Mikä sen mukavampi tapa viettää huurteista sunnuntai aamua Öbiksessä kuin lähteä kävelylle. Progressiivista rokkia soimaan ja eikun lampsimaan
Vaihteeksi ajelulla
Mulla oli ihan oikea vapaapäivä, siis Jaanan oli duunissa eikä pojatkaan ollu käymässä kotona. Päätin kuunnella Jaanan neuvoa et pitäis ulkoilla välil.
Ei muuta ku kaivoin Suzukin hangesta esille ja läksin ajelulle. Pakko myöntää et kyl Jaana oli jälleen oikeassa kun sano et ulkoilu piristää. Oli kyl hitoksee mukavaa vaik ei ollukkaa sellasta kuivaa pakkassäätä kuten olin toivonu.
Täs viel pieni video ajelusta.
Ei ollu ihan huono päivä tänäänkään
#vanlife
Pieni kurkistus vanlifen ihmeelliseen maailmaan
22.02.2022
Oli muuten hieno päivä.
Kauppamatka
Geocache GC9HYTJ – Mollan eka kätkö
Läksin ajelulle
Jälleen kerran piti eturengas täyttää enenku pääsin ajelulle. Joten eipä sen kummempaa seikkailua tiedossa, ajan Motonettiin hakemaan sisäkumin etuseen. Alusta vähä videota menomatkalta ku oli niin mukavan talvista.
Tammikuinen ajelu
Kävin kokeilemassa Suzukin talviajo-ominaisuuksia ja ajelin reilun kolmensadan kissan lenkin pienes pakkases. Öbikses oli lähtiessä 4 astetta pakkasta ja Somerol mittari näytti -8.
Pakko myöntää et oli senverran viileetä että enskerral laitan pitkät kalsarit.
Tekis mieli kokista!
Ihan varmasti kuulin kun jaana sano haluavansa kokista. No mitä tekee hyvä, huolehtivainen, rakastava ja komea mies oletettu? No tietenkin lähtee välittömästi toteuttamaan pikkuvaimon toivetta. Mutta hitto et piti ajaa pitkälle ennenkö löysin auki olevan kesäkahvilan et sain ostettua pullon kokista. Pimeeki kerkes tulla, mut minkäs teet oliha se uhrauduttava ku toinen kert halus.
Hyvää joulua!
Talvista Meikoa
Viikonkuva 07/2019
Bemu teki tenät
Ensimmäisen kerran tänäkesänä uskollinen ratsuni päätti ruveta v****lemaan eikä lähteny käyntiin 😉
Onko tässä jo tarpeeeksi syytä että voin lähteä mopokauppaan.
Pitänee hakea issikka tallista ku eihän täst nyt mitää tuu jos ei pääse jouluna ajelemaan
Jiihaaa!!!
Tänään aamulla aikaisin heti aamupalan jälkeen joka kesti seitsämästä yhteentoista. Lähdettiin Pikku-Aa:n kanssa motskarilla kohti Nuuksion tutkimattomia erämaita. Koska Nuuksion erämaissa ei saa ajella motskarilla, niin mentiin ensin Ipan luokse vaihtamaan kulkupeli käymättömiin korpimaihin sopivammaksi.
Ippa piti pienen oppitunnin jonka jälkeen olin hevosen selässä kuin kotonani. Lähdettiin Pikku-Aa:n kanssa hurjaan laukkaan ja hypittiin aitojen, ojien ja kanjoneiden yli. Metsästettiin biisoneita ja yövyttiin kojoottien ulvoessa nuotion ympärillä.
No vaikka siis olen luonnonlahjakkuus ratsunseläs ni taidan silti viel pitäytyä nois motskareis.
Iso kiitos Ipalle kun saatiin tulla kokemaan seikkailu Nuuksion perämetsiin.
Viikonkuva 11/2018
Kausi avattu ;)
Eli siis moottoripyöräkesä 2018 on nyt avattu. Bemun mittaris oli lukemat 56828 eli tämä tarkoittaa et mennä kesänä tuli bemul ajettua 13334 kilometriä Tähänkö lisää Suzukilla ajetut 18580 kilometriä ni mennäkesä saldo mopoilla oli 31914.
No enivei koska oli niin mukavan kuiva keli niin kaivoin bemun hangesta ja vaihdoin vasemman tulpanhatun, se kun meni pystymettäreissulla rikki.
Hyvin lähti bemu hangesta käyntii, oikee vähä säikähin 😉
Viikonkuva 7/2018
Viikonkuva 6/2018
Viikonkuva 5/2018
Viikonkuva 52/2017
Kahdennenkymmenennentoisenpäivän ajelu
Ensilumi
Ja niin saapui ensilumi kultarannikolle!
Menin tänää prätkällä safkiksella syömään, sillä olen sitämieltä et ei kukaa hullu kävele tuollasen kelil.
Terapiaa
Doctor's order!
Piti antaa bemulle lisävirtaa enneku läks käyntii. Oli näköjää ottanu nokkiinsa tuosta toimettomana olosta.
Hitto ku jäin jumii tuonne hankee tuonkans ja tuntu et keuhkot repee ku jouduin työntää bemun irti. Pitänee jatkos pysyä tiellä ja jättää nuo poluilla ajamiset kesäks
Loppuis jo
Viikonkuva 04/2017
Viikonkuva 52/2016
Jurmo 2016
Jokavuotinen pako saaristoon on nyt suoritettu. Loppu päätelmänä voisin todeta että tekisi mieli kääntyä takas ja joko syrjäytyä tai erakoitua jollekkin saarelle.
Sillä on todella mahtaavaa ja vapauttavaa olla paikassa jossa ei ole yhtään mitään, näin nykymittapuun mukaan.
Mikä muu voisi kruunata marraskuun tuon kaikista kuukausista mahtavimman kuin viettää se kivikkoisella saarella.
Marraskuu todellakin on kuukausista paras ja mahtavin, sillä kenenkään ei tarvitse teeskennellä pirteää ja energistä. Marraskuussa kaikilla on oikeus olla rehellisisti suomalaisia, ei tarvitse tervehtiä vastaatulijoita eikä tarvitse väkinäisesti jutella säästä. Ei tarvitse ottaa katsekontaktia kanssaihmisiin, vaan voi rauhassa käpertyä itseensä ja pysyä sohvannurkassa.
Tämän upean kuukauden kruunaa retki saaristoon jossa on kylmä ja tuulee, kanssaihmisten kanssa ei tarvitse kommunikoida sillä tuuli peittää alleen kaikki äänet!
En hehkuta tämän enenpää tuota hienoa kokemusta, jonka vain vanha saaristolaiskakara voi ymmärtää. Mutta ohessa muutama kuva tuolta reissulta
Ja nyt varaamaan ensitalven retkeä 😉
Joulukadun avajaiset
Lähettii Pikku-Aa:n kans ettii geokätköjä. Päätettiin kiertää samal Metsä-koivulan luontopolku. Eiku se tais ollakki pelkkä Metsä-koivulan polku, no yhtäkaikki meillä olis siis edessä valtava vaellus pitkin tiettömiä korpimaita villin luonnon sekä villieläinten armoilla.
Ei mikään pikkujuttu, mut meidän kaltaisille eräjäärille ihan jokapäiväistä kauraa.
Eikun siis matkaan, auto parkkiin sivistyksen laidalle parkkipaikalle ja tästä alkaisi loppumaton korpimetsä jossa voitaisiin olla yhtä luonnon kanssa.
Vaellettiin aivan hirvittävä matka vuorenrinnettä ylöspäin kunnes alkoi sataa kaatamalla vettä. Vuorenrinne rupesi sortumaan vesimassojen alla, mutta me jatkettiin vaellusta eteenpäin. Kunnes alkoi päiväkin hiipumaan iltaakohden ja kulkeminen kävi suorastaan vaaralliseksi, kun jouduttiin vaeltamaan pimeässä metsässä susien ja karhujen keskellä.
Oli neuvonpidon aika. Meillä ei ollut teltta mukana, joten se olisi tilapäisen laavun rakentaminen edessä.
Päätettiin kuitenkin että palataan takaisin autolle. Vielä olisi senverra valoa jäljellä, että pystyimme kulkemaan sen kolmensadanmetrin matkan joka meillä oli autolle. Ja onni tietysti oli että auto oli näkyvissä kokoajan ettei päästy eksymään.
Jos ois eksytty ni sit meitä olis etsitty koiravalkakoilla ja helikoptereilla. Inuiitit, eskimot ja armeija olis kutsuttu meitä etsimään, olis se ollu noloa.
Kotimatkalla päätettii käydä katsomassa Someron joulukadun avajaisia, oli hyvä olla jälleen miljoonakaupungin ihmisvilinässä tuollaisen erämaakokemuksen jälkeen.
Viikonkuva 46/2016
