Pystymettä 2019 Hauho

Jälleen on vuoden mopokesän kohokohta takana eli pystymettä on on vietetty. Eikä ollut mikätahansa tusinaralli, vaan 40:s (neljäskymmenes) pystymettä josta erityis kiitokset järjestäjille sillä puitteet olivat ilmojamyöten mitä mainioimmat!
Lisäksi en voi olla erikseen mainitsematta miten hienoa oli kun autojen tulo alueelle oli estetty eikä päässyt syntymään sitä opel kokoontumisen tunnelmaa.
Tunnelma oli kuten pystymettässä pitääkin ja oli oikein mukavaa tavata tuttuja ja tuntemattomia. Jään odottamaan seuraavaa pystymettää. Pakko myöntää et kotimatkalla kun oli kaks lämmintä ja satoi räntää/vettä ni mielessä kävi et nyt aletaan olla jo niillä rajoilla ettei tää ajaminen enää ole kivaa 😉
Täs viel jokunen kuva pystymettästä

En malta olla linkittämättä tähän Wolfien tekemää mainiota videota reissusta.


Täältä löytyy viel lisää Wolfin tekemiä mainioita reissuvideoita
Tässä kartalla kaikki Pystymetät joissa olen ollut

Viikonkuva 45/2017

Ensimmäinen viikonloppu vietetty uudella retkuiluautolla retkuillen. Pikku-Aa:n kanssa käytiin kätköilemässä ja ajeltiin mukavia pieniä hiekkateitä kätköjä jahdaten. Välillä kerettiin Pikku-Aa:n kanssa jopa tulilla oleilemaan. Mut aika paljon pysyttii vaaka-asennos ja katseltii telkkaria sekä laiskoteltii.
Kyl meijän nyt kelpaa…

Pystymettä 2017 Tammela

Tänävuonna Pystymettä ajeltiin kauniin ja raikkaan sään vallitessa Tammelassa, niin ja ihan pikkasen ripsautti vettä alkaen perjantai illasta jatkuen sunnuntai iltaan. Väittäävät että olisi ollut hetki satamattakin, mutta minä en sitä huomannut.
Paikka oli mainio, kuivaa (märkää) kangasmetsää mikä sopi mainiosti syksyiseen telttailuun ja iso kiitos järjestävälle taholle.
Sateesta huolimatta tai juurikin siitä johtuen meillä oli jälleen erittäin mukava irtiotto.
Nyt alkaakin seuraavan pystymetän odottelu.

En ottanut kuvia paljon mut tässä muutama kuva.

Tässä kartalla kaikki Pystymetät joissa olen ollut

Tuusula

Tiättekö mitä on Tuusulas? No ei yhtään mitää, paitti maailman vanhin kataja joka sekin on melkein poikki yritettyään ikänsä siirtyä Keravalle. Aatelkaa miten surkee kohtalo on tuollaki katajalla on, ei pääse Keravalle vaik kuin yrittää eikä Keravakaan mikää onnela ole.

No mitäs muuta Tuusulas on? Kultturiperintö! Pah siellä ei ole kuin iso taulukokoelma joka sekin on varastettu Keravalta Lisäksi muisto Sibeliuksesta joka kävi välillä vetäsemässä lärvit Tuusulassa.
Nii ja onhan siel sen Kiven kuolinmökki. On siinä kans ylpeydenaihe? Kivi tuli tänne ja kuoli tylsyyteen?

Tässä todiste Tuusulalaisesta kekseliäisyydeastä. Kuva on Tuusulan keskustasta ja todiste siitä että Tuusulassa on osattu tehdä tuli, Siis on osattu lämmitellä tulen ääressä. Eräs Raimo Tuusulasta nimittäin kävi kävellen Klaukkalassa kesälomallaan ja osti sieltä paikalliselta essonbaarilta stendarin ja teki näin tulet tuusulan keskustaan. Toki tämä jäi yhteen kokeiluun sillä kun Raimo laittoi stendarin nuotioon se räjähti ja Raimon kaverit olivat sitämieltä että tuo on aivan turhaa pröystäilyä tuollainen nuotio, niinpä ei ole senjälkeen Tuusulassa tulia nähty.

Aivan kuin poikkeuksena sääntöön tunnen yhden tytön joka on iloinen ja elämänmyönteinen ja silti asuu Tuusulassa! Eiku perkele hänhän asuuki Järvenpääs, no se selittää…

Loppuun matkailuvinkki. Ei ole mitään syytä pysähtyä Tuusulassa, ajakaa ohi.