Vesigessu

Tämän mopon koeajo saattaa minulle tulla tulevaisuudessa vielä kalliiksi. Olen nimittäin ollut aina tai siis viimevuosina sitämieltä että minulle riittää vanha ja halpa moottoripyörä, niitä voi sitten olla tarpeen vaatiessa vaikka useampikin. Mutta nyt en enään ole oikein varma kannastani?

Tällä vesigessulla kun lähtee ajelemaa niin on helppo ymmärtää miksi näitä näkee joka kirkolla ja kylällä. Tämä nimittäin on ihan hitokseen hyvä ajaa, kunhan selviää alkujärkytyksestä miten korkea tämä on.

Minä kun olen tällainen persjalkainen niin olisin mielelläni laittanut istuimen hieman matalammalle. Tämä toki olisi säädettävissä, mutta nyt on niin kiirus ettei tässä jouda penkkejä säätelemään.

jonkun aikaa ajettuani häkellyin siitä että en ole seurannut liikennettä lainkaan vaan kaiken huomion on vienyt ohjaustangossa olevat nappulat, rullat ja säätimet sekä tietenkin valtavan kokoinen televisio mikä näyttää kaikkea mielenkiintoista ja osin jopa turhaa tietoa.

Päätin mennä pikkasemmalle tielle että saisin kokeilla gessua sielllä mihin se on tarkoitettu eli hiekkatiellä. Nyt ei ohjaustankokaan tuntunut enään liian leveältä. Tosin nyt gessu rupesi tuntumaan hieman isolta, tämä johtui siitä että oli minulle täysin outo enkä uskaltanut ruveta irrottelemaan ihan järjettömästi (siitä piti huolen koeajopyörän tonnin omavastuu).
Takas isommalle baanalle ja gessu kulki mukavan tasasesti ja eleettömästi routavaurioisella tiellä ja yllättäen huomasinkin että minulla rupes persaus puutumaan. Tähän toki bmw:n tyyliin on varmasti saatavilla joku confort penkki.

No nyt lähden loppupäiväksi meditoimaan ja koitan olla menemättä pankinkautta takaisin mopoliikkeeseen

Pakko viel lisätä että penkin laskeminen kävi todella kätevästi ilman työkaluja ja tämän myötä ajotuntuma parani minulle melkoisesti. Lisäksi pitää antaa erityiskiitos siitä että BMW insinöörit ovat vihdoin käyneet katsomassa jostain japsimoposta miten vilkkukatkaisin pitää tehdä. Tässä ei enää ole tuota erittäin ärsyttävää kolmen katkaisimen systeemiä vilkkuja varten.

Muurmanskin reissu

Päätettiin Wolfin kans lähtä katsastamaan miltä näyttää Muurmanski elokuussa. Yllättäen myös läks mukaan ja aleltiinkin kolmistaa Muurmanskiin asti josta Ilpo jatkoikin yksikseen kotiin.
Aikaa tähän oli varattu ruhtinaalliset 10 päivää joten mikään höpsönkiirettä meillä ei ollut.
Matkalle oli varattu kaksi välipäivääkin jolloin ei ajettaisi lainkaan. Ensimmäinen välipäivä vietettäisiin Viennan kemissä josta oli tarkoitus vierailla Solovitskyn luostarisaarella.
Toinen välipäivä vietettäisiin Muurmanskissa jossa kyllä riittäisi nähtävää ja koettavaa vaikka pidemmäksikin aikaa.
Pientä harmia oli matkalla kun Wolfin pyörästä meni perän kahdesti rikki. Voisin jopa sanoa että Wolfin perä on väljä, eikä nyt heti ajatella väärin tät asiaa.
Mutta Venäjänmaa näytti kauniilta, rumalta ja ystävälliseltä ja jätti minuun tämäkin reissu varmasti lähtemättömän jäljen ja hyvä niin sillä minähän olen näiden jälkien summa.
Tässä viel jokunen kuva reissulta

Geocache GC61FV9 – MMM + XXXX

http://coord.info/GC61FV9

Ihan ensimmäisenä pieni varotuksen sana kaikille lajitovereille jotka tykkäävät ajella upeillä kiiltävillä mustilla katuhaukoilla pitkin baanoja käsittämättömällä nopeudella.
Jos tulee joskus mieleen et oikasempa mopolla tosta kesannolla olevan pellonpoikki, ni ÄLÄ!
Jostain kumman syystä ne pellot on ympäröity ojilla silloinkin ku se pelto ei ole käytössä. No jos sinne pellolle pääsee liposilla renkailla ja siellä sit lipsutellaa pää märkänä ja koittaa olla jäämättä jumiin. Lysti alkaa siin vaiheessa ku yrittää siel pellolt tulla pois sen ojan yli…. Tekis mieli kirota, mut en 😉

No jääköön tuo enemmittä huomioitta. Tuon koettelemuksen jälkeen ajelin Somerolle motoristisaunaan ja se tulikin tarpeeseen. Mukava oli jutella muiden mopoilijoiden kanssa löylyttelyn ja uimisen välissä. Saatan tuolla motoristisaunassa vierailla vielä jatkossakin

Tavarat alkas olla pakattu!

Huomenna aamulla starttaan ja lähden ajelemaan kohti Äänekoskea GS-Ralliin. Olen varautunu et ajelen pikkuteitä pitkin ja olisin joskus noin klo 18.00 perillä.
Joten mulla on mukavasti koko päivä aikaa ajella kohti Äänekoskea, eli tiedos on mukava päivä.

Tuota kuvan tuuttia tuskin näkyy äänekoskella mutta tuo toinen hirviö sillä saattaa olla.

MP-näyttely 2012

Käytii karin ja poikien kans lauantaina prätkämessuil. Ajatus menosta lauantaina prätkämessuille lapsilauman kans tuntuu melko hankalalta, mutta?
kun mentii heti aamust ni saatii kierrellä ja kattella melko rauhas kahteentoista asti jonka jälkee sielt jo joutiki pois.
Paljo oli komeita mopoja, mut eniten sykähdytti noi vanhat ite duunatut vehkeet. Niin ja stadion enskakisa oli kivaa kateltavaa. Tässä ohes muutama kuva.