Maggarareissu

Pitkäst aikaa päivä mopoillen. Kaikkihan sen tietää että se on se matka mikä ratkaiseen eikä päämäärä.
Niinpä ajelin ja päädyin Pekan luokse ja päätettiin lähtä Emäsaloon, mutta päädyimmekin Iso-Valkeelle.

Lyhyt video päivän ajelusta

Musiikki: The Claypool Lennon Delirium – The Court of the Crimson King (cover)

Täs viel kartta reitistä

Kirje kotiin

Kirjoitan ensimmäistä kertaa täältä vankilasta, sillä et ole vastannut aikaisempiin kirjeisiini.
Olen oikeastaan kotiutunut tänne melko hyvin ja pystyin salaamaan pampuilta lukihäiriöni ja pääsin vankilan kilpitehtaalle töihin oikolukijaksi.

Meillä oli oikein mukava viimeviikko sillä meille kävi esiintymässä Kalingradilainen tanssiryhmä, lisäksi tanssitytöt viettivät aikaa meidän vankien kanssa.
Tosin minusta tuntuu että meillä kaikilla vangeilla on nyt tuo tipuri.

No kaikkihan se nyt tietää!

Nimittäin sen että prätkä on moninverroin mukavampi, näppärämpi ja nopeempi kulkuväline työmatkoilla ku auto. No näppäryys ja mukavuus on melko vaikeita testata sillee et kaikki sen ymmärtää, mut nopeus on helppo testata.

No eikun testit pystyy kotimatkalla. Vanhastaa tiedän et mun koppiautolla kotimatka kestää kakstuntia ja vartin siinä kun on se rajoitus ettei saa aja ku satasta.
Niimpä laitoin sekkarin päälle ku lähin prätkällä duunista kotiakohti. Mielessäni aattelin et olisin jo kahden tunnin kohdalla kotona soffalla ja mutustelisin Jaanakullan tekemiä voikkoleipiä ja ryystäisin kaffetta.

Mutta mutta, kun kaks tuntia tuli täyteen niin minä olin…. Ei perkele harmainta aavistustakaan missä???

Äkkinäiselle olis saattanu iskeä paniikki, mut onneks mä oon jo vanha tekijä ja tiedän et sellasta paniikkia ei olekkaa mihin ei jäätelö auta!

Hitto eihä tääl ole jätskikiskaakaan. No nyt iski paniikki! No onneks ei tarvinnu ajaa ku tunti lisää ni tuli tienvittä et Parola 3 ja mä olin taas kartalla.

No testi ei menny ihan niinku suunnittelin, mut ainaki se tuli todistettua et aika menee nopeesti kun on kivaa!

Terapiaa

Kävin tsykoterapiassa, eli laitoin progressiivistarokkia soimaan kypärään melko kovalle ja läksin suzukilla ajelemaan hirmuseen vesisateeseen ja ukkoseen Karjaan takamaille mukavia mutkasia hiekkateitä.
Hitto et teki hyvää! Huomenna taas jaksan olla ilonen perheenisi.

Samal huomasin et kylläpäs kulkee pienel bensamääräl nyt kun kaasarit on putsattu ja laitettu uudet neulaventttiilit. Nyt ei suzuki kuluttanu enää ku litraa tankillisella, mahtavaa! Samal toi oli eräänlaine korkeanpaikanleiri ens viikol starttaavaan Norjan matkaan. Oon lähös Pekka “Peterhansel” Sipolan kans tiistain liikkeelle ja Pekka lähtee Tenerellä ni mun oli pakko vähä treenata tuota hiekal ajamista. Ja mikä oliskaa parempaa treeniä Norjanreissuavarten ku ajella hiekkateitä helvetillises vesisatees 😉
No entiä opinko mitään, mut nyt ei enää kokoaikaa pelota ku osaan olla välil silmätkii!