Muinainen kivikasa

Löysin eile porkkalasta tuollaisen muinaisen kivikasan. Eikä ollu ees kieltomerkkien takana ja sinne pääs tietä pitkin perille. Noh tavallaan se oli tie.

Mutta takas tulles alkoi ongelmat. kone ei käyny kunnolla välillä kiersi niin perkeleesti ja välil ei neinant käydä ensinkään. Lisäksi issikan kauniin pehmeää käyntiääntä säesti nyt helvetillinen kolina ja pauke.

No minä aattelin et issikkahan ei minua tielle jätä ja käänsin nokan kotiakohti ja ajelin menemään perkeleellisen paukkeen säestämänä.
Pääsin kuin pääsinkin kotiin, mutta pimeetä oli jo kerenny tulla, joten ongelman setviminen jäisi huomiselle.

Tänään menin sit katsomaan et mikähän on issikas vikana, aattelin et varppina on männänrenkaat murusina jokapuolella mäntää paitti siin uras jos ne kuuluis olla.
Otin siis pakokäyrät irti ja fikkarilla tiirailin reijäst ja totesin et kaikkihan on niiko pitääki renkaat paikallaan ja sylinterin seinämät kauniin naarmuttomat, eikä männän päälkää näkyny mitää.
No hittolainen, alakertako sielt sit on paskana?
Se oliski jo vaikeempi juttu ku mul on varal vaa sylinteri, kansi, mäntä sekä renkaat. Niin ja tietty männäntappi.
No aattelin et laitan käyrät takas kii ja koitan kuulostella mis vika piilee.
Ku rupesin ruuvaa käyriä kii huomasn et koko perkeleen sylinteri heiluu.
Sehä on irti! Yks pultti puuttu kokonaan ja jäljel olevat kolme nekin oli löysäl.
No tungin kakkosnelosen runkoputken ja kannen väliin ja väänsin sitä kireelle jonka jälkee koklasin lähtiskä käyntiin ja lähtihä se. Kävi nätisti niiko aina.
Mietinki nyt et pitäskö koittaa laittaa silikoonittuoho väliin ja pultata pytty kii kun tiiviste on sielt välist eilisen ajelun aikana kadonnu. Uutta tiivistettä snne väliin ei saa purkamatta koko keksintöä, enkä viittis purkaa ku oon laiska.
Noh viikonlopun ajelut on nyt kuitenki ajeltu ;(

Linturetkellä Porkkalassa

Oli niin mukavan lämmin päivä et päätin käydä linturetkellä Porkkalassa. Enkä nähny koko reissun aikana ainuttakaan lintua, toisaalta en nähny kyl bongareitakaan. Täst voi vetää sen päätelmän et ne linnut seuraa niit bongareita.

Ajoin kesällä tän saman reitin minkä nyttenki.
Kesällä ajoin niinsanotusti täysiä. Nyt taas ajoin niinkovaa kuin uskalsin. Ja kas kummaa sain saman ajan ku kesälläki! Siis huolimatta siitä että tie oli jäinen pystyin ajaa yhtä kovaa ku kesällä. Tästä voi vetästä sen päätelmän et Suomen moottoriurheilun Hall of Fame on menettäny yhden kiintotähden vain sentakia kun en oo ruvennu kisakuskiks 😉

Reitti löytyy täältä jos haluutte ite käydä kokeilemassa saatteko saman ajan kesällä ja talvella

Ajelua…

Eilinen päivä meni kahdesta eteenpäin pelkästään ajellessa.
Väiskin ic on mulla tavallaan sisäänajossa ja mulla on sellanen vastentahtoinen tehtävä ajaa sillä mahdollisimman paljon viikonlopun aikana.
Eilen sit ajeltiin Jimin kanssa ja käytiin Porkkalassa, Meikolla, Siuntiossa, Veikkolassa…. Siis mihin vain meni pieni mutta mutkainen tie niin sinne ajettiin.

Porkkalassa on muuten todella paljon peuroja ja hirviä eli jos sinne joku meinaa ajella niin iltasella kandee olla varovainen. Tämäkin nuori hirvi safkas aivan tien reunassa eikä häiriintynyt yhtään issikan jylhänkauniista käyntiäänestä.

Tänään oli taroitus lähteä issikalla katselemaan sambaa mutta siinä on kytkin niin pirun jäykkä että en taida viitsiä kaupunkiin ajella vaan pysyttelen pienillä mutkateillä. Niin sekin hieman arveluttaa tuonne kaupunkiin menossa että tuola issikassa on ns lukkiutumattomat jarrut.

Kohtalon ivaa

Eilen (sunnuntaina) Jiminkanssa oltiin Porkkalassa ja kuljettiin todella liukkailla jäisillä rantakallioilla. Kumpikin selvittiin reissusta kaatumatta tai tippumatta mereen.

Mutta eikös tänään kun dallasin kädettaskussa duuniin hiekotettua jalkakäytävää pitkin niin liukastuin jäähän ja hetkenaikaa oli mahanalusta jalkoja täynnä. No en kaatunut mutta reväytin selkäni ja nyt on olo tosi tukala kun tuntuu että ei pääse pystyyn ilman tunkkia ensinkään.
Perkele! et tekee kipeetä

Pikku nautiskelija

Käytiin tuossa Pikku-A:n kanssa syksyn olisko ollu viimisillä miltei helteillä retkeilemässä porkkalanniemessä. Mellä oli mukana kertakäyttögrilli, makkaraa ja termoksessa kaakaota, siis kaikki tykötarpeet mitä äijät tarvii viettääkseen mukavaa lauantaipäivää. No grillaamisen ja kaakaoiden jäleen piti tietysti hieman levähtää ennen kotimatkaa. Pakko kyl sanoa et oikein kateeks käy miten lapset osaa ottaa olemisesta sen viimeisenkin riemun irti.
Aikuiset sais ottaa opiks ja koittaa olla välillä hieman rennommin

Porkkalasta etelään

Nyt on oikeastaan viimeaikoina tuntunut et pieni botski vois olla kiva. Mulla oli juniorina aina oma vene, mut kun innostuin aikoinaan prätkistä niin ei ollu enää veneille sijaa. No täs näkymä Porkkalasta etelään…

Horisontissa näkyy Rönskärin majakka

Ulkoilua

Olin sunnuntaina Jimin kanssa ulkoilemassa Porkkalanniemessä.
Otettiin eväsleipiä ja vettä ja parit mandariinit reppuun mukaan ja lähdettiin dallaamaan Porkkalanniemeä ympäri. Ilma oli todella mahtava ja kun tuulikin kävi jostain ehkä pohjoisesta, niin Porkkalan kärjessä oli mukavan lämmintä.

Porkkalan kärjessä on paikka paikoin hauskoja punaisia kallioita, ihanku ne olis ruosteessa?
Parasta antia oli kuitenkin ulkoilu Jimin kanssa. Välillä kun on meininkiä ja meteliä. Niin tuntuu et tulee tuota hiljaisempaa poikaa laiminlyötyä, kun Pikku-A varastaa kaiken huomion. Siks on välillä pirun mukava lähteä Jimin kanssa kahdestaan liikkeelle.

Joululoma alkoi!

Joululoma alkoi ja kävin ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänä itsekseni käppäilemässä Porkkalassa. Jostain syystä tuollanen rannoilla käppäily tuntuu pirun mukavalta, pidän ihan älyttömästi aaltojen äänestä kun ne iskevät rantakallolle.
Hieman huvittavaksi asian tekee se että asun käytännöllisesti katsoen aivan rannassa mutta kun haluan rauhoittua ja olla itsekseni niin lähden yleensäLinlooseen, Porkkalaan tai Kopparnäsiin käpppäilemään rantsuun. Liekkö tämä sitä mertaedemmäks kalaan menemistä?
Uskoisin että tämä johtuu siitä että tässä meidän rantsussa on saaristoa ja kaikissa noissa edellä mainnituissa paikoissa on suorat näkymät avomerelle.
No tässä yksi valokuva tuolta Porkkalan reissulta

Mamiya M645, 45/3.5 Portra 400VC