ennen kotialähtöä. Ei maltettu ajella suoraan kotiin kun oli niin komia keli, joten ajeltiin Nurmijärvelle josta pikkuteitä Perttulan ja Lepsämän kautta kotia. kylläpäs olikin moottoripyöriä paljon liikenteessä

Soukan Siirtolohkare

Soukastahan löytyy muitakin siirtolohkareita, mutta tämä on niistä suurin ja ainut vierailemisen arvoinen.
Melkosen iso kivihän tuo on, issikka on vieressä antamassa mittakaavaa.
Kiven pohjoispuolella on köysi jos joku haluaa sen päälle kivuta. Minä en pä… siis ollut tarpeeksi notkea kiivetäkseni.

Kivi löytyy täältä:
N60 .775 E24 40.841
Tässä viel muutama kuva kivest: