Moto Guzzi v85 tt

Ensivaikutelma Guzzizta oli että eihän tämä olekkaan ihan niin ruma kuin olen kuullut. Myöhemmin tosin selvisi että kylläpäs ensivaikutelma voikin olla väärä 😉
Istahdin Guzzin kyytiin ja yllätyin miten pieneltä ja kevyeltä se tuntui, Guzzia oli mukavan tuntuista käsitellä. Kuskinpukilta katseltuna viimeistely vaikutti hienolta ja leveä oli juurikin siellä missä sen kuuluikin olla.
Käänsin virta-avainta ja iso tikitaalitelevisio heräsi henkiin ja vilkutteli valoja. Vaikka sinisävyinen mittaristo aluksi tuntuikin oudolta niin siitä näki hyvin selkeästi kaiken tarvittavan.

Liikkeelle lähdettäessä olin myyty tälle laitteeelle , sillä meno tuntui todella mukavan helpon keveältä. Guzzi istuu pienelle mutkatielle todella mukavasti ja ajaminen on nautinnollisen tuntuista ja bonuksena cruiseri tämän hintaisessa mopossa tuntui todelliselta luksukselta.
Päätin lähtä hiekkatielle kokeilemaan miten guzzi taittuu mutkiin siellä. Mopos oli vaihdettavia ajomoodeja, mut en tienny miten niitä vaihdetaan. Mopo parkkiin ja pienellä kännykkä googlettamisella selvisi että ajomodet vaihdetaan painamalla starttinappulaa! Eipä tullut tuo mieleen sillä kaikkia muita kokeilinkin jo ajaessa paitsi tuota, minusta erikoinen valinta. No sain ofroad asetuksen päälle joka kytki takaa lukkiutumattoman jarrun ja luistoneston pois joten ajo hiekkatiellä olikin yhtä juhlaa.
Totuuden nimissä täytyy sanoa että vaikka guzzi kuinka tuntui hyvältä niin moottori oli tai siis on matalaviritteinen eli vaihteita saa käyttää aktiivisesti jos haluaa hiekkatiellä nautiskella hieman vauhdikkaammin.

Mutta mielestäni tämä mopon focus ei olekkaan tuollaisessa näyttävässä räppäämisessä vaan pikemminkin mukavassa matkanteossa. Kiva yksityiskohta oli tuplavalojen väliin sijoitettu guzzin logoa muistuttava päivävälo.
Mutta jos siis tarvitset järkyttävä-äänistä v-tviniä korostamaan maskuliinisuuttasi niin tämä ei ole sinua varten vaan tämä on lähinnä puhtaasti ajamisesta nautiskeluun, myös huonomilla teillä ja kyllä pakko sanoa että minussa tämä herättää ostohaluja. Tarkemmin kun katselee niin ehkä tämä ei edes ole niin pirun ruma, tämähän näyttäisi suorastaan hyvältä minun pihassa 😉

Kuka muistaa mutiksen?

Tosta sitä päästeltiin Hyppyrän veljesten kanssa jammuilla niin että rapa roisku. Jonella oli muistaakseni IT, Kimmolla DT ja mulla TT.
Vaik Kimmon DT oli tos seuras se R;mopo” ni Kimmo määräs kuitenki tahdin, voittipa viel Päitsinki sil DT:llä.

Nyt näyttäs Niittylammen olevan senverta korkeella et tosta olis vaikee ajaa jopa iiceellä.

Yamaha TT-600

Kun ei kerta uusia kuvia tule otettua niin julkastaan näitä albumien aarteita.
Tällä pyörällä ajelin -91 Nordkappiin ja mikäs oli ajellessa kun oli hieno alla. Ongelmaksi matkalla muodostui tuo onneton 8 litran polttoainetankki, eli aina kun lapissa näki huoltiksen niin piti tankata.

Ajoasento oli verrattain letkeä kun tankkilaukku toimitti selkänojan virkaa, eikä joustot loppuneet kesken.
Kätevää että näissä vanhoissa kuvissa nuo exif-tiedot ovat näkyvissä niin ei tarvii arvailla milloin kuva on otettu.