Käytii jälleen Kauhalassa ulkoilemassa. Nyt on jo kesä niin pitkällä että kiipeilijätkin on jälleen ilmestyneet Kauhalan kallioille.
Lisäks nähtiin komee vesimämähäkki jota en kyllä käteen ottaisi
Olen nyt korjannu tuota Suzukia koko alkukesän. Vaihtanu kahvoja ilmannu jarruja ja vaihdellu tiivistesarjoja.
Mutta koska Susna vaan kävi huonosti niin päätin et putsaan kaasarit.
No kaasarit pöydälle levälleen ja putsausoperaatio känyntiin.
Jossainvaiheessa tyytyväisenä kaikki takas nippuun ja eiku Susna baanalle. Perkele ei käyntiin 😉
Kovaa akun lataamista ja sit uus yritys. Läks käyntiin mut kävi huonosti.
Täsvaihees heräs epäilys et oon mogannu kaasarijumpas jotenki, joten eiku operaatio uusiks.
Kaikki taas irti ja kaasarit pöydälle ja levälleen. Nyt olin todella huolellinen ja tein kaikki todella huolellisesti. Jälleen kaikki takas kasaan ja kokeilemaan. Perkele, kävi vieläki huonosti kun kävin lenkin heittämässä.
Mieles kävi jo että tästä tulis hyvä poijunpaino tuonne pursiseuralle.
Ajattelin et ei auta ku purkaa viel kerran, mut ennenkö purin mitää ni kokeilin et käykö kaikki pytyt. Sehän selviää kätevästi ku laittaa koneen käyntiin ja kokeilee lämpeneekö käyrät, niin sormilla tietenki.
Loppu tulos oli et poltin kolme sormenpäätä, mut neljäs jäi polttamatta ku käyrä oli ihan kylmä.
Olin jo voitonriemuinen ja alottelin mopon purkamista hyvillä mielin sillä nyt ei tartteis purkaa ku yks kaasari.
Ennenku revin kaasareita irti ni päätin piruuttani kattoa tulpat. Hitto eikös yks niistä ollu pimeenä, kokeilin tulppaa viel naapuritulpanjohdos ni pimeenä se oli siinäki. Eiku Motonettii ja ostin yhen uuden tulpan.
Mopo kasaan ja kokeilemaan, hitto käy kö enkeli.
Kamat päälle ja kokeilemaan pohjoiskirkkonummen parhaille motskariteille. Aivan upeeta, siis mahtavaa.
'
Koko perkeleen kaasarijumppa oli turhaa, mut mulla on nyt luultavasti puhtaimmat kaasarit tälläpuolen Uralia ja Suzuki tuntuu jälleen aivan uskomattoman mageelta mopolta.
Tässä pien video koeajolenkiltä
Tällänen pikku elukka bongattii Myllynpääl. Siis tuo lampi on Myllynpää.
Vähä vajaa vaaksan mittanen ja arvelisin et on vesimyyrä, vesirotta tai joku muu sellanen pikkuelukka joka saa tytöt kiljumaan. Lähti tuosta uimalla ku huomas meidät.
Käytii Jiminkaa käppäilemäs tuo Kotokierros Meikolla. Ja Jimin sanoen tämä on magein reitti tähänmennes.
Maasto mukavan vaihtelevaa kalliota, suota, metsää ja monta lampea.
Kyllä täällä kehtaa kulkea ja tullaankin varmasti uudelleen, mut otetaan uikkarit mukaan enskerral.
On tää niin magee mesta et tääl kandee käydä useamminnkin.
Käveltiin Jimin kans noi jyrkänteen reunat läpi koko matkalt
ja välillä katseltiin miten kiipeilijöiltä homma sujuu
Jimin tietysti piti mennä tuolta yläkautta ja mua pelotti jo katsoakkin sinnepäin
Koska oltiin Jimin kanssa kahdestaan äitienpäivänä, niin päätettiin käydä pikaisesti stekkaamassa tuo läheinen Kauhalan ulkoilualue. Paikkaa on retkipaikassa kehuttu joten päätimme ottaa asiasta selvää.
Täältä ehkä löytyy Kirkkonummen jylhimmät maisemat ja paikka onkin kiipeilijöiden suosiossa.
Tälläkin kertaa tapasimme kolme eri porukkaa kiipeilemässä ja koska jyrkkiä kallioita on niin paljon niin kaikki saivat harrastaa rauhassa häiriintymättä toistensa tekemisistä.
Paikka jossa todella kannattaa vierailla, komeat maiswmat puron ja jyrkänteiden välissä on osin hieman vaikeakulkuisia, mutta ei mahdottomia.
Alla pieni video meidän vierailusta
Vihdoinkin oli tällainen lauantai, eli muu jengi nukkuu ja minä pääsin aamulla aikaisin pärtsäilemään.
On tätä odoteltukkin, mutta nyt on tohtorilta saatu ajolupa taskussa ja kesä voi alkaa!
Ajelin Porkkalan kärkeen ja kaikki mahdolliset pikkutiet läpi mitä sieltä löysin. Ja kylläpäs oli mukava ajella tuolla ladon värisellä motskarilla. Ajoin kypärä auki vaikka naama jäätyi ja oli pirun kivaa.
Moottoripyörä, mutkatie ja hyvää musiikkia. Mitä muuta muka tarvitaan että päivä alkaa hyvin!
No sehän on selvä et jos harrastaa tota pisnestä niin sitä pitää mainostaa. Minusta kyllä pitäisi hieman katsoa mitenpaljon kehtaa mainoksessa liioitella.
Vai vielä liikkuva hitsari……
Mentii Pikku-Aa:n kans maatilapuodille jossa oli järjestetty amerikanautotapahtuma. Oli monen näköstä jenkkiautoa näytillä.
Syötii grillimakkaraa ja juotii alkoholitonta olutta ja jälkiruuaks viel jätskit. Kaiken kruunas kun rokki soi taustalla kokoajan.
Todellista äijämeininkiä
Kaikki oli niin amerikkalaista et piti kotona vastapainoks kuunnella venäjänkieliset uutiset ni sain olon tasaantumaan
Koska keli oli niin kovin komea ja lämmin niin päätettiin Pikku-Aa:n kanssa käydä pärtsäilemässä ja katselemassa pimuja.
Käytiin tapaamassa Helenaa ja Biancaa.
Pikku-Aa sai ulkoiluttaa Biancaa kun on nykyään niin kovin innostunu noista koirista.
Oon aina miettiny et millaselta nuo maisemat näyttää tuosta sivuvaunusta katsottuna. No en voinu mennä kokeilee, joten tehtii Pikku-Aa:n kans sillee et kun lähettii ajelee ni annoin kameran Pikku-Aa:n sylii.
Sanoin et osottaa sivulle kun ajetaa, ni minä sit laukasen kameran kaukolaukasimella kun on hienot maisemat sivulla.
Ei muutaku kokeilemaa, minä kiihytin iha hitoksee ja Pikku-A piti kameraa. Kun oli vierel hieno maisema ni minä laukasin kameran. Ei ollu vauhtii ku pikkasen vajaa kaksataa ni maisema näytti tältä!
Olis menty kovenpaaki mut en uskaltanu tos Upinniementiel kovenpää ajaa ku se on melko mutkanen tie.
Ei ihme et pikku-Aa viihtyy kyydis ku on noin hienot näkymät, enhä saan joskus houkuteltuu Jaananki kyytii 😉
Käytii Pikku-Aa:n kans ajelulla ja törmättii tuttuihi. Holle oli ostanu uuden mopon vaikka just oli 2008 ostanu entisen. Alvariinsa ostelee mopoja, mut nyt oli kyl komee mopo alla. Onnea uudelle mopolle!
gyprock järjesti avointenovien päivän johon tiettu Pikku-Aa:n kans mentiin. Paikalla oli myös Duudsonien jarppi, joka osoittautui prätkäjätkäksi.
Otettiin Pikku-Aa:n kans vähän välipalaa kun tarjottiin eli: kahdeksan grillimakkaraa, neljä pullaa, kilo keksejä ja yksi kahvi. Sit lähettii kotiin päikkäreille.
