Vantaanjoki

Montakertaa olen kuullu sanonnan että ”Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa”
Mutta kukaan ei ole koskaan kertonut paljonko sitä vettä on Vantaanjoessa virrannut?

Aiet on ollu mukavaa

Ai hitto et on ollukki mukavaa lomailla. Eile ja tänää olen tehny… en mitää!
Paitti ajellu mopolla, käyny kävelyllä ja heitelly Pekankaa fribaa, mut tärkeimmät on täs videol. Joo jätin sen friban tost pois ku Pekka heitti nii huonosti et oikee hävettää kaverin puolest 😉



Mistäköhän se johtuu et toi videon alku menee tollee kurttuun?

Johan oli viikko

Tuntu et koko viikko läks vika raiteille kun pidin etäpäivän maanantaina. No päätin sillee koska keskiviikkona oli fribakisat Jyväskyläs. Siis ajelin tiistaina duuninjälkee jyväskylään, jotta olisin aamul reippaana kisoissa. Hiiskan rata oli järkyttävä, väylät oli pitkiä ja kapeita. Oli mandoa, outtia ja ihan hitoksee puita ja mä osuin niistä jokaiseen.
Viikon luontoääni todellakin oli “Kops” VITTU!

Kyllä otettii luulot pois friban suhteen, heitin ekal kierroksel +27 tuloksen. Vähä mieltä parantaa se et tokal kierroksel sain kasattua itteäni pikkasen kasaan ja heitin +20 tuloksen. Ehdottomasti vaikein rata millä olen ollu.

Kisan jälkee lähin ajelee kohti Tamperetta, mut jäinki matkal Orivedelle Mikan luokse. Ilta meni mukavasti saunottii otettii olutta ja uitii koskes sit taas saunottii ja otettiin olutta kunnes taas uitii koskes ja saunottii. Loppu ilta meni grillates ja muistelles millasii mestareita oltii 😉

Sehän siitä seuras et torstaina iski helvetinmoinen miesflunssa ja läksinki kesken päivän ajelee kotiakohti. Matkal rupes kyl väsyttää iha hitosti ja janakkalas olikin pakko vetästä auto tiensivuu ja kömpiä sänkyy. Noin viidentunnin päikkäreiden jälkee heräsin ku Jaana soitteli. Tuollasten pikku päikkäreiden jäälkee jaksoinki ajaa koko loppumatkan kotiin. Tosin perjantai ja lauantai meni sängys, ei kyl ihan kokonaan sil mulla oli unohtunu askelmittari ranteeseen ja huomasinki jälkeenpäin et lauantaina ja perjantaina tuli yhteensä melkein 900 askelta.
No sunnuntai olikin jo valoisampaa ja kauhukseni huomasin et hitto en ole viikkoon ajanu mopol. Niinpä olikin sunnuntaina pakko käydä pikkasen ulkoiluttamas Suzukia, vanhast tottumuksest etin hienon uimapaikan mut jätin nyt kuitenki menemättä uimaan.

Ja taas on mieli musta kun pitää lähtä ajelee Tampereelle. Ja mikä pahinta Jaana sano etten saa lähtä prätkäl ku oon just ollu lunssas, tekis mieli lähtä aamula Jaanalta salaa mopolla. Se tosin saattais kostautua sit ku tuun takas kotiin ;(

Parasta Karkkilassa

Ootteko ikinä miettiny mikähän mahtaisi olla parasta mitä Karkkilasta löytyy? Minä tiedän 😉
Jos nyt jotain hyvää ja hienoa Karkkilas on niin ne on tällaiset tiet joita sieltä löytyy. Tosin taisin hiemas innostua ja täräytin tuohon vesistön ylitykseen hieman liian kovaa eli Pikku-A kastui melko mukavasti sivuvaunussa 😉

No koska löyty näin magee mesta ja ilma oli lämmin ni päätin mennä uimaan. Pikku-A ilmoitti että hän ei tule koska hän on jo valmiiksi märkä. No hetken uiskentelin itsekseni niin jopas päätti Pikku-Aa:kin tulla uimaan.
Tänne pitää tulla joskus oikein retkelle, tuossa on hyvä eli pystyis keittää nokipannukaffet ja hyvä uimapaikka jossa uida. Todella magee mesta.

No oikeesti tuo ei tullu yllätyksenä, sillä ollaan tuolla oltu meloskelemassa Jaanan kanssa joskus aikoinaan kun ei ollu viel lapsiakaan. Mutta siitä nyt on jo aikaa….

Geocache GC52GRN – Kuhakoski

http://coord.info/GC52GRN

Kauheella kiireellä kohti kotia Katanalla kurvasin. Kypärässäin karmacomaa kuuntelin karaokena kailotin. “Karmacoma” kauniisti kaikuikin “Karmacoma” kätköllä käski käymäänkin.


Kuhakoskelle kivalle kätkölle kurvasin. Kivisen kaaren kannella kävelin kengän korot kalliolla kaikuen. Kuten Konosellan konsanaan kun kiinalaisen käveli kumoon kisoissaan.
Kohti kosken kuohujen kuminaa kätkölle kurkotan kun kuulen käskyn kamalan, kaukaa kupeilta kukkulan, kosken kohisevan


Kloppi! Kätkölläkö käväsit? kalliollako konttasit? Kiitokseksi kerron, kotimatkalla kioskilta keppanaa koppaa kotona kurkkuusi kuivaan kippaa! Kunnioitus, kiitollisuus Käskyä kiltisti käytä!

Sunnuntaiajelu

Sunnuntaina oli vallan mahdottoman hyvä ilma. Joten päätin käydä tekemäs pienen iltalenkin issikalla.
Ajelin jälleen mahtavan upeita pieniä teitä pitkin, Välillä oli päällyste ja toisinaan oli hiekkapinta.
Välillä oli jopa kasvanut umpeen, mutta siellä pystyi issikalla vielä puikkelehtimaan keskellä vitikkoa.
Yllättävää oli myös pitkän korpitaipaleen jälkeen tielle vedetty puomi. Onneksi puomin pystyi vetämään paikoiltaan ettei tarvinnut takaisin kääntyä. Laitoin puomin takas paikoilleen kun olin saanut pyörän puomin toisellepuolen.

Matkalle mahtui monen näköistä maisemaa. Oli myllyjä, hylättyjä taloja sekä umpeen kasvaneita teitä.
Ajelun taitepisteessä käväisin katsomassa Talvian Hiidenkirnuja
Tällaista reittiä ajelin




Kuvaa klikkaamalla pääsee tsuumailemaan reittiä. Sieltä löytyy mielenkiintoisia pätkiä ainakin kaikille kurapyöräilijöille.

Tässä alla viel kuvia tuolta sunnuntaiajelulta.

Koskikara

Kävin ajelulla issikalla kun oli niin mukava ilma. Päätin ajella palakoskelle.
Tässä reitti
Kun pääsin perille niin hoksasin Koskikaran siinä koskes uiskentelemassa. No mulla vähänaikaa kesti ennenku pääsin kuvan ottamaan kun piti pysäköidä ja kaivaa kamera esiin. No siin rytäkäs huurtu silmälasitki ja kun koitin tarkentaa puolisokeena niin eihän se tarknnus oikee osunu, mut kyl tosta ehkä viel pystyy tunnistamaan et tuo on koskikara.