Suotaival

Käytiin Jimin kanssa sunnuntaina kävelemässä tuo Torrosuolla oleva suotaival reitti joka oli pituudeltaan 8 kilometriä.
Alkuun lenkki oli tehty hyväksi kulkea myös liikuntarajoitteisille

Reitillä oli alkupäässä myös leveitä taukopaikkoja

Myöhemmin reitti tosin muuttui normi pitkospuu reitiksi jonne ei liikuntarajoitteisilla enää ollut mahdollisuutta kulkea.

Ihan kokoaikaa ei kulkeneetavoimella suolla

oli uusittu ja vanhat puut oli kerätty kasoihin odottamaan poissiivousta, joten oli todella hyväkuntoiset kävellä

Kun saavuttiin suolta metsäosuudelle niin reitti oli todella hyvin merkattu

Ja välillä kuljettiin normi metsäpolkua pitkin

Todella upea reitti ja me Jimin kanssa tykkäsimme

Vuosi käyntiin Torronsuolla

Mikäs olisi mukavampi tapa aloittaa vuosi kuin menemällä sumuiselle suolle. Ensimmäisenä Torronsuolle mennessä huomaa että suon länsireunan pikkulenkkiin on satsattu ja pitkospuita on uusittu.

Sumuisella suolla on mukavan tunnelmallista kulkea


Suoseikkailu

Valmistauduttiin hyvin tulevaan suoseikkailuun viettämällä yö sivistyksen rajamailla. Tästä eteenpäin olisi vain kesyttämätöntä luontoa edessä.

Aamulla jaksoimmekin vaeltaa reippaasti pitkin kohmeistä suota.

Suon loppuessa alkoikin synkkä metsäosuus..

Outo tunne valtasi matkaajat sillä metsästä ei kuulunut mitään ääniä, ei lintuja eikä mitään. Oli aivan liian hiljaista, suorastaan aavemaista.

Pian selvisi syy metsän äänettömyyteen, sillä jouduimme kasvokkain metsän vaarallisimman eläimen kanssa.
Nimittäin edessämmä oli ilmielävänä metsiemme vaarallisin eläin “Forssalainen hankikantolukki”
Mekin jätimme kaiken syötäväksi kelpaavan lukille joten pääsimme nnipinnapin karkuun silläaikaa kun tuo peto söi eväitämme.

Koska Forssalainen hankikantolukki söi eväämme ei mellä ollut kahvinkanssa mitään syötävää. Siis ei pullan pullaa! Kaukea kohtalo matkalaisille.

Kahvinkeiton aikana Pikku-Aakin rupesi väsymään ja kyseli joko hän saisi mennä sisälle, sillä ulkona on kuulemma tylsää

Geocache GC55FN7 – Jomalvik canal

http://coord.info/GC55FN7

Niin nykyäänhän tämä kanava tunnetaan paremmin nimella ZeiZein ränni, siis ei sen Öbisläisen höpöttävän hymypojan mukaan vaan sen toisen joka on kuin Stubin avioton velipuoli.

Kotimatkalla koitin oikasta, mut polku perskeles loppu kesken. Mä en kyl tajuu miten polku voi loppua kesken? Eikös sen polun pitäis aina mennä johonki? Oli ensimmäinen umpikujapolku minkä oon nähny.

Kuumahan tuolla vitikossa tuli kun polkukin loppu kesken ja loppui kesken tuon mun enduron ajo-ominaisuudetkin. Onneks löyty kuitenkin pieni lampi, joten eikun vaatteet veks ja lampeen vilvottelemaan, kyllä olikin kiva uiskennella lumpeenlehtien seassa.

Kun tulin kotiin ni Pikku-A istui pihassa sivuvaunussa ja tokasi et eiköhän lähetä ajelee. Eihän siinä muu auttanu kuin lyödä Suzuki parkkiin ja laittaa beemeri tulille ja eikun baanalle, mut se onkin jo toinen juttu se 😉

Torronsuo

Kävin Lurrin ja Karvanaaman kanssa viettämässä aurinkoisen lauantaipäivän Torronsuolla ja suon ympäristössä. Mulla oli sii mukana Suolla elävä suosaatana ja turkulainen änkyrä. Lähtökohdat ei olleet kovin hääppöset, mutta päivästä muodostui mitä mainioin. näyttäis alkaneen, sillä kurkiauroja lenteli suotakohti ne tosin kääntyivät takas huomattuaan Lurrin suolla.
Päivä vietettiin Torronsuon aurinkoisilla pitkospuilla ja mikäpäs olisikaan ollut soveliaampi tapa aateloida hienopäivä kuin käristää makkarat avotulella.
Tässä ohessa muutama kuva suolta ja suon ympäristöstä