Geocache GC66WJ3 – Pappilanmäki

https://coord.info/GC66WJ3
Enpäs ole näilläseuduin vieraillut senjälkeen kun Kirkkonummen moottoripyöräkerho sai lähtöpassit tuosta läheisestä navetasta. Eli on siis vierähtänyt tovi siitä kun finsbackan mäellä viimeksi vierailin.

Kirkkonummellahan kaikki ovat huomanneet kylän kahtiajakautumisen, eli radan eteläpuoli ja radan pohjoispuoli. Kävelemällä radan yli meneminen on tehty liki mahdottomaksi tai ainakin hankalaksi. Kokeilkaapas mennä vaikka Alkosta Postiin kävelemällä niin huomaatte mitä tarkoitan.
Onkin joskus virinnyt puhetta että miksei Kirkkonummella ole kävelysiltoja radanyli? Kyllähäm Kirkkonummella on kävelysiltoja, mutta ne on rakennettu aivan vääriin paikkoihin. Tämäkin silta on tehty keskelle vitikkoa missä sillä ei ole mitään virkaa.
Kunnan päättäjät hoi! Tsempatkaa vähän!

Voi näitä vastoinkäymisiä

Koska ilma oli kaunis ja mieli iloinen, niin päätin lähtä prätkäajelulle.
Jonkunaikaa ajeltuani aattelin et käyn jossain jätskillä, sekun kuuluu mukavasti yhteen tän prätkäilyn kanssa.
Mitä vielä! Mistää ei löytyny auki olevaa jätskikioskia ;(
Vähä rupes ottaa pattii ni päätin et nythä mä lähenkin kokeilee tot golffaamist ku jengi sitä kehuu. No ei onnistunu ei. Väittivät et kentät on suljettu ku siel o lunta?
Kattelin ympärilleni enkä nähny lunta hyvinpitkälti missää.

Jassoo ajattelin et jos kerta on lunta ni lähen laskettelee. Ei onnistunu sekää kun vuokraamo oli kii. Olis pitäny olla omat sukset, mutku mul ei ole bemaris suksitelineitä ni en voinu omia suksia kustaka ;(

Aatteli et olkoo perskele kaikki urheilu, minä lähen kotii. Päätin kuitenki matkal et käyn syviksel uimas, mut sinne pukukoppii on tullu tällanen lappu. En sit voinu mennä uimaakaa ku se oli multa nyt tavallaa kielletty.

Pitäkää tunkkinne!

Korsolammen kierros

Lähetettii Pikku-Aa:n kans retkeilemään erämaahan, missä ei ole vielä käyny ihmisiä lainkaan. Ehkä muutama uskallikko on tuolla Meikon takana alkavassa äärettömässä erämaassa vieraillut.
Hyvin me jaksettiin vaikka oli melkein vyötäröämyöten ja villieläimet juoksenteli ympärillä. Kerran sattuikin oikein pelottava tilanne kun susi lähestyi meitä Korsolammen pohjoispuolella. Mietittiin jo Pikku-Aa:n kans et pitääkö meidän kiivetä puuhun sutta pakoon, mutta viimein selvisi että sehän olikin Hannu Karpolta karannut joka siinä juoksenteli.

Ilta alkoi jo hämärtyä ja koska meillä oli eväät jo syöty niin alkoi pelko kalvaa että josko ei löydetäkkään takaisin autolle ja jäädään ikuisesti vaeltamaan tähän loputtomaan erämaahan, onneksi ssentään löydettiin virtaavaa vettä joten saimme juodaksemme.’

Lopulta kuitenkin päästiin takas parkkikselle ja auton luokse.
Kotimatkalla kuunneltiin Lui Reediä ja sattuikin tulemaan oikein kaunis kappale joka kuvasi meidän retkeä vallan mainiosti.
Jopa Axel hiljentyi kotimatkalla tätä kuuntelemaan.
Tässä siis Lui Reed Olkaa hyvä!



Geocache GC6EJH2 – Kivijalka Kirkkonummi

http://coord.info/GC6EJH2

Käytiin Pikku-Aa:n kanssa hieman kätköilemässä kun oli kerta niin hitoksee hieno päivä. Ei jaksettu lähtä tälläkertaa kotikuntaa pidemmälle kätköilemään. Mutta löydettiinpäs koko kirkkonummen vanhin rakennelma.

Tämän rakennelman juuret ulottuvat niinkin kauas ihmiskunnan hämärään kuin 1980 luvulle, sillä olipas sellainenn ahkera yksinpurjehtija joka sai päähänsä että suomeen pitää rakentaa iso jäähalli.
Koska hää oli just päissään eiku purjehtimassa eikä päässy pytinkiä rakentamaan nii hää soitti kirgisialaiselle serkulleen Hjallitsonoovitsille.
Reipas purjehtijamme kertoili serkulleen että hyppää junaan ja aja Pasilaan ja rupee rakentamaan jäähallin kivijalkaa, minä kun pääsen purjehtimasta niin teen loput.

Ja koska Hjallitsonoovits sattui just silloin olemaan aikaansa edellä eli työttömänä vaikka -90 luvun lama alkaisi vasta kymmenen vuoden kulttua niin hän suostui urakkaaan.

Niinpä Hjallitsonoovits osti korin votkaa ja hyppäsi junaan mennäkseen pasilaan. Kävi kuitenkin niin että Hjallitsonoovits sattui nukkumaan Pasilan aseman ohi ja joutui Kirkkonummelle. No eipä hän huomannut erhettään vaan rupesi rakentamaan jäähallin kivijalkaa. Juuri kun kivijalka alkoi olla valmis niin reipas purjehtija tuli rantaan ja kirosi juoppoa serkkuansa joka oli tullut Kirkkonummelle Pasilan sijaan. No ei auttanut kuin käydä uudestaan alkossa ja ajaa junalla pasilaan ja rakentaa uusi kivijalka. Tämän takia Hjalliksenhalli valmistui hieman myöhässä.

Mutta ei tässä tapahtunut vahinkoa, sillä Kirkkonummen rantaruottalaiset löysivät kivijalan keskeltä mettää ja rupesivat pitämään täällä uhrimenojaan eli ottivat snapseja ja söivät rapuja ja lauloivat kovasti. Tästä pikkuhiljaa kehittyikin virkeä taajama nimeltään Kirkkonummi.

Eka.

Kumma ettei tääl ole muita
vaik kesä alkaa pääsiäisestä. Piti kyllä lähtä issikalla, mut issikka teki oharit eikä lähteny käyntiin. Onneks on noita mopoja mistä valita.

No mutta ei kesää etteikö jotain vikaa. Eka ajelulla meni mittarivaijeri poikki, onneks ostin viimekesänä uuden vaijerin ni tulipahan sillekkin käyttöä. Eli mittarilukemassa 19140 laitoin uuden vaijerin paikoilleen.
Samalla tein jotain mitä en ole ikinä ennen tehny, eli rasvasin mittarinvaijerin. Eli nyt taas näen kuinka kovaa tai hiljaa ajan

Lähetetty Sony Xperia™ ‑älypuhelimestani

Indian Roadmaster

Kävin tänää Porkkala cafessa, jossa ain tiistai iltaisin on motoristi-ilta ja melko usein joku hieno mopo koeajettavana.
Tälläkertaa koeajettavana oli Indian Roadmaster. Koska mul oli punanen nahkapuku päällä ja se rimmas aika hienosti tuon punasen Roadmasterinkans niin pitihän sitä käydä kokeilemas.

Paikallaan käsittely tuntui melko raskaalta osittain siksi kun kone oli melko leveän tuntuinen jalkovälis. Tämä oli hieman jopa yllättävää kun luulin et kone on kaponen kun on pitkittäinen V-kakkonen, mut ovat näköjää Ameriikan sedät onnistunu tekemään mahottoman leveän vaihelaatikon ja ensiövetokopan.

Liikkeelä pyörä käyttäytyi todella hyvin ja kone on mukavan tuntuinen. Minä en tykännyt siitä että sekä vaihde että takajarru polkimet oli niin pirun pitkällä edessä, tuli tunne että joutuu kurkottelemaan polkimille. Se tosin saattaa johtua siitä et en ole tottunut tuollaiseen ameriikan malliseen ajoasentoon. Mutta kyllä tuosta ajoasennosta oppis melko helposti pitämään ja tuo pyöräkin tuntuis varmaan upeelta jos se olis tuos omas pihas parkissa 😉

Fribaa

Käytiin jälleen Pikku-Aa:n kanssa heittelemäs frisbiitä. Axelil lähtee heitot melko hienosti, päivä päivält pitemmälle ja aina eri suuntaan 😉

Minulla kulki jälleen avaukset tosi pitkälle ja syvälle vitikkoon. Suurin aika meni ettiessä minun kiekkoa helvatan syvältä vitikosta, joten ei enempää tuloksista.

Käytiin samal matkal jälleen hakemas muutama kätkö, joista yksi oli puussa. Annoin kameran Axelille siksaikaa kun kiipesin puuhu ni hääpäs ottikii minust kuvan.’

Jälleen vanha totuus todistettua, eli puuhun on helpompi mennä ylöspäin ku tulla alaspäin. Kun katkes alta, ni pääsinki alas aika äkkiä. Eikä putoaminen sattunu yhtään, ainoastaan se loppu tömähdys teki kipeetä 😉

Uutta ja vanhaa

Koska duunimatka on niin lyhyt niin päätin ajella Cafe Porkkalan kautta kotia. Siellä oli koeajettavana melko magee inkkari. En käyny sitä koeajamassa kert mul on sellane luonnevika et jos se olis ollu magee ajettava ni sit mun pitäs saaha sellanen. Parempi siis olla kokeilematta.
Kuvassa kaks inkkaria, toine uusi ja toine kuin uusi