Geocache GC125B7 – McInen Caves

https://coord.info/GC125B7

No nyt löytyikin todella mahtavat lohkareluolat kätköä etsiessä. Luolia ja kolosia oli todella paljon ja tutkittavaa olisi riittänyt koko päiväksi.
Kätkön suhteen kävi mäihä sillä tsäkällä laskeuduin lohkareikkoon juuri oikeasta kohdasta eli suoraan purkille.

Tälle kätkölle lähestyminen oisi vaatinut reilun kilometrin kävelyä pitkin metsätietä. Koska menemistä ei varsinaisesti ollut kielletty moottoripyörällä, vaan ainoastaan huonosti koitettu estää niin ajelin tietty perille asti 😉

Todella mahtava ja suosittelenkin paikkaa kaikille hienoista luonnonmuodostelmista innostuneille.

Ylämaan Hitonpesä

Silläaikaa kun veteraanirallin osanottajat tutustuivat bunkkerimuseoon niin mekin päätimme painua maanalle.

Päätimme käydä tutustumassa Ylämaan Hitonpesään joka on erittäin erikoinen joka on syntynyt rapakiveen pikkuhiljaa murenemalla.

Sisälle luolaan menee kaksi kulkutietä joistamahtuu aikuinen kulkemaan mekkein suorana, senverran pitää kumartua että osoittaa kunnioitusta luolalle.

Aikaisemmilla käynneilläni on minulta jäänyt huomaamatta että luolan perällä on toinen onkalo johon pitää mennä konttaamalla, mutta itse perimmäisessä onkalossa mahtuu aikamies seisomaan suorana

Pikkaisen tuli luolaa isonnettua kun oli pakko kokeilla kuinka rapeaa materiaalia seinämät ovat, ja kylläå tuonne pystyisi lusikkahaarukka menetelmällä melko helposti tekemään lisää huoneita

Geocache GC5355 – First World War Caves

http://coord.info/GC5355

Käytiin kätköilemässä Pekan ja koirien kanssa pitkin mustavuoren luolia. Kätkökoirista ei kyllä ollut apua, pikemminkin pyörivät jaloissa.
Löydettiin kolme kätköä luolien ja juoksuhautojen läheisyydestä.
oli melkoisen vaikuttava, joten tuolla kannattaa vierailla jos ei kätköjen niin sitten maisemien vuoksi

Torholan luola

Käytii PIkku-Aa:n kanssa päiväajelulla Lohjalla. Samal käytii katsastamassa Torholan , joka on ehkäpä hienoin luola mitä suomest löytyy.
Ei laskeuduttu kuin ensimmäiseen saliin kun Axelia rupes jänskättämään, eikä asiaa auttanut yhtää edes aurinkolasien käyttö pimeässä luolassa.

Sitten viimekäynnin jonka tein Jimin kanssa vuonna 2001 on luolan suulle, tai pikemminkin tienreunaan luolan lähistölle rakennettu oikein kunnon parkkipaikat. Eli jos et ole vielä luolassa vieraillut niin kannattaa tulla käymään.

P. fikkari mukaan jos meette luolaretkelle

Liesjärvenluola

Kävin tutustumassa Liesjärven luolaan. Liesjärven kyynärään olen Pikku-A:n kanssa tutustunut jo aikaisemmin.
Nyt tuonne Ilveksenluolakalliolle olisi helppo mennä sillä maa oli jäässä eikä lunta ollut vielä haitalleasti. Olin totaalisen väärässä sillä lähestyttäessä louhikkoa kävi kulkeminen todella hankalaksi kun olivat pirun liukkaita ja vähäinen lumi peitti kivenkolot näkyvistä. Selvisin kuitenkin perille kaikki jäsenet ehjinä. Matkalla kävin kurkkimassa useaankin pienempään luolaan. Löysinpä matkalta lodjunkin johon tietty lokikirjaan ruksasin nimimerkin.
Pääluolasta löysin puukon, joka tosin oli jo melko ruostunut. Jos kaipaat puukkoa niin laitoin sen ylimmän luolan alemman kerroksen peräseinällä olevaan koloon, eli sieltä voi noutaa jos kaipaa puukkoa.
Tässä muutama kuva reissulta

Illusmäenluola Salo

Käytii Lurtsun kansa tutustumas Salossa sijaitsevaan Illusmäen Luolaan. oli melko korkea ja siel saikin kävellä selkäsuorana jonkin matkaa. Loppu osa olisi ollut ryömittävissä pidemmällekkin, mutta jätettiin tälläerää ryömimiset väliin ja tutkittiin vain tuo käveltävä osuus. Tässä muutama kuva luolaretkeltä.

Luolamäenluola Somero

Tämä olikin melkoisen tarpomisen takana, mutta kannatti mennä. Toisin kuin luolat suomessa yleensä tämä oli ihan oikea luola eikä mikään kahden kiven väliin jäävä kolonen.
Luola oli arviolta noin 10 metriä pitkä ja viitisen metriä leveä. Suuaukko näin talvella oli kovin matala koska luolan suulla oli todella paljon jäätä.
Jäätä oli luolassa sisälläkin maassa paksulti noin kolmisen metriä suuaukosta. Peremmällä olikin sitten kirkasvetinen vesiallas. Pitänee tulla kesällä uuddelleen katsomaan onko luola silloinkin vettä täynnä.

Grillailua

Mitä tekee tosimiehet prätkänäyttelyn jälkeen jos ja kun vaimot ei ol komentelemassa.
No tietenkin ottaa lapset mukaan ja lähtee Kabanovin luolaan grillaamaan!

Ja mikä parasta lapset juoksi heti näkymättömiin et saatii rauhas ootella grillin tekeentymistä.
Aina on hyvä sää grillata!

Ryövarinluola

Koska aamulla oli mukavanrapsakka keli, päätin lähtä Kaarinaan tutustumaan Ryövärin luolaan. Kävin hakemassa Lurrin mukaan tulkiksi, siltävaralta että töään alkuperäisväestöön.
Kun pääsimme Kaarinaan niin ilmakin oli jo lämmennyt -25 asteeseen joten haalaria ei tarvinnut napittaa enään ihan ylösasti.

Ryövärinluola olikin mahtava kalliohalkeama joka oli osittain sortunut päältä umpeen ja alle oli jäänyt hienot ja isot luolat.
Suurimpia luolia suomessa. Kannattaa vierailla jos mahdolista. Tässä muutama kuva reissulta.

Geocache GCKB8Y – Near1

http://coord.info/GCKB8Y

Koska kätkökuvauksessalkin jo luki että paikka on vaarallinen ja siellä on liukkaita jyrkänteitä, syviä rotkoja ja kivenkoloja niin pakkohan tuonne oli mennä.

No menin tietenkin yksin koska paikka oli vaarallinen ja tietysti pimeellä etten näkisi mitään pelottavaa.

Heti kun löysin luolan niin eikun sukelsin sisään ja samalla hieman kirosin kun olen notkeudeltani Greengrassin luokkaa ja täältä pitäisi päästä takaisinkin.

Kun olin menny luolaan ihan perälle niin totesin etten näe ylöäin eikä luolassa mahdu kääntymään ja eikun peruutin ulos. Työnnyin luolaan uudellen tälläkertaa seläleen maaten jotta näkisin luolan yläosan paremmin. Vaikka luola aukesi ylöspäin perällä niin ei siellä mitään ollut.

Perkele, päätin ettei tällanen klaustrofobiasta kärsivä satakilonen vetreä melkein viiskymppinen ukko enää ikinä mene mihinkään koloon mihin ei kumartumatta mahdu.

Vähän jäi kuitenkin kaivelemaan kun en kätköä löytänyt joten päätin kuitenkin sukeltaa vielä muutamaan luolaan. Onneksi kätkö löytyi jo kolmannesta luolasta, sillä mulla alkoi taikki olla aikalailla tyhjä.

Oli muun 300:s kätkö

GS-Miitti Saarijärvi

Olin varannu Perjantain lomaa että saisin ajella kokopäivän pikkuteitä kohti Saarijärvellä järjestettävää GS-Miittä.
Päivä ei todellakaan tuntunut pitkältä sillä sain ajella kauniin ään vallitessa pikkuteitä kauniissa maisemissa. Matkalle olin varannu geokätköjä jotka poimisin reitiltä, en kuitenkaan malttanut pysähtyä kätköilemaan kuin Pönttövuoren tunnelinsuulla. Tunneli vaikutti sen verta erikoiselta paikalta että siihen oli hetkeks pysähdyttävä.
Tunneli oli keskeltä aivan jäässä ja jouduin vetäsemään sortuneen jäätikkölohkareikon läpi vauhdilla samalla toivoen että en kimpoile pitkin seiniä 😉

Miittipaikalle päästyäni mietin hetkisen että pitäiskö ottaa varaslähtö ja käydä viel ajamassa huominen punainen reitti läpi. Hirvittävän painostuksen ja uhkailun tuloksena päätin jättää lähtemättä ja keskityin lopuniltaa oluen nautiskeluun 😉

Lauantaina päästiinkin sitten tositoimiin ja lähdettiin reitille. Olin ajoteamin vetäjänä punaisessa 8 teamissa, ja alelinkin suu virneessä jononkeulilla ja välillä ei ollu vanhan sotaratsun renkaat ensinkään maassa. Tosin välillä harmitti kun katselin peileistä millaisessa pölypilvessä muut joutuivat ajamaan.
No se ilo lolppui lyhyeen sillä noin sadankilsan ajamisen jälkeen ajoin kiveen niin pahasti että sivuvaunun meni poikki. Jouduin antamaan ryhmäni 9teamin mukaan ja ajelin koko letkan hännillä nilkuttaen.
No koska nyt ei ollut enään niin kovaa vauhtia niin kerkesin ajaessa ottamaan muutaman kuvankin.

Taukopaikalla sain iskarin sidottoa nippusiteillä ja irtohihnoilla siihenmalliin että sivuvaununkin pyörä rupesi jälleen pyörimään.

Tosin tätäkään iloa ei kestänyt kovin kauan sillä bemusssa jäi vaihde vitoselle ja siinävaiheessa ei auttanut kuin jättää lenkki kesken ja siirtyä suosiolla takas Summassaareen mahdollisimman suoraviivaisesti. Tässä viel reitti josta pystyy päättelemään missä jätin lenkin kesken. Sekä kokoreitti kotoota kotiin

Onneksi sain sovittua Ismon kanssa sunnuntaille että ajaisin Mäntsälään Ismon Boxer talliin ja jättäisin mustansurman sinne korjattavaksi ja saisin Ismolta pyörän lainaksi siksiaikaa että pääsen kotiin.
Pakko tunnustaa että kun ajelin Mäntsälästä kotiin perkeleellisessä vesisateessa niin ei harmittanut yhtään istua K-mallin bemun ison katteen suojassa.

Gessu-miitti oli mukava tapahtuma ja väki siellä mukavaa, joten saatan tuonne mennä tulevinakin vuosina.
Lisätään vyt viel että reissun kokonais saldo oli 1094 kilometriä
Tässä viel muutama kuva reissusta