Viikonkuva 42/2019
Viikonkuva 02/2019
Umpikuja
Jos mulla olisi oma metsätie niin tekisin juuri niinkuin tämän metsätien omistaja. Antaisin jengin ajaa vapaasti vähä yli kolme kilometriä ja sit laittaisin puomin. Eikä mitää mahdollisuutta kääntyä, sillä tie oli niin kapee. Siinähä sitte turistit peruutteelee 😉
Eikun peruuttamaan, onneks päästii pois metäst enneku tuli pimeetä. Oli siinä peruttamista ihan tarpeeks vaikkei pimeetä ollukkaa. Välillä jänskätti ettei vaa jäädä jumiin
pikku-a osas ottaa sopivan rennosti tuon peruutusoperaation
Yöpaikka
Maisemat oli komeet, mut yöpaikkana huono. Kusetti koko yön kun putous lotisi taustalla
Katsastus
Rantaparkki
Kyllä kelpasi Matkamiehen rantaparkissa yöpyä kun lämmittimen tasainen pöhinä piti mielen virkeänä Ja tiesin että ei tule hetken päästä kylmä.
Iso kiitos Citycaravan Lappeenrannalle joka hoiti homman todella mallikkaasti eikä mun tarvii enää roikkua piuhan peräs, vaan voin ettiä yöpymispaikat hieman luovemmin
Viikonkuva 45/2017
Ensimmäinen viikonloppu vietetty uudella retkuiluautolla retkuillen. Pikku-Aa:n kanssa käytiin kätköilemässä ja ajeltiin mukavia pieniä hiekkateitä kätköjä jahdaten. Välillä kerettiin Pikku-Aa:n kanssa jopa tulilla oleilemaan. Mut aika paljon pysyttii vaaka-asennos ja katseltii telkkaria sekä laiskoteltii.
Kyl meijän nyt kelpaa…
Löysin uuden hyvän yömestan.
Nyt on puskaparkkilainen jälleen löytänt melko hulppeen mestan. On meinaan pikkasen hienot näköalat tuosta kammarinikkunasta.
tie toki olis jatkunu tuonna alas rantaan, mut onneks en ajanu rantaan asti sillä on senverra jyrkkä rinne että en luultavasti pääsis sieltä takas ilman nosturia. No aamul meinaan tuonne käppäillä aamu-uinnille kuitenki.
Saattaaolla ja mä luulen että tätä ei aurata muavarten talvella, mut voinpa tätä hyödyntää kunnes tulee lunta.
Naulakko
No mutta onpas mukava kun mulle on pytytetty tuohon rantaa tuollanen naulakko, mihi voin ripustaa kylpytakin uinninajaks
Aurinko painuu mailleen
Taitaa olla aika minunki mennä koht köllölleen, en jaksa ees iltauinnille lähtä ku on niin kiire tehä…. ei mitään.
Eile katoin ehkä maailman paskimman skifileffan ikinä. Meinaan kokeilla josko tänää löytys Netflixistä jotain hieman parempaa.
Villilänsaari over and out!
Puskaparkkilaisen arkea
Kyllä on ollu taas ihan mahottoman hankalaa ja surkeeta, kun on pitäny majottua tuonne pitkin mettiä.
On joutunu olee melkein täydellises hiljaisuudes keskel luontoa, ainoastaa linnut sillotällö huudellu.
Siitä tulikin mielee et kuka vatipää on keksiny nimen laulujoutsen?
Ilmeisesti ei ole tuon nimen keksijä ikinä kuullu millasta perkeleellistä meteliä tuo lintu osaa pitää, enkä minä sitä ihan ensimmäiseks menis lauluksi kutsumaan. No onneksi nuo lähti kauemmaksi metelöimään, tuosta rannasta.
Niin ja niinku tuosta toisesta kuvasta näkeee niin rantakin on ihan surkee, ei pääse metsästä suoraan veteen vaa pitää ensin astua tuoho hiekalle ja sit vasta voi ruveta kahlaamaan syvemmälle. Vesikin on ihan märkää. Kylpytakin joutu ripustaa tuoho puuhu mikä oli ihan vinossa olis seki voinu suoraan kasvaa, mut ei.
Nokipannukaffet keittelin tuos rannas ja kattelin tummuvaa iltaa. Minä ja mun persoonat, eikä saatu edes pientä sisäistä väittelyä aikaseks.
Noh joskus vaa on hyvä olla….
Viikonkuva 38/2016
Taas on lentojätkä heitteillä
On taas melko kurjat oltavat, kun ei tuota autoakaan saanu ihan rantaan vaan joutuu veteen kävelemään melkein kýmmenen askelta. Ei auta, meen silti uimaan. Niin ja meen muute aamullaki.
On muute Vanajavedes paljon lämpimämpi vesi kuin Ahvenistonjärves.
Näkymät
Melko ankeat on taas matkalaisella näkymät makuuhuoneenikkunasta.
Kävin äske uimassa ja meinaan käydä aamullakin enne duuniin lähtöä.
Pakko kehasta et tää Siuron luontopulunranta on melko mukava yöpaikka
Ei menny niinku suunnittelin.
Jokuhan on saattanut saada vihiä jostain et olen aika ak.. eikäkö naisvaltases duunipaikas. Siitäkin huolimatta et mulla on oikee lääkärintodistus mis sanotaan et “enimmäkseen harmiton” ni must kuitenki löytyy löytyy se Deltauros, vaik se onki piilos enimmänaikaa.
Niin ja koska olen arka, hiljanen ja ujohko niin keskusteluyhteyden avaaminen vastakkaisen sukupuolen kans on niin hitoksee vaikeeta. No onneks on kavereita jotka jeesaa.
Niinpä otin yhteyttä hyvään ystävääni Kanervan Ikeen ja häneltä sainkin mainioita vinkkejä kuinka lähestyä vastakkaista sukupuolta.
Ike kertoi et pitää edetä kielikuvin, eikä saa mennä suoraan asiaan. Ja mikä parasta, jos ujostuttaa ni keskustelun voi kuulemma käydä jopa tekstiviestein. Siis aivan mahtavaa!!!
Luulin minä viel tässävaiheessa.
Mun pitää ottaa Ikenkans vielä puheeks toi kielikuvien käyttö tekstareissa.
No olihan se puutarha kostea ja kaikkea, mut mulla tavallaan oli jotain muuta mielessä….
No tästä masentuneena autonnokka toiseen suuntaan läksin etsimään yöpaikkaa, Päätin etten mene lähelle rantaa, ettei tule kiusausta mennä uimaan.
No onhan tuosta mun sängysrä veteen melkein kaks metriä, siis suoraan alaspäin kun käytännössä sänky on vedenpäällä.
No niin ja kävinhä minä uimaski, minkäs sille mahtaa kun ei ole tot selkärankaa… Mutta vaikka tiedän ettei flunssan jälkee sais mennä uimaan ni nythän se ei ole niin paha-asia sillä kastuin vesisatees jo ennen veteen menoa
Voi mua väsynyttä rellestäjää
Voi mua väsynyttä rellestäjää lauloi Eppu Normaalikin aikoinaan. Ja tarkoittivat varmaankin juuri tätä olotilaa.
On niin vaikeeta ja kurjaa kun maisemat on vähä ankeita, ei edes näyteikkunoita mitä katella. Ja tuo koskiki kohisee niin kovaa et pitänee lähtä kohta kuselle… eiku otan viel toisen oluen ja ehkä voikkoleipää iltapalaks…
Kurkien tanssi
Tulin pellonreunaan katselemaan kun pellolla oli kurkia ja joutsenia. No eikös kesken kaiken ruvennu nämä kurjet tekemään pikkukurkia. Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun tuollasta joutuu katselemaan. Olisivat menneet ees latoon tai pusikkoon, mut ei keskellä peltoa pitää ruveta hommiin.
Onneksi itse toimitus kävi nopeasti ettei sitä tarvinnut pitkään katsella. Sen sijaan oli mielenkiintoista katsella itse toimituksen jälkeen kurkien tanssia.
Tuo vaikuttaa peräti hienolta tavalta hoitaa nuo parisuhdeasiat, noin niinku verrattuna ihmisiin. Ihmisethän tekevät tuon jotenkin väärässä järjestyksessä kun ensin pitää koko ilta tanssittaa eikä lopputulos ole silti varmaa. Pahhimmassa tapauksessa sitä tanssittaa jotain sutturaa ihan turhaan ja ilta menee hukkaan.
Tolleen tuo on jotenki reilumpaa eikä tule turhaa tanssittamista!
Puskaparkkilaisen arkea
Kyllä oli taas puskaparkissa vaikeaa, yöllä tuli pöllö tuohon auton katolle huutamaan. Perkele jos tulee ensyönä niin heitän sitä kengällä. Aivan sama onko rauhotettu, saa luvan rauhottua jossain muualla ensyönä
Tuossa on mukava luontopulku vieressä joka oli kiva käppäillä läpi illalla ennen maatemenoa. Samalla näin luontopolulla erittäin harvinaisen linnun. Tämä on luultavasti Suomen ainut keltainenlintu! Luultavasti tällaista ihmettä ei ole nähty edes Ruotsissa.
Ja koska olen ensimmäinen ihminen ikinä, kun näkee tälläisen linnun niin minulla on oikeus tämä myös nimetä. Joten tästälähin tämän linnun nimi on Keltainen pikkulintu! Latinaksi se on tietenkin flavus avis!
Geocache GC5VQX6 – Hartunkorven ongalo
Mahtava päivä tai ainakin ilta. Kävin hakemassa Mari Johannan vaihdelaatikon jonka Eko oli laittanu ihan vimpanpäälle kuntoon. Nyt ei muutakun laatikko kiinni ni päästään taas Pikku-Aa:n kanssa baanalle.
Läksin ajelemaan Ekon luota takas kohti Tamperetta ja päätin etsiä yhen kätkön matkalla. Kätkö löytyikin mageesta mestasta keskeltä mettää mihin meni viel suht hyvä metsätie, joten eikun koppiauton nokka kohti mettää.
paikka on niin magee et jään tänne yöks, ei kuulu muita ääniä ku linnuunviserrystä. Taidan tätä mestaa käyttää jatkossakin yöpaikkana
Geocache GC1MK9H – Lempiäniemen venesatama
Tuntui menevän saman kaavan mukaan tämäkin ilta kuten eilinen.
Tosin nyt rupes ripsottelemaan vettä, joten taidan käydä maate tälle kätkölle.
Ikkunasta on tällaiset näkymät tänään.
Geocache GC23XJR – Lippo
Olipas kiirus ilta. Kävin uimas ja saunas ja taas saunas ja uimas kunnes rupes tuntuu et olen tarpeeeks märkä ni lopetin veenkanas läträämisen.
Koska aurinko paisto eikä ollu suurempi kiirus mihinkää ni päätin käydä vähä kätköilemäs. Just päätin tällä kätköllä, koska rupes ramasee et nyt on aika käydä maate. Joten jään tänne mettään karhujen ja susien kans yöks
Fribaa
Alkaa illat olla senverran valkeita taas että kerkee duunin jälkeen heittelemään fribaa ennenkuin pimeys iskee.
Kolme kierrosta jaksoin heitellä ja sit rupes tuntumaan ettei jaksa enää. Kyllä huomaa etten ole taas koko talvena viskonu.
Ja koska väsähin niin nippanappa jaksan kävellä täst vikalta korilta tuonne autoon ja taijjan käydä maate samantien.
Valokuvatorstai “Matala”
Valokuvatorstain haasteena tälläviikolla on “Matala”
Joten tässä matala majani eräällä yöpymispaikalla mennäviikolta.
Tuossa autiotalon pihassa on muuten rauhallista yöpyä, mutta moottoritie on liian lähellä ja sieltä kuuluu melkoisesti autojen ääniä. Mekkala tosin vaimenee yön pimeimmiksi tunneiksi, alkaen taas aamun valjetessa uudelleen
Tampere
No nyt kun olen täällä Tampereella jo jonkunaikaa viettänyt niin päätin hieman katsella kaupunkia tänään.
Läksin siis duuninjälkeen käppäilemään kaupungille ja en voinut olla vertailematta näkemääni erääseen toiseen suurkaupunnkiin jossa olen viimeaikoina vieraillu, nimittäin Someroon.
Molemmissa kaupungeissa on huomattavissa samoja piirteitä.
Keskustan liepeiltä löytyy molemmista kaupungeista tyhjää liiketilaa. Kaupungilla parveilee joutavia ihmisiä niin ettei meinaa sekaan mahtua, paitti et Somerolla niitä on vaa neljä joista kerralla näkyvissä kolme.
Molemmis kaupungeis ajaa autoja eestaas iha hitoksee, paitti et Somerol ne on ne kolme autoo jotka ajaa sitä samaa katua eestaas.
Mutta on erojakin, nimittäin Kukkakauppoja on Somerolla enemmän. Ilmeisesti Tampereella ei ole tapana kukilla ihmisiä ilahduttaa?
Lisäksi Tampereelta puuttuu katukuvasta traktorit kokonaan? Tästä tulee väkisinkin mieleen että eikö täällä ole nuorisoa ensinkään kun ei yhtää traktoria pyöri kadulla rallia. Ettein vaan olis ukkoutumassa koko Tampere kun ei nuorisoa näy missään.
Kävi kaupungilla hassusti, sillä eräs tyttö noustessaan bussiin kadulta hihkaisi minulle Oikein leveästi hymyillen “Moi nieppi!”. Koska en tyttöä tunnistanut niin moikkasin vain hölmistyneenä takaisin. Samalla mietin että miksi hän niin leveästi hymyili? Ajattelin että kysyn seuraavalta vastaantulijalta että näytänkö jotenkin erityisen hyvältä.
En kuitenkaan uskaltanut kysyä, sillä seuraava vastaantulija näytti aivan Galina Kulakovan ja Juha Miedon aviottomalta pojalta josta on leikattu nainen neuvostolipusta löytyvillä työkaluilla.
Tästä järkyttyneenä päätin että nyt on ihan liikaa ihmiskontakteja tällepäivälle ja päätin lähteä yöksi jonnekkin missä en näkisi enään ketään, joten läksin autolla kaupungin ulkopuolelle ison kauppakeskuksen parkkikselle joka oli tyhjä näin arki-iltana.
Ihan vain vinkiksi täälläpäin liikkuville karavaanareille jotka ovat pikaista yöpaikkaa vailla, niin ideaparkin pihassa on ilmaisia sähköpaikkoja karavaanareille tarjolla!
Loppuillan meinasin viihdyttää itseäni katsomalla Netflixista mielenkiintoisen dokumetin, joka kertoo suuresta sankarista joka on pelastanut maailmanrauhan menneisyydessä ja tulevaisuudessa jo useaan kertaan. Nimittäin katson henkilödokumentin herrasta nimeltään Kapteeni Ameriikka
Laitoin dokkarin kunniaks oikein Ameriikkastetsonin päähän ja kuvittelen että se olen minä joka sitä maailmaa olen pelastamassa.
Julkujärven Kuulaakso
Kävin heittämässä kierroksen fribaa Pirkkalan radalla joka oli mukava metsärata. Sieltä läksin Ylöjärvelle ja koitin heittää kierroksen myös Julkujärven radalla mut se jäi kesken kun tuli niin äkisti pimeetä.
Onneks kaapista löyty pari kaljaa (entiä mistä ovat sinne joutuneet) Taidan jäädä tähän yöks
Prätkäjätkä meni talviunille!
Ja karavaanari heräsi jälleen…
Koska viimeviikolla parina-aamuna jopa Tampereen motari oli jäässä, niin päätin et nyt olis aika siirtyä jälleen karavaanariks.
No joo just tänäaamuna tiet ei kyl ollu jäässä…. ehkä? ei sitä autol niin huomaa. Läksin nyt kuitenki autol ja ainaki valokuvien ottaminen ajaessa on autolla paljo helpompaa ku prätkäl.
Tänää kulki!
Menin meinaan duunin jälkee Lempääläs fribaradalle ja heittelin parin pikkupojan kans muutaman kierroksen.
Mä olin niin Elvis siin seuras, niin Elvis. Paitti et jäbät oli niin nuoria ettei ne tienny Elviksest mitää, mut olin siis niin keekkiä ku vaa voi olla.
Heitto meinaan kulki todella hienosti ja teinkin elämäni ensimmäiset miinustulokset!. No joo joku vois pahantahtosesti sanoa et rata oli helppo, mut miinustulos mikä miinustulos 😉
Koska pikkujäbät läks himaan ja ilta rupes tummumaan eikä tämä paikka vaikuttanu mitenkään epämiellyttävältä päätin että minä yövyn tässä. Auton kaapist löyty yks alekokki, eli kyl mun nyt kelpaa 😉
