Kalliokiipeilyä

Näillä kallioilla tuli ajeltua melkopaljon -90 luvun alussa Isolla Tohtorilla. En itä miks nää polut tuntu nyt näin pirun hankalilta? Selkeesti nää kalliot on muuttunu jyrkemmiks, kabanovin päälle en päässy ensinkään.
Kesken ajelun huomasin et mulla on avaimet tippunu vyölenkistä johonki. Ajattelin et ne löytyy sen männyn juurelta jossa olin bemunkans köllöllään, ei puututa ajanpuuttenvuoks siihen miks olin köllöllään. No menin takas ja etin avaimia kanervikosta ja olin jo luopumassa kunnes nostin katseen maasta. Perskule ne avaimet roikku oksassa! En ymmärrä miten tuo on ees mahdollista 😳 mut onneks avaimet löyty

Täs viel pieni video ajelusta



Synttäripäivän viettoa

Oikein iso kiitos kaikille jotka muistuttivat minua vanhenemisesta. Teitä oli valtavasti, olen vallan otettu. Synttäripäivänä vietin mitenkäs muuten kuin ajelemalla motskarilla.

Nyt rupee tuntuu et Gessu istuu mun hyppysiin vallan mainiosti, ainakin ajaminen on todella nautinnollista.

Ajelulla Hollen kans

Käytii Hollen kans pikasella ajelulla. Ja oikeestaa just sillo kun kamera olis pitäny olla päällä ni se ei ollut, kun kaivettii bemua löllöstä lillusta ylös



Uintireissu

Koska sain siis otin vapaapäivän ni päätin lähtä uimaan. Ja koska Pekallakaan ei ollut kotona muutaku matonpesusta tarjolla ni hää läksi mukaan. Ajeltiin todella mukavia teitä ja polkuja ja sen jälkee oliki mukava käydä vilvoittelemassa. Pekkaa näkyy täs videol melko paljon ku hää on sellainen linssilude.
Melko pitkä mut reitit oli vaa niin mukavia.

Juhannusajelu

Kävin juhannusaattona Somerolla ja takastulomatkalla ajelin oikopolkuja pitkin. Tankkasin Somerol ja nolasin tripin, kun olin ajanu kotiakohti 85 kilometriä ni navi sano et kestää viel puolitoista tuntia. Olenko siis surkea reitintekijä vai tavattoman hyvä? Ottaen huomioon et autolla ton välin hilpasee vähä reilu tunnissa.
Oikein hyvää Juhannusta kaikille tämän ajeluvideon myötä!

Geocache GC6N1R1 – Proomu

https://coord.info/GC6N1R1

Koska aamulla näytti että on vain +2 astetta lämmintä, niin päätin että on aika matkata etelään. Niinpä läksin ajelemaan Hankoon. Olipas mukava reissu ja tuli haettua kesän eka geokätkökin. Tässä joitain kuvia suuresta seikkailusta Tammisaares on aina mukava kävästä Ihmeellisä asioita löytyy maailmalta, niinku nyt tämäki. Laivan hytti, ilman laivaa tosin Täältä löytyi Geokätkö Salossa on tyylikkään näkönen poliisitalo Pikku video, olkoon tämä vaikka ruosteenpoistoa.
Tässä viel reitti jota ajelin

Retki Nuuksioon

Käytiin jälleen Jimin kanssa kurkkaamassa Nuuksioon. Ja vaikka viimeyönä oli melkoiset vesisateet niin mukavan kuljettavassa kunnossa oli valtaosa poluista.

On kyllä hienoa että tälläsiä paikkoja löytyy, on meinaan todella rentouttavaa ulkoilla tämmöisis paikois.


Tälläkertaa kuljettiin tuota vihreää jälkeä

Täs vielä karttaa reitistä

Ihan eka!

Pakko lienee myöntää että olen senverran “kamahomo” että piti hankkia uusi kamera.
Siis ostin Insta360 One R kameran. Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta kuin näistä Garminin Virb kameroista siis näistä ensimmäisen sukupolven Virbeistä.
Ja nyt on heti kärkeen sanottava että ainakinin vakaajatoiminto on ihan eri planeetalta verrattuna noihin vanhoihin vehkeisiin.
Kamera on kiinni prätkän peilinvarressa ja se siis tärisee joillain kirrosalueilla merkittävästi, mjutta ei sitä tästä videosta huomaa. Lisäksi maasto asettaa paineita vakaajalle joka suoriutuu mainiosti tästä kokeesta.
Ainut mitä ihmettelen on se että miten sain mopon nurin vaikka oli vakaaja päällä 😉

Tässä testipätkä, siis ihan ensimmäinen kokeilu kameralla.

Jos näyttää että kuva on huonolaatuista niin mene playerin asetuksiin ja pakota HD päälle niin näyttää paremmalta

BMW Miitti Lättiksellä

Ilmainen pulla! Mikä ihana tekosyy!
Siinäpä se tärkein mikä saa miehen lähtemään kotoaan ja ajamaan yli vuorten, kauas merien taa uhmaten luonnonvoimia. Se on niin suuri houkutin että siihen ei voi olla tarttumatta.

Tälläkertaa tuon mahdollisuuden tarjosi BMW tarjoamallaan jäsenilleen pullakahvit Pilpalan Lättiksellä. Ja moni oli ottanut kutsun vastaan, sillä Lättiksellä oli toistasataa bemeristia. Siinä olisi ollut Poliisin karhuryhmälläkin tekemistä jos olisi saanut vihiä että tälläinen liivijengi lähes laittomasti jossain kokoontuu..

Ymmärrän että suurelle yleisölle menee nämä liivijengiläiset helposti keskenään sekaisin, mutta selvennän nyt pienellä vinkillä miten heidät erottaa toisistaan. Kaikkihan sen tietää että liivijengiläisille väri on se erottava tekiä ja kaikki kantavat omaa väriänsä ylpeänä.
Siis nämä pahamaineiset sinkojengit erottaa siitä että heillä on mustat liivit, kun taas bemaristeilla on sellaiset huomiovärillä varustetut keltaiset liivit. Muuten jengit ovat hyvinkin samankaltaisia keskenään, paitsi kun bemaristi menee ohi nin ei kuulu järjetöntä mökää vain pientä tuulensuhinaa ja radiosuomen sääkatsaus radiosta.

Yhtäkaikki, oli oikein mukava käydä tapaamassa tuttuja ja ajella kauniissa kesäsäässä pitkin hyväkuntoisin eteläsuomalaisia maanteitä. Jotkut kyllä tuntuivat purnaavan virkavallan kyttäysmeininkiä nopeuksien suhteen, mutta minä en sellaista huomannut. Ei ollut vastaantulijoita eikä yhtään tutka-autoa näkynyt matkalla ja sain ajaa ihan niin kovaa kuin uskalsin.

Tässäpä vielä pientä videota tuolta reissulta

Musiikki: Cargo-Summerfair


Tässä viel reitti Lättikselle ja takaisin. Vaikkakin kotimatkan ajoin tylsästi kakkostietä ;(

Fribaamassa

Käytii Pekan kans fribaamassa ja tekis mieli kysyä et arvatkaa kuka voitti ton matsin 😉
Ajanpuutteen vuoksi en viitsi mainita mitään siitä toisesta kierroksesta. Käytii Bembölen kahvituval hörppimäs kaffet pelin jälkee. No kotimatkal taas pikkase oikasin et pääsin nopeemmin kotii.



Kalliolla kukkulalla..

Oli niin mukava ilma et kävin vielä iltapäiväl ajelemassa tuol mun henkilökohtasella ajoharjoitteluradalla. Eihän tuosta harjottelusta mitään hyötyä ole ite ajamiseen, mut enpähän ihan ensimmäisenä mene parkkipaikalla nurin kun osaan mopoa käsitellä.
Ja jos joskus joku tulee väittämään et ylämäkeen on helpompi ajaa ku alamäkeen, ni sitä on ihan turha lähtä kokeileen. Se nimittäin pitää paikkansa.
Täs vähä videoo ajeluista.



Ducati Multistrada 1260

No nyt pääsin kokeilemaan Italian poikain tekelettä, punaista matalaa urheiluautoa. Eikäkö täähä oliki punanen korkee mopo.

Ennenku pääsin puikkoihin niin sain seikkaperäiset ohjeet miten mopon tietokonetta ohjataan ja mitä mikäkin ajotila tarkoittaa. Valtavan kokoisella telkkarilla on paljon asiaa ja koodeja ja lyhenteitä. Menin jo ihan sekasin ja kysyinki et missä lukee nopeus. Pyysin laittamaan tuon vehkeen touring asentoon ja jousituksen vähä löysälle sekä keulimisen eston keskiasentoon.

Sit ei muutaku mopon selkää ja Ducati käyntiin. Ja hitto et tää kuulosti hyvältä, moottori kuulosti juuri siltä miltä ducatin pitääkin kuulostaa suorastaan agressiivisen voimaauhkuvalta. Ja onneks tässä ei ollu sellasta ducateista tuttua kilisevää kytkintä 😉

Eiku ducatia sarvista ja liikenteen sekaan, moottori jaksaa vääntää mukavan tuntuisesti jo pienillä kierroksilla. Kun kahvasta vääntää niin silloin tapahtuu ihmeellisiä asiaoita mahtavan papatuksen saattelemana ja suupielet nousee väkisin hymyyn.

Ajoasento on pysty ja leveä kuten kaikissa tän tyylin mopoissa ja ohjaustanko tuntuu minulle hieman liian leveältä ja tarkemmin katsottuna näyttäisi olevan sama tanko kuin vesigessussa… eikai sentään.

Läksin rampista kiihdyttämään Tuusulantielle ja väänsin kaasun täysin auki, mahtava tunne kun etunen nousi hieman irti tiestä ja keulimisenesto piti etusen sopivalla korkeudella ja meno oli kokoajan hallitun oloista. Mahtavaa!!

Päätin lähtä metsäpolulle kokeilemaan miltä meno maistuu. Polulle päästäkseni piti ajaa kaatuneen puunrungon yli ja ducati menikin todella mukavasti rungon yli ja jousitus toimi mukavasti. Polku leveni ja päätin et nyt vetästää näyttävästi ja käänsin kahvaa ja mopo hyökkäsi matkaan mutta veto läks heti pois päältä ja telkkarissa vilkku valoja ja säikäsin et nyt se meni rikki. Eikä mitä, se oli luistonesto mikä nappasi päälle eikä napannu mitenkää hienovarasesti vaan tunne oli niinku joku olis työntäny tukin takapinnojen väliin.
En osannu ottaa luistonestoa pos päältä vaikka vääntelin kaikkia nappuloita niin lopputulos oli etten pärjänny tän ATK:n kanssa.
Päätin lähtä ajelee takaspäin ihan teitäpitkin ja koitin olla tuijottamatta tuota telkkaria missä oli jos jonkilaisia lukemia.

Mahdoton päästä sisään kaikkiin ominaisuuksiin ilman parintunnin powerpoint showta ja kurssia. Niin no jälkikäteen kuulin että olisi pitäny painaa vaihdinta kolmen kohdasta kunnes valinta tulee näkyviin ja käännellä sen jälkeen se kohtaa enduro jolloin luistonesto eikä jarrujen lukkiutumisenesto eivät olisi päällä.

Mutta mahtava peli

No jopas nyt!

Aluksi se vaikutti hyvältä idealta lähtä ajelemaan pientä metsäpolkua.

Niin kunnes se loppui lammenrantaan.
Äkkinäinen olisi jo tässä vaiheessa ymmärtänyt kääntyä takaisin, mutta minä en peruuttele. Huomasin nimittäin että lammen pystyisi kiertämään eikä tarvitsisi ajaa kuin pienen vitikon läpi niin pääsin toiselle polulle joka jatkui lampea kiertäen.

Suzukin ei näköjään ollu suunnniteltu vitikon raivaamiseen 🙁