Eli Prätkäilyä, Polkuvaellusta, Pulikointia järves ja tietty Eväiden syöntiä ulkona.
Täl kertaa oltii Meikolla
Jaanan piti viel kotimatkalla päästä kokeilee Veikkolan uusia kuntoportaita. Mulla kun on tuo korkeanpaikan kammo niin päätti pysyä maassa 😎
P.S Nähtii kesän eka kyy eikä Jaana kiljunu melkei yhtää
Tänää nähtii kesän eka kyy Meikolla. Pienihän tuo oli, oikee kärmes kuitenkin.
Pikkasen mopoilua ja kierros Meikolla. Ei paskempi päivä.
Käytii Jiminkaa käppäilemäs tuo Kotokierros Meikolla. Ja Jimin sanoen tämä on magein reitti tähänmennes.
Maasto mukavan vaihtelevaa kalliota, suota, metsää ja monta lampea.
Kyllä täällä kehtaa kulkea ja tullaankin varmasti uudelleen, mut otetaan uikkarit mukaan enskerral.
Alla pien video reissult
Kesän ensimmäisen kyyn bongaamisesta pitää aina olla iloinen.
Näin komea yksilö oli ulkoilemassa Meikolla!
Myöpäs käytiinki kävelyretkellä Meikolla Jaanan ja Jimin kanssa. Oli mahtava ilma ja kyllä meillä oli mukavaa.
Lähetettii Pikku-Aa:n kans retkeilemään erämaahan, missä ei ole vielä käyny ihmisiä juuri lainkaan. Ehkä muutama uskallikko on tuolla Meikon takana alkavassa äärettömässä erämaassa vieraillut.
Hyvin me jaksettiin vaikka lunta oli melkein vyötäröämyöten ja villieläimet juoksenteli ympärillä. Kerran sattuikin oikein pelottava tilanne kun susi lähestyi meitä Korsolammen pohjoispuolella. Mietittiin jo Pikku-Aa:n kans et pitääkö meidän kiivetä puuhun sutta pakoon, mutta viimein selvisi että sehän olikin Hannu Karpolta karannut karvalakki joka siinä juoksenteli.
Ilta alkoi jo hämärtyä ja koska meillä oli eväät jo syöty niin alkoi pelko kalvaa että josko ei löydetäkkään takaisin autolle ja jäädään ikuisesti vaeltamaan tähän loputtomaan erämaahan, onneksi ssentään löydettiin virtaavaa vettä joten saimme juodaksemme.’
Lopulta kuitenkin päästiin takas parkkikselle ja auton luokse.
Kotimatkalla kuunneltiin Lui Reediä ja sattuikin tulemaan oikein kaunis kappale joka kuvasi meidän retkeä vallan mainiosti.
Jopa Axel hiljentyi kotimatkalla tätä kuuntelemaan.
Tässä siis Lui Reed Olkaa hyvä!
Kävin taas pikkasen kuvasurauttamassa kun oli tuo rasti niin lähellä
Tuo rasti löytyi Meikolta. Uuden rastin kans tulikin kiirus kun meinas tulla pimeetä.
Löysin kuitenkin paikan ja kännykäl sai hdr:llä revittyä viel kuvankin
Änkyrälle!
Yritin ottaa kuvaa myös perhosen selkäpuolelta, mutta kaleinarin takennusmoottorissa tais olla jotain vikaa kun kuvasta ei tullut kovin tarkkaa.
Perhonen…
En tiä mikä perhonen, mut jos joku tietää ni kertokaa.
Kerra yks Hankolaine änkyrä sano et sinisiä perhosia on olemas, ni eikös toi ole melkei sininen?
Vai onko nää vaan kuivan kesän aikaansaannoksia.
Nähtiin tuollainen hieno skootteri ja Pikku-A ilmoitti välittömästi että hän haluaa juurikin tuollaisen skootterin joka lähtee avaimella käyntiin.
liekkö kyllästynyt katselemaan ku isukki polkee jatkuvasti issikkaa käyntiin?
Voi lapsi parkoja, vieläköhän he ovat järvessä….
Teki muuten kyy melkolailla viisaan ratkasun kun lähti matelemaan poispäin kun mentiin Meikolle eile uimaan.
Senverra kovaa meteliä pitää meidän pojat et ei sitä kestä ilman korvatulppia kuunnella. Ja mihin olis kyy tulpat tunkenu, ei sen auttanu ku mennä loitommalle.
Tämäkin kuva on otettu Meiklota
Ei nuo Meikon kävelyreitit tähän aikaan vuodesta mitenkään kauhean houkuttelevilta näytä
