Tulipas mukava irtiotto arjesta kun käytiin Pekan kanssa ajelemassa Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Pääsääntöisesti ajeltiin pieniä teitä pitkin ja katseltiin mitä vastaan tulee, ja tulihan sitä. Kyllä meni neljäpäivää mukavasti ja sain Pekasta jopa valokuvan jossa hän hymyilee! Tosin tiedän mitä kuva hymyilevästä Pekasta tekisi hänen imagollen niin en sitä nyt julkaise 😉
Ja täs viel pari kuvaa reissulta
Käytii tänään Jimin kanssa katsomassa miltä näyttää Stokkan rauniot.
Pakko sanoa että jos tämä pytinki olisi joskus valmistunut niin olisi se ollut melko mahtipontinen rakennelma
Käytiin Jimin kans hieman seikkailemassa aamulla ja samalla tutustumassa lähiympäristöön
Siinähä se Elvis ite poseeraa vanhan vesilaitoksen ovella
jimi menee kurkkaamaan Kabanovin luolaan
Mitäs sitä muutakaan tekisi äitienpäivänä kuin antaisi puolisolleen mahdollisuuden nukkua niin pitkään kuin hää jaksaa maata. Ja paras tapa toteuttaa tuo on poistua itse paikalta mahdollisimman aikaisin ja äänettömästi.
Niinpä päätin lähtä seikkailemaan pienelle UE retkelle Agan vanhalle pääkonttorille Keraan.
Kaikesta näkee että tämä on ollut aikoinaan melko hulppea laitos monikerroksisine toimistoineen jotka ovat jättänee keskelle hienon atriumin.
Tosin nyt on loistonpäivät nähty ja täältä onkin järjestelmällisesti rikottu kaikki mitä rikottavissa on. Minulla jäi kierros tähän toimistorakennuksen tutkimiseen kun vartiointiliikkeen auto ajoi pihaan ja vartija tuli ystävällisesti ohjaamaamaan minua ulos alueelta.
Kyselin vartijalta paikan historiasta joka kertoikin että aga toimi täällä vielä 90 luvulla jonka jälkeen muutti ehkä Riihimäelle. Tilat ovat olleet muussa käytöss vielä 2008 jonka jälkeen alue on tyhjentynyt ja termiitit ovat vallanneet paikan. Onneksi en ajanut prätkällä pidemmälle kuin tuohon pääkonttorin pihaan, sillä alueella oli ihan jumalattomasti rikottua lasia ja kaikkea roinaa joten renkaan puhkeaminen tuolla ei olisi ollut mikään suuri yllätys.
Tänään kävin suurella seikkailulla pimeässä idässä aina vantaalla asti. Pelasin tosin varmanpäälle ja ajoin suorinta tietä takas öbikseen eikä paluumatka kestänyt kuin 4 tuntia ja kerkesin juuri ennen suuria sateita kotiin.
Tämä oli varvin hieno paikka vierailla, vaikkakin minusta rupesi heti saavuttuani tuntumaan et en sunkka mä vaa Turkkuse oo tult? Mistä lie tuollanen tuli mieleen …
Jotenki rupes tuntumaan et tänne täytyisi tulla uudelleen talvella.
Löytyy näitä linnanraunioita näköjää kun jaksaa hakea, tai sit kuuntelee vihjeitä 😉
Tämän vihjeen tosin sain montavuotta sitte, mut vasta nyt tuli käytyy
Pikku-Aa höpötti ja hoputti heti aamusta että pitää päästä mopoajelulle. Meinas hermot mennä kun hää on niin malttamaton (selvästi äitiinsä tullu).
No mehän lähettii ajelulle ja päätettii et etitää vanhat linnanrauniot kun niitä Virossaki oli niin kiva katella.
Mutta kosta Suomen historiassa tuo sivistys ei yllä ihan yhtäpitkälle kun noissa naapurimaissa ni meidän täyty nyt tyytyä navetan raunioihi.
https://coord.info/GC66WJ3
Enpäs ole näilläseuduin vieraillut senjälkeen kun Kirkkonummen moottoripyöräkerho sai lähtöpassit tuosta läheisestä navetasta. Eli on siis vierähtänyt tovi siitä kun finsbackan mäellä viimeksi vierailin.
Kirkkonummellahan kaikki ovat huomanneet kylän kahtiajakautumisen, eli radan eteläpuoli ja radan pohjoispuoli. Kävelemällä radan yli meneminen on tehty liki mahdottomaksi tai ainakin hankalaksi. Kokeilkaapas mennä vaikka Alkosta Postiin kävelemällä niin huomaatte mitä tarkoitan.
Onkin joskus virinnyt puhetta että miksei Kirkkonummella ole kävelysiltoja radanyli? Kyllähäm Kirkkonummella on kävelysiltoja, mutta ne on rakennettu aivan vääriin paikkoihin. Tämäkin silta on tehty keskelle vitikkoa missä sillä ei ole mitään virkaa.
Kunnan päättäjät hoi! Tsempatkaa vähän!
Käytiin Pikku-Aa:n kanssa kätköilemässä kun oli niin mukava kelikin. Ja löytyihän niitä kätköjäkin kun hiukan etsittiin.
Päätettiin Pekan kans viettää ajeluviikonloppu Pärnus. Perjantaina lautal yli ja keula kohti Pärnua. Tukikohdaks oli valittu Aleksandri bub josta huone varattu etukäteen.
Lauantai ajeltiin ja käytii katselemas Helmen luolia ja linnoja jonka jälkee pikkuteitä Latviaan ja bongailtii lisää linnanraunioita. tie oli välil niin kinttupolkua et arvelutti mun yhdistelmän mahtuminen.
Sunnuntai aamun ajeltiinki sit räntäsatees Pärnusta Tallinnaan ja olenkin ruvennut etsimään mistä löytyis kolmen kilovatin kahvalämppärit ettei aina olis sormet jäässä. Tuossa muutama kuva reissulta
Kuvaa klikkaamalla pääsee tarkastelemaan ajoreittiä tarkemmin
Lähdettiin ajelee itäänpäin heti aamupalan jälkeen, kahvalämppärit sai olla päällä kunnes saavuimme Helmen luolille ja linnalle. Luolat ja linnat katsottyamme päätimme lähteä kinttupolkuja pitkin Latviaan. Reitit ja maisemat oli hienoja eikä tarvinnu kylmästä kärsiä, jos on kylmä ni otetaa pienempi tie niin siinä kuskitkin lämpenee.
Päivävän ajelujen jälkeen takas Pärnuun ja ison pihvin kimppuun. Kiva päivä ja nyt on mukava olo kun mahakin on täysi
Ei siis hyppyrimäki niinku Suomalaisin on tapana rakentaa, vaan pelkkä hyppyri. Neuvostoliittolaiset on tehny tost suksilla pituushypyst astetta rankemman lajin, kun vauhti on otettu tasamaalla lykkimällä.
Niin siis jos tää vanha Porkkalan vuokraajan aikuinen rekennelma on ollu hyppyri. Voihan se olla että tuo on ollu ihan tavallinen bussipysäkin katos joka ei ole osunu tienlaitaan, vaan keskelle mettää
Läksin käymää issikalla ilta-ajelulla
pikku-a:n kanssa tutkimassa raunioita
Lähetetty Sony Xperia⢠-älypuhelimestani
Perinteinen Vanhojen Mäkiluotolaisten tapaaminen Mäkiluodossa.
Tälläkertaa ilma oli melkoisen sumuinen, joten viimevuotista auringolta suojautumista ei nyt tarvinnut suorittaa.
Pikku-A:n kanssa ajeltiin hangosta kotiin. Päätettiin ajaa Snappertunan kautta, kun siel on mukava mutkatie. No tie ei ollu paras mahdollinen vaihtoehto koppiautolle.
Raaseporin raunioiden kohdalla rupes sterkoista soimaan Mariskan Tarkasta tämä. Pakkohan meidän oli poiketa linnalle kun biisiskin puhuttii miekoista ja haarniskoista. Joo Mariska ei varmaa tarkottanu just tätä, mut me päätettii tarkastaa Raaseporin rauniot
Kävin noukkimassa tuon yhden kätkös tästä lähistöltä kun sain hyvät vihjeetkin.
Olis tosn autolla jumissa jo ennenkuin pääsin edes rantaan.
Tarvittiin lapio ja kaikki irtomatot mitä autost löyty että sain sen irti tuost pienest mäest mihin onnistuis sen poikittain peruuttelemaan.
Itse kätkö olikin melkoisen raskaan marssin päässä, kun jäälle oli satant lunta niin kävely oli raskasta. Lumikengät olis saattaneet olla hyvät tuolla kävelyllä.
Käytiin Juhan ja Pikku-A:n kanssa tutustumassa Kabanovin luolaan. Talvel on hyvä käydä kun alemman käytävän lattial oleva vesi on jäässä
