Valoa kohti

Koska keli oli niin kovin komea ja lämmin niin päätettiin Pikku-Aa:n kanssa käydä pärtsäilemässä ja katselemassa pimuja.
Käytiin tapaamassa Helenaa ja Biancaa.
Pikku-Aa sai ulkoiluttaa Biancaa kun on nykyään niin kovin innostunu noista koirista.

Ajettiin sataa vaikka sataa

Koska tänään ei satanut yhtään niinpaljon kuin eilen (ei pidä paikkaansa, satoi aivan yhtä perkeleesti kuin eilenkin) niin päätettiin lähtä Pikku-Aa:n kansssa prätkäajelulle.
Toisaalta oli helppo lähtä kun vaatteet oli märät vielä eilisestä ajelusta kaatosateessa

Oli mukava ajella kun ei ollut pallomahaisia papparaisia kiiltävine mopoineen tientukkoina vaan sai rauhassa kaasutella pitkin suomalaista kuraränniä niin että rapa roiskui.

Yhdessä vaiheessa Pikku-Aa rupesi huutamaan jotain ja koska en kuullut mitä hää hihkui niin pysähdyin ja kysyin mitä hällä on asiaa ni hää vaa sano et aja kovempaa… Isin poika 😉

Saari..retki

Aamulla katselin ikkunasta ja aattelin et nyt jos koska on pakko hieman ulkoilla. Laitoin läpöliivin päälle säärystimet jalkaan ja otin viel lumikengätki mukaan. Turha väittää etteikö ulkoilu ole välinelaji.
Ajelin pienellä, matalalla, helmenvalkealla urheiluautollani Hirsalaan, jossa päätin jalkautua jäälle kävelemään. Lumikengät kantoivat hyvin ja kävely oli leppoisaa. Päätin kävellä saareen jossa olisi jossa olisi saari jossa olisi kätkö.
No ennenkuin olin päässy sille saarelle jossa on jossa on saari jossa on se kätkö, piti lämpöliivistä ottaa virrat pois päältä kun rupes soijjaa pukkaan.
Saares jossa oli jossa oli saari jossa se kätkö oli oli muitakin matkalaisia, oli mukava tavata muitakin kätköilijöitä ja vaihtaa muutama sananen. Sainpa jopa lämmintä kaakaotakin kupillisen siinä kätköilyn lomassa.
Tässä muutama kuva tuolta reissulta.

Takastullessa kuuntelin radiota ja siellä kerrottiin että nyt olisi luontoliiton ensimmäinen kevätbongaus. No minäkin päätin hieman bongailla, mutta enpä nähnyt mitään paria peuraa ja joitain lintuja lukuunottamatta.
Luulin jo että en bongaa mitään kunnes viimein bongasin todellisen harvinausuuden vuodenaikaan nähden. Bongasin nimittäin viisykkösellä Kawasakin, no en ole satavarma että se oli kawasaki. Mut oli se niin iloisen vihreä ettei se oikein muukaan voinut olla. On oikein harvinaista bongata Kawasaki näin aikaisin keväällä, sillä yleensä Kawasakit viihtyvät huomattavasti lämpimämmissä oloisssa.

Sunnuntaiajelulla

Olipas niin mukavan tuntunen aamu et oli pakottava tarve lähtä vähä päristeleen.

Päätin etten ajele mihkää pitkälle täl kertaa vaan ajelen näit lähipolkuja läpi.


Väransbyn ulkoilualue on valtavan hienoa paikkaa. Lisäksi sieltäkin löytyy grillikatoksia ja uimapaikkoja. Eli lienee tuolla kannattaa vierailla vielä uudelleenkin.

Hirviää, hirviä

Olin yks päivä ajelulla, kun äkkäsin kaks hirvee pellonreunas.
Ei muuta ku issikast jarrut kii ja jäin siihe niit kattelee. Päätin sit ottaa kuvanki.
Joten kaivoin kameran sivuvaunust ja vaihoin siihe viel objektiivinki. Issikka rallatti kokoajan tyhjäkäynnillä ja hirvet senku jatkovat syömistään.
Eli ei noi mitää arkoja elukoita ole sillä issikka ei ehkä ole mikää euroopan hiljasin mopo ja nuo vaa jatko safkaamista.

Essi

Suru-uutinen on minulla nyt ilmoitettavana, sillä tuo mainio kakstahtisäksättäjä muuttaa tänään uuteen kotiin.
No Essi palvelee varmasti jatkossakin hyvin uutta onnellista omistajaansa, aivan kuten palveli minuakin.
Nomutta eihän tämä loppu ole vaan pikemminkin antaa minulle enemmän mahdollisuuksia suunnata energiaani tuon sivuvaunuissikan suuntaan.

Tässä vielä kuva Essistä sellaisena kuin me hänet aina tulemme muistamaan