Veteraaniralli vietettiin olosuhteissa joissa ei voinut kylmästä valitella. Toki lauantaille sattui pieni sadekuuro, mutta sen ajan vietimme kylpylän saunoissa. Kävin kokeilemassa myös suolasaunaa jonka sanotaan pehmentävän ihoa. Suolasauna todellakin toimii sillä nyt kun kokeilen tuosta navan viereltä niin tuntuu tosi pehmeeltä, uskottava se on.
Tässä vielä muutama kuva Karjalohjan veteraanirallista 2018.
Tänään oli Porkkala Cafessa ajokauden avajaiset ja kyllä huomasi että ilmainen makkara saa motoristit liikkeelle 😉
Väkeä olikin paikalla todella mukavasti ja koeajettavaksi oli tuotu komea Indian Scout!
No pitihän minun sitä käydä kokeilemasaa, sillä en ole ennen ajanut mopolla missä on noin korkea stonga.
Liikkeelle lähtiessä kävi aina niin että hetken jalat löi tyhjää kunnes osasin ojentaa koivet suuoraan eteenpäin että yletyin jalkatapeille. Omituiselta tuntuu ajella kun jalat sojottaa suoraan eteenpäin, mutta yllättäen ohjaustano ei tuntunut pahan korkealta!
Yllättäen tykkäsin ajella tuolla vehkeellä ja oottori tuntui oikein mukavalta ja Scoutti taittui kevyen tuntuisesti porkkalantien mutkiin ja pakko myöntää että kyllähän tällaisellakin mopolla on mukava välillä ajella.
Vähän matalampi stonga ja jalkatapit reilusti taakseppäin niin tämähän olisi oikein hyvä, suorastaan mukava!
Tänää kotimatkalla päätin oikasta Porkkalan kautta kun siel oli Porkkala cafen avajaiset sekä paljo mopoja koeajettavana.
Nyt löyty minun mieleinen amerikanmopo mitä kävin koeajamassa. Nimittäin tuo Indian Scoutista tehty versio.
Tuo oli suorastaan hyvä, vielä jos jalkatapit siirtais 15 senttiä taakseppäin ni tuo olis oikeinkin hyvä
Kävin tänää Porkkala cafessa, jossa ain tiistai iltaisin on motoristi-ilta ja melko usein joku hieno mopo koeajettavana.
Tälläkertaa koeajettavana oli Indian Roadmaster. Koska mul oli punanen nahkapuku päällä ja se rimmas aika hienosti tuon punasen Roadmasterinkans niin pitihän sitä käydä kokeilemas.
Paikallaan käsittely tuntui melko raskaalta osittain siksi kun kone oli melko leveän tuntuinen jalkovälis. Tämä oli hieman jopa yllättävää kun luulin et kone on kaponen kun on pitkittäinen V-kakkonen, mut ovat näköjää Ameriikan sedät onnistunu tekemään mahottoman leveän vaihelaatikon ja ensiövetokopan.
Liikkeelä pyörä käyttäytyi todella hyvin ja kone on mukavan tuntuinen. Minä en tykännyt siitä että sekä vaihde että takajarru polkimet oli niin pirun pitkällä edessä, tuli tunne että joutuu kurkottelemaan polkimille. Se tosin saattaa johtua siitä et en ole tottunut tuollaiseen ameriikan malliseen ajoasentoon. Mutta kyllä tuosta ajoasennosta oppis melko helposti pitämään ja tuo pyöräkin tuntuis varmaan upeelta jos se olis tuos omas pihas parkissa 😉
Koska duunimatka on niin lyhyt niin päätin ajella Cafe Porkkalan kautta kotia. Siellä oli koeajettavana melko magee inkkari. En käyny sitä koeajamassa kert mul on sellane luonnevika et jos se olis ollu magee ajettava ni sit mun pitäs saaha sellanen. Parempi siis olla kokeilematta.
Kuvassa kaks inkkaria, toine uusi ja toine kuin uusi
Kävin Cafe Porkkalassa kaffella ja houkuttelin Helenan mukaa purkkiorjaks (ei kyl ollu kauheen vaikee houkuteltava)
Tiistaisin Cafe Porkkalaan kerääntyy melko paljon mopokuskeja höpöttelemäään niitänäitä kahvittelun lomassa.
Helena pääs ottamaan kylmät tyypit hienosta Inkkarista.
No ei nyt sentään, mutta jäähyväiset Moto Guzzin pitkäaikaiselle maahantuojalle.
Käytii Pekan kanssa Moto Italia Importin peijaisissa juomassa kakku kaffeet.
Tässä muutama kuva paikalla olleista mopoista
Koska oli miin mukava ilma nii päätettii Pekan kans samalla ajella ja käytii morjestamassa Lurria. Kotia ajeltiin ihan suorinta tietä Turku-Piikkiö-Kemiö-Kasnäs-Taalintehdas-Perniö-Tammisaari-Snappertuuna-Fagervik-Inkoo-Kirkkonummi.
Reitti ei varsinaisesti ollut nopein mahdollinen, mutta yksi mukavimmista ajella mitä Turku-Kirkkonummi välille löytyy.
Helsinki Bike Show pidettiin tälläkertaa hietsussa aurinkoisissa tunnelmissa. Tässä muutama kuva tapahtumasta
Pitkäst aikaa katsoin ehkä parhaan prätkäleffan mitä on ikinä tehty, Nimittäin The World’s Fastest Indian on tosikertomus Burt Munroesta joka ajoin uuden nopeus ennätyksen nelkyt vuotta vanhalla inkkarilla alle tonnisten luokassa ja taitaa olla voimassa tuo ennätys vielä nykyäänkin.
Jos sattuu tämä leffa kohdalle niin kandeekatsoa.