Metsäpolku

Koska aamusella oli hieman joutilasta aikaa. Pikku-A tulisi kotiin vasta klo 13:00 eikä rakas pikkuvaimoni antanut minulle mitään velvotteita niin minäpäs päätin lähteä katupyörällä metsäpolulle.

Tie kävi mukavan syheröiseksi ja ajelinkin katsomaan onko karttaam merkitty Rotomänty vielä pystyssä. Hyvin näytti puu vielä jöpöttävän ja onhan se sanottava että on se melkoinen mänty!


Mennes ajelin pieniä mutkateitä ja hiekkateitä pitkin, mut takastulles hieman tuuletin ja ajelin baanaa pitkin.
Täs viel pieni video lenkist
Musiikki: Sensory System – Come On

Fribaa

Käytiin jälleen Pikku-Aa:n kanssa heittelemäs frisbiitä. Axelil lähtee heitot melko hienosti, päivä päivält pitemmälle ja aina eri suuntaan 😉

Minulla kulki jälleen avaukset tosi pitkälle ja syvälle vitikkoon. Suurin aika meni ettiessä minun kiekkoa helvatan syvältä vitikosta, joten ei enempää tuloksista.

Käytiin samal matkal jälleen hakemas muutama kätkö, joista yksi oli puussa. Annoin kameran Axelille siksaikaa kun kiipesin puuhu ni hääpäs ottikii minust kuvan.’

Jälleen tuli vanha totuus todistettua, eli puuhun on helpompi mennä ylöspäin ku tulla alaspäin. Kun oksa katkes alta, ni pääsinki alas aika äkkiä. Eikä putoaminen sattunu yhtään, ainoastaan se loppu tömähdys teki kipeetä 😉

Nyt iski paniikki

Alkaa ole välil aivan mahtavia talvipäiviä.
Kävin jäälläkin ja koska olen vieläki kuiva ni jää on selvästi kestävää. Lisäks ainakaa nyt jäällä ei ollu lunta haitallesaakka.

No tämähän tarkottaa sitä et nyt pitää mennä laittaa issikkaan nastarenkaat alle ihan pikimmiten. Hitto kun olis tonki asian hoitanu ajoissa ni olis jo tänää voinu käydä ajelulla